Jos ei niin miksi ei? Kemiallisia reaktioitahan lämpötila kiihdyttää. Keräävätkö elektronit jotenkin paremmin lämpöenergiaa kuin ytimet?
Kiihdyttääkö lämpötila ydinreaktioita?
salasana tähän
10124
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Nyt ei ehdi kertomaan mitä lämpö on tai mitä tapahtuu fissiossa ja fuusiossa, joten lyhyt vastaus on kyllä.
http://www2.astro.psu.edu/users/rbc/a534/lec11.pdf
Jos kiihdyttäisi, olisit keksinyt ratkaisun esim. ydinjäteongelmaan. Kemialliset reaktiot tapahtuvat atomien kesken ja niissä lämpötila edistää atomien pääsemistä "lähelle" toisiaan ja siten usein kiihdyttää reaktioita.
Useat ydinreaktiot tapahtuvat yksittäisissä ytimissä ja ilmiö voi perustua kvanttimekaaniseen tunneloitumiseen tai heikkoon vuorovaikutusvoimaan, johon lämpötilalla ei ole vaikutusta. Neutroni- ym. kaappausreaktioissa tilanne on usein päinvastoin eli reaktio tapahtuu todennäköisemmin hitailla "ammuksilla" ja "viileässä" kohdeaineessa mm. dopplervaikutuksen takia.
Fuusio luonnollisesti vaatii hyvin korkean lämpötilan käynnistyäkseen, miljardin asteen luokkaa. Kylmäfuusiosta on paljon puhuttu mutta on jäänyt haaveeksi.
Radioaktiiviseen hajoamiseen ainakin maapallon ja auringon etäisyys toisiinsa vaikuttavat. Tämä on neutriinotutkimuksin todettu. Todennäköisyystulkinnalla hieman huono selittää ..niin mutta maailmahan ei ole todennäköisyysluonteinen ;)
http://www.tiede.fi/keskustelut/kemia-fysiikka-ja-matematiikka-f3/radioakt-hajoamisen-nopeus-riippuu-etaisyydesta-aurinkoon-t32887.html
Vaikka hajoaminen on spontaani ilmiö, voi hyvinkin olla tekijöitä, jotka toimivat ikäänkuin katalytteinä kiihdyttävät sitä. Ei maailmankaikkeuden indeterministisyys tuolla havainnolla kumoudu.
Jos sellaisen katalyytin löydät, olet rikas mies, koska sillä voit ratkaista ydinjäteongelman. Nykyisin tiedetään vain painovoiman vaikuttavan radioaktiivisen hajoamisen nopeuteen, ja painottomassa tilassa hajoamisen nopeutuminen on täysin merkityksetöntä.
Tuota hajoamisen nopeutumista elättelevät varsinkin kreationistit, koska sillä he voisivat selittää, että maailma luotiin 6000 vuotta sitten, ja että se on vain näennäisesti miljardeja vuosia vanha.
>
Mutta ei tietenkään vaikuta kaikkiin radioaktiivisiin hajoamisiin.
Joihinkin harvoihin isotooppeihin vaikuttaa neutriinot (aivan kuin joihinkin vaikuttaa neutronitkin). Sopivat neutriinot siis lisäävät hajoamisen todennäköisyyttä. Näin käy muistaakseni ainakin jollakin piin isotoopilla: Auringon neutronit on sopivia tähän herkistykseen, joten Auringon neutriinovuo todella vaikuttaa tämän kyseisen pii-isotoopin hajoamisnopeuteen.
>
Täh ? Siis hajoamistodennäköisyys on neutriinovuon funktio.
>
Älä jaksa valehdella tuota murskattua fantasiaasi enää, jooko.
Lainauksessa puhuttiin 0,3 %:n erosta joidenkin radioaktiivisten aineiden kohdalla. Sillä ei ratkaista ydinjäteongelmaa, eikä tueta kressujen huuhaata. Silti jokin vaikuttava tekijä asialle saattaa hyvinkin olla, tai sitten havainnot ovat vääriä.
>
Tähän on annettu jo ihan pätevä vastaus, mutta selitän hivenen vielä.
Tietysti jos puhutaan jotain 10 MK lämpötiloista, niin kyllähän siellä tapahtuu ydinreaktioita nopeasti - ja kyllähän joihinkin ydinreaktioihin vaikuttaa jokin lämpötilaan liittyvä seikka, mutta siis käytännössä ydinreaktiot eivät reagoi lämpötilaan.
>
Kyse on lähinnä törmäämisistä: kemialliset reaktiot tapahtuvat vain kun reagoivat atomit törmäävät (sopivasti). Lämpö lisää lämpöliikettä eli atomien liikkumista (ja toki myös nostaa energiatiloja jne). Elektronirakenteet siis pääsevät todennäköisemmin sellaiseen kontaktiin, jossa ne voivat organisoitua uudelleen, kun lämpötilaa nostetaan.
[Toki lämpö voi olla synteesiä hidastavakin.]
Sitten taas ytimet reagoivat omissa ytimien törmäyksissään tai sisäisestä jännitteestä muuten. Ytimet eivät vaan törmäile vaikka lämpötilaa nostettaisiin tuhansiin asteisiin, koska niitä ympäröi elektronit (ja senkin jälkeen sähköstaattinen poistovoima). Samoin mikään tärinä tai liikkuminen ei käytännössä voi vaikuttaa itse ytimen sisäisiin voimiin, koska ydinreaktiot vaan tapahtuvat itsekseen ytimessä.