Kysymykseen vastaa Tiede-lehdessä professori Markku Poutanen Geodeettiseltä laitokselta seuraavasti.
"Merenpinnan nousun seurauksia maailmankartalla on hankala arvioida tarkasti, sillä vaikutukset rannikolla eivät ole suorassa suhteessa lisääntyneeseen vesimäärään.
Ensinnäkin lisävesi painaisi merenpohjaa alaspäin. Koska kuoren alla oleva nestemäinen vaippa ei voi puristua kokoon, vaipan ainetta siirtyisi hitaasti mannerten alle, mikä nostaisi mantereita ylöspäin. Toiseksi pohjan painuminen ja vedenpinnan nousu lisäisivät merialtaiden tilavuutta. Kolmanneksi havaitsemista mutkistaa ilmaston lämpenemisestä aiheutuva veden lämpölaajeneminen. Esimerkiksi Tyynenmeren El Niño -ilmiö syntyy, kun meriveden lämpötila vaihtelee muutamia asteita, mutta merenpinnan korkeus voi muuttua jopa kolme desimetriä. Tällaiset muutokset voivat siis olla hetkellisesti jopa monisatakertaisia jäätiköiden sulamisesta aiheutuvaan merennousuun nähden.
Jos vain Grönlanti sulaisi, pohjoisessa merenpinta ei nousisi juuri lainkaan. Tämä johtuu siitä, että jäätikön sulaessa Grönlannin lähistöllä painovoima pienenisi ja vesi alkaisi siirtyä etelään. Vastaavasti Etelämantereen sulamisen seuraukset näkyisivät pohjoisella pallonpuoliskolla, kun merenpinta Etelämantereen läheisyydessä pysyisi vakaana.
Paras nykyarvio on, että merenpinta nousee keskimäärin kaksi–kolme millimetriä vuodessa."
"Merenpinnan nousun seurauksia maailmankartalla on hankala arvioida tarkasti, sillä vaikutukset rannikolla eivät ole suorassa suhteessa lisääntyneeseen vesimäärään.
Ensinnäkin lisävesi painaisi merenpohjaa alaspäin. Koska kuoren alla oleva nestemäinen vaippa ei voi puristua kokoon, vaipan ainetta siirtyisi hitaasti mannerten alle, mikä nostaisi mantereita ylöspäin. Toiseksi pohjan painuminen ja vedenpinnan nousu lisäisivät merialtaiden tilavuutta. Kolmanneksi havaitsemista mutkistaa ilmaston lämpenemisestä aiheutuva veden lämpölaajeneminen. Esimerkiksi Tyynenmeren El Niño -ilmiö syntyy, kun meriveden lämpötila vaihtelee muutamia asteita, mutta merenpinnan korkeus voi muuttua jopa kolme desimetriä. Tällaiset muutokset voivat siis olla hetkellisesti jopa monisatakertaisia jäätiköiden sulamisesta aiheutuvaan merennousuun nähden.
Jos vain Grönlanti sulaisi, pohjoisessa merenpinta ei nousisi juuri lainkaan. Tämä johtuu siitä, että jäätikön sulaessa Grönlannin lähistöllä painovoima pienenisi ja vesi alkaisi siirtyä etelään. Vastaavasti Etelämantereen sulamisen seuraukset näkyisivät pohjoisella pallonpuoliskolla, kun merenpinta Etelämantereen läheisyydessä pysyisi vakaana.
Paras nykyarvio on, että merenpinta nousee keskimäärin kaksi–kolme millimetriä vuodessa."
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tuosta sekavasta vastauksesta voisi päätellä, että ensinnäkin kukaan ei tiedä vastausta, ja paras arvaus on että rantaviiva ei juurikaan siirtyisi minnekään missään päin maailmaa jos kaikki jäätiköt sulaisivat.
Se on sekava vain niille jotka eivät hallitse fysiikkaa.
Ja linkki tuohon löytyy tästä.
http://www.tiede.fi/kysy_asiantuntijalta/kysymys/979/milta_maailmankartta_nayttaisi_jos_kaikki_ja_
Merenpinnan nousu ei jakaudu tasaisesti.
Mannerjään kato keventää maankuoren kuormitusta.
Siksi kuori kohoaa entisten jäiden lähettyvillä.
Myös painovoimakenttä muuttuu.
Oulusa ja meilläpäin meri ei pelota. Jotain 30 cm vuosisadassa.
Siellä missä on lämpimämpää ja populaa, tulee majan muuttoja.
http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/650329
Ei tuo meille kerrottu uhkaava merenpinnanousu suinkaan ole niin yksiselitteinen asia suinkaan, kuin mitä meidän on annettu uskotella. Aika tulee todellakin näyttämään mitä todellisuudessa tulee tapahtumaan.
Taitaa olla alarmisteille vaikea asia, kun eivät halua ottaa minkäänlaista kantaa. Vai onko pelottelut merenpinnan noususta vain arvailujen varassa olevia hypoteeseja.
Merenpinnan nouse on todettu usealla tavalla; esimerkiksi satamien vedenpinnan mittareista ja satelliiteista käsin. Tässä on esimerkiksi Topex ja Jason satelliittien mittaustulokset: http://sealevel.colorado.edu/files/2013_rel3/sl_ns_global.png. On myös huomioitava, että merenpinnan nousuvauhti on kiihtyvä: 1900-luvun alussa merenpinta nousi 1 mm/vuosi, kun vuosisadan loppupuolella 2 mm/vuosi ja tällä hetkellä merenpinnan nousuvauhti on 3.2 mm/vuosi. Tästä merenpinnan nousuvauhtista 1.7 mm on lämpölaajenemista ja 1.5 mm tulee jäätiköiden sulamisesta. Merijään sulaminen, kelluva jää, ei nosta merenpintaa.
Greenman paljonko merenpinnan noususta on sedimentin aiheuttamaa?