Jäämeri sulaa - ruuan hinnat nousevat

Pohjoisen jäämeren jäiden vähyys näyttää jo nyt vaikuttavan ruuantuotantoon,
ja tässä viittaan Pohjois-Amerikan nyrjähtäneisiin säihin.
Siellähän on kuluvan kevään aikana yöpakkaset tuhonneet vehnää lähes
Meksikonlahdelle saakka, ja parhaillaan on menossa neljäs perättäinen
tapahtuma, ja viideskin on parhaillaan valmistumassa Aleuteilla.

Säät alkoivat nyrjähtää linkin tapahtuman jälkeen, ja kyseessä on
epätavallinen jäidenlähtö Beaufortin merellä.
http://earthobservatory.nasa.gov/IOTD/view.php?id=80752

Kuten linkin videosta näkyy, niin avovesi syötti valtavasti kosteutta
ilmakehään, ja kun satelliitin kuvantamiseen käyttämä aallonpitus on
herkkä vesipisaroille, niin lopulta maisema pimenee täysin.
Vesihöyry ja sumu jäi kiertelemään napapyörteen vankina, ja näyttää nyt
päätyneen Siperian puolelle jäämerta.
Ilmiön voi odottaa häirinneen normaalia menoa napameren yllä, ja tarkoitan
tässä kylmyysnavan sijaintiin liittyvän laskevan ilmamassan paikkaa
napaseudulla.
Niin tai näin, nyt se on sijainnut yli kuukauden Kanadan pohjoisosan
yllä, ja on syöttänyt perättäisinä aaltoina pakkasia etelään päin.

Ilmiö näyttää menevän juuri niinkuin Rutgersin yliopiston tutkija
Jennifer Francis seuraavassa videossa esittää.
Eli "arktic oscillation", taikka suihkuvirtausten poimujen laajuus on
kasvanut, samalla kun niiden aiheuttama säätyyppi "jää päälle".
http://www.youtube.com/watch?v=RtRvcXUIyZg

Seuraava animaatio on koottu pääosin satelliittien keräämistä tiedoista,
mutta mukana on myös napajäiden alla luuhaavien ydinsukelluveneiden
mittaustietoja.
Noin 4-6 vuotinen jää on kuvissa valkoisena, ja nuorimmat ikäluokat
siniseen päin.
Alkuaan jäämerta peitti noin 3,5 metrinen jää, ja se sisälsi noin 8 vuoden
kerrostumaa.
Linkistä näkyy miten talvella tapahtuva jäätyminen on heikentynyt, ja
nythän on jo nähty että yksivuotinen jää ei kestä vaan lähtee ennenaikaisesti,
ja ruuhkautuu sitten ahtojäiksi rannikoille.
http://www.youtube.com/watch?v=qLeiPQudAJc

Seuraavan linkin käyrästö kertoo jääpeitteen vuosittaisen vaihtelun,
ja tiedot alkavat vuodesta 1979.
Siniset käyrät ovat vanhimpia, punainen viime vuodelta ja ajankohtainen
tilanne on merkitty keltaisella.
Jään maksimi on joskus ollut 15 miljoonaa neliökilometriä, ja kannattaa
huomata miten viime vuonna tapahtui lähen miljoonan romahdus minimin
kohdalla.
Jos vauhti jatkuisi samana, niin kolmen vuoden kuluttua jäät lähtisivät
kesällä kokonaan.
Talvella sitten tietenkin jäätyisi osittain takaisin.
http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/arctic.sea.ice.interactive.html

Seuraavan linkin käyrästöt kertovat miten tähän on tultu, - käyrät
kertovat jääåeitteen pinta-alan.
Tosin tähän alaan on luettu mukaan myös aluetta jossa vain 10 % on
jäätä.
Käyrät alkavat vuodesta 1900, ja vaikka tuolloin ei ollut satelliitteja,
niin aluetta käytettiin valaan ja hylkeenpyyntiin joten laivojen tiedot
ovat käytettävissä.
Varsinkin kevät ja kesäkäyrät edustavat hyvin tilannetta koska hylkeitä
pyydettiin jäiltä.
Käyristä näkyy selvästi milloin asiat alkoivat nyrjähtää, ja kannattaa
erittäinkin katsoa alimmaista käyrää mikä kertoo jään pinta-alan
kesäminimin aikana.
Käyrä päättyy vuoteen 2010, joten jääkenttä on siitä vielä noin
puolittunut.
http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/IMAGES/seasonal.extent.1900-2010.png

Otsikon mukaan ruuan hinnat tulevat nousemaan, ja miksi on näin, on paremmin
selvitetty keskustelussa "viljan hinnat nousussa" jota olen pitänyt yllä
vuosikausia tuolla "yleistä maataloudesta" palstalla.
Nyt aiheena olevaa asiaa on käsitelty pitkin talvea, ja joudut kaivamaan
esille aiempia "katsauksia".
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11402220
28340
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 28

Vanhimmat

Vilja =!= ruoka

Äänestä

Hohhoijaa oli oikeassa, ihmisen päästämä hiilidioksidi on häirinnyt napapyörettä!. "Arktic oscillation" kylmentää ilmat ja sadot menee ja se on ihmisen vika.

Äänestä

Planeetan nyrjähtäneet säät uhkaavat myös Euroopan ruokaturvaa, - ainakin
jos linkin ennustekartat toteutuvat tuossa toukokuun 10 päivän tienoilla.
Ranskan jo tähkällä olevalle vehnälle riittää miinus 1 astetta vahinkorajaksi.
Halla tai pakkasrajaa merkkaa musta nollaviiva, ja kartasta löytyy myös
tuulensuunnat sekä pilvisyys.
Nämä ennusteet eivä kylläkään loppupäästään toteudu täsmällisesti, mutta
suunta kyllä toteutuu.
Linkin kartat päivittyvät pari kertaa vuorokaudessa.
http://www.wxmaps.org/pix/euro.850.html

Sama tietokoneajo pohjoisnapa keskipisteenä.
Kannattaa huomata miten Kanadan pohjoisosassa oleva kylmä ilmamassa
antaa oireita siihen suuntaan että sehän vyörähtää Islannin tienoille.
Eli täällä suomessakin menisi loppukuun säät ihan ketuille.
http://www.wxmaps.org/pix/hemi.850.html

Poikkeuselliset säät voivat olla seurausta vain poikkeuksellisista syistä.
Että kyseessä on todella poikkeus selviää vaikkapa ajankohtaisista
säistä Usassa.
Linkkin kartan yläosasta saa käyntiin animaation josta ehtii vielä
näkemään viimeisimmän halla ja pakkastilanteen tähteet.
sääasemien tietoihin pääsee käsiksi klikkaamalla jotain osavaltiota,
ja sitten jonkin sääaseman linkkiä, josta sitten linkkiä WunderMap.
http://www.wunderground.com/maps/us/2xTemperature.html

Äänestä
  • Ja ennenkuin kukaan kerkeää sensuroida, tiedoksi metsäveljelle.

    CO2 ei ole tämän muutoksen syy, vaan muutokset auringossa. katso tarkemmin tämän palstan jutut.

    Äänestä

  • zoozozozozzoo kirjoitti:

    Ja ennenkuin kukaan kerkeää sensuroida, tiedoksi metsäveljelle.

    CO2 ei ole tämän muutoksen syy, vaan muutokset auringossa. katso tarkemmin tämän palstan jutut.

    Sinulle tiedoksi, että ilmasto lämpenee parhaillaan ihmiskunnan hiilidioksiditupruttelujen takia. Auringolla ei ole juurikaan vaikutusta asiaan.

    Äänestä

  • rtbgrwtbr kirjoitti:

    Sinulle tiedoksi, että ilmasto lämpenee parhaillaan ihmiskunnan hiilidioksiditupruttelujen takia. Auringolla ei ole juurikaan vaikutusta asiaan.

    No, katsokoot metsäveli itse tämän palstan juttuja ja arvioikoon itse.

    Äänestä

  • zoozzzozoo kirjoitti:

    No, katsokoot metsäveli itse tämän palstan juttuja ja arvioikoon itse.

    Kannattaa ehkä katsoa asiaa ihan jostain muualta kuin tältä huuhaa-palstalta.

    Äänestä

  • bnrtyrstyhn kirjoitti:

    Kannattaa ehkä katsoa asiaa ihan jostain muualta kuin tältä huuhaa-palstalta.

    Tämä palsta on erinomainen lähde verrattuna esimerkiksi FMI:n tiedonantoihin.

    Keskustelua todellisesta tieteellisestä ja poliittisesta puolesta.

    Äänestä

  • zoozozzoozo kirjoitti:

    Tämä palsta on erinomainen lähde verrattuna esimerkiksi FMI:n tiedonantoihin.

    Keskustelua todellisesta tieteellisestä ja poliittisesta puolesta.

    Miksi sinulla ei ole mitään muuta elämää?

    Äänestä

  • Löytyykä Euroopan nyrjähtäneille säille syy napamereltä?
    Näyttääpä löytyvän, eli Barentsin merellä on parhaillaan merkittävä
    poikkeavuus jääpeitteessä.
    Linkin esityksessä toisena oleva kaavio näyttää tilanteen jossa
    vielä huhtikuun alussa lähes normaalin peittävä jää alkoi jyrkästi
    vähentyä, ja on tällä erää alle puolet ajankohdan normaalitasosta.

    vesihöyryä ilmakehään puskevaa avovettä on nyt Barentsinmerellä
    8 miljoonaa neliökilometria. ja tässä on poikkeamaa lähes 3 miljoonaa.
    Miten tällainen voisi olla vaikuttamatta säätilaan?
    http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/IMAGES/recent365.anom.region.6.html

    Linkki on kotoisin Usalaisen yliopiston ylläpitämältä sivullta, ja
    kannattaa huomata miten vähän tuossa keskustelun aloituksessa
    linkitetty maailmanlopulta näyttänyt tapahtuma Beaufortin merellä
    näkyy jääpeitteessä, eli ei juuri lainkaan.
    http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/

    Kun pienetkin erot jääpeitteessä näyttävät häijyiltä, niin entäpä
    silloin kun napameri on enemmän sula?.
    Tämä tilanne näyttää tulevan vauhdilla silmille, ja kannattaisi
    juupas-eipäs väittelyn sijasta aloittaa sopeutuminen.
    Tilanteen syistä riitely on myöhäistä, eli vaikka korjauskeinoista
    olisi olemassa yksimielisyys ja tahto panna ne myös toimeen, niin
    aika loppuu kesken.

    Koska metsäveli-riepu on paha ja ilkeä apinansukulainen, niin tuleepa
    mieleen että onhan se korjauskeino olla tekemättä yhtään mitään.
    Jos sitten säiden pillastumisen seurauksena puolet apinansuvusta
    kipataan joukkohaudan luiskaan, niin sehän on siinä.
    Parhaillaan paleltuu vehnää ja maissinoraita Usassa, ja Euroopan
    satonäkymät heikkenevät joka päivä liian alhaisten päivälämpötilojen
    vaikutuksesta, ja nyt viimeksi hallojen vuoksi.
    Venäjällä taas sitkeä kuivuus on johtamassa taas uuteen katovuoteen.

    Äänestä

  • metsäveli kirjoitti:

    Löytyykä Euroopan nyrjähtäneille säille syy napamereltä?
    Näyttääpä löytyvän, eli Barentsin merellä on parhaillaan merkittävä
    poikkeavuus jääpeitteessä.
    Linkin esityksessä toisena oleva kaavio näyttää tilanteen jossa
    vielä huhtikuun alussa lähes normaalin peittävä jää alkoi jyrkästi
    vähentyä, ja on tällä erää alle puolet ajankohdan normaalitasosta.

    vesihöyryä ilmakehään puskevaa avovettä on nyt Barentsinmerellä
    8 miljoonaa neliökilometria. ja tässä on poikkeamaa lähes 3 miljoonaa.
    Miten tällainen voisi olla vaikuttamatta säätilaan?
    http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/IMAGES/recent365.anom.region.6.html

    Linkki on kotoisin Usalaisen yliopiston ylläpitämältä sivullta, ja
    kannattaa huomata miten vähän tuossa keskustelun aloituksessa
    linkitetty maailmanlopulta näyttänyt tapahtuma Beaufortin merellä
    näkyy jääpeitteessä, eli ei juuri lainkaan.
    http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/

    Kun pienetkin erot jääpeitteessä näyttävät häijyiltä, niin entäpä
    silloin kun napameri on enemmän sula?.
    Tämä tilanne näyttää tulevan vauhdilla silmille, ja kannattaisi
    juupas-eipäs väittelyn sijasta aloittaa sopeutuminen.
    Tilanteen syistä riitely on myöhäistä, eli vaikka korjauskeinoista
    olisi olemassa yksimielisyys ja tahto panna ne myös toimeen, niin
    aika loppuu kesken.

    Koska metsäveli-riepu on paha ja ilkeä apinansukulainen, niin tuleepa
    mieleen että onhan se korjauskeino olla tekemättä yhtään mitään.
    Jos sitten säiden pillastumisen seurauksena puolet apinansuvusta
    kipataan joukkohaudan luiskaan, niin sehän on siinä.
    Parhaillaan paleltuu vehnää ja maissinoraita Usassa, ja Euroopan
    satonäkymät heikkenevät joka päivä liian alhaisten päivälämpötilojen
    vaikutuksesta, ja nyt viimeksi hallojen vuoksi.
    Venäjällä taas sitkeä kuivuus on johtamassa taas uuteen katovuoteen.

    Mitähän sinä metsäveli oikein höpäjät. Eihän Barentsinmerellä ole keskitalvellakaan kuin reilut puoli miljoona kilometria jäätä. Veden lämpötila tuolla on nollan pinnassa kuten voit tästä http://ocean.dmi.dk/arctic/satellite/index.uk.php todeta joten eipä se paljoa puske höyryä ilmaan.

    Äänestä

  • jäätävää keliä kirjoitti:

    Mitähän sinä metsäveli oikein höpäjät. Eihän Barentsinmerellä ole keskitalvellakaan kuin reilut puoli miljoona kilometria jäätä. Veden lämpötila tuolla on nollan pinnassa kuten voit tästä http://ocean.dmi.dk/arctic/satellite/index.uk.php todeta joten eipä se paljoa puske höyryä ilmaan.

    No kylläpä kylmäkin vesi höyryää, minkä voi nähdä talvella avoveden äärellä.
    Sitten näithän itse miten kävi Beaufortin merellä.
    Itämeren ollessa talvella avoin se vaikuttaa säätilaan vahvasti, joten miksipä
    ei myös jäämeri, - näitä riittää.
    Sitten kun mietit mikä on vesihöyryn vaikutus sääilmiöissä asian juju selviää
    lisää.
    Eli kyse on energian siirrosta noin nolla asteisesta merivedestä ilmakehään.
    Litra vettä siirtää haihtuessaan noin 0,6 kilowattituntia energiaa ilmakehään,
    mikä vapautuu myöhemmin ja kaukanakin haihtumispaikasta lämpönä
    kun höyry tiivistyy pisaroiksi, - jääkiteiden muodostuminen vapauttaa lisää.,
    Muodostuva pilvikerros vangitsee lämpösäteilyä ja vesihöyry ilmaa
    kevyempänä nousee kohti pilvikattoa jatkuvana prosessina.
    Kyse on itseään kiihdyttävästä prosessista, joka sitten tasaantuu jollekin
    tasolle riippuen koko joukosta syitä.

    Sitten jos ajattelet peittävää jääkenttää, niin mitempä siitä meriveden
    lämpöenergia siirtyisi siitä ilmakehään ?
    Eipä paljon mitenkään, eli kyseessä on ratkaiseva ero.
    Beaufortin meren tapahtumassa avovettä oli parhaillaan noin 500 kilometriä
    pitkässä railossa, jonka leveys oli leveimmilltä osin 70 kilometriä..
    Eli muutama kymmenentuhatta neliökilometriä, - vastaan noin 300 000
    anomalia Barentsin merellä.

    Äänestä

  • metsäveli kirjoitti:

    No kylläpä kylmäkin vesi höyryää, minkä voi nähdä talvella avoveden äärellä.
    Sitten näithän itse miten kävi Beaufortin merellä.
    Itämeren ollessa talvella avoin se vaikuttaa säätilaan vahvasti, joten miksipä
    ei myös jäämeri, - näitä riittää.
    Sitten kun mietit mikä on vesihöyryn vaikutus sääilmiöissä asian juju selviää
    lisää.
    Eli kyse on energian siirrosta noin nolla asteisesta merivedestä ilmakehään.
    Litra vettä siirtää haihtuessaan noin 0,6 kilowattituntia energiaa ilmakehään,
    mikä vapautuu myöhemmin ja kaukanakin haihtumispaikasta lämpönä
    kun höyry tiivistyy pisaroiksi, - jääkiteiden muodostuminen vapauttaa lisää.,
    Muodostuva pilvikerros vangitsee lämpösäteilyä ja vesihöyry ilmaa
    kevyempänä nousee kohti pilvikattoa jatkuvana prosessina.
    Kyse on itseään kiihdyttävästä prosessista, joka sitten tasaantuu jollekin
    tasolle riippuen koko joukosta syitä.

    Sitten jos ajattelet peittävää jääkenttää, niin mitempä siitä meriveden
    lämpöenergia siirtyisi siitä ilmakehään ?
    Eipä paljon mitenkään, eli kyseessä on ratkaiseva ero.
    Beaufortin meren tapahtumassa avovettä oli parhaillaan noin 500 kilometriä
    pitkässä railossa, jonka leveys oli leveimmilltä osin 70 kilometriä..
    Eli muutama kymmenentuhatta neliökilometriä, - vastaan noin 300 000
    anomalia Barentsin merellä.

    "Sitten jos ajattelet peittävää jääkenttää, niin mitempä siitä meriveden
    lämpöenergia siirtyisi siitä ilmakehään ?
    Eipä paljon mitenkään, eli kyseessä on ratkaiseva ero."

    Metsäveli höpöttää ihan tuubaa sontaa. Ilmaa kylmempi vesi EI LÄMMITÄ ilmakehää!!!!!!! Fysikaalisesti täysi mahdottomuus...

    Äänestä

  • Tollo-peloton kirjoitti:

    "Sitten jos ajattelet peittävää jääkenttää, niin mitempä siitä meriveden
    lämpöenergia siirtyisi siitä ilmakehään ?
    Eipä paljon mitenkään, eli kyseessä on ratkaiseva ero."

    Metsäveli höpöttää ihan tuubaa sontaa. Ilmaa kylmempi vesi EI LÄMMITÄ ilmakehää!!!!!!! Fysikaalisesti täysi mahdottomuus...

    No mutta ilmapa onkin napaseudulla yleensä pakkasen puolella., ja merivesi
    on noin nollan tuntumassa.
    Haihtumisen fysiikka on asia jota monikaan ei hallitse ja se menee näin:
    Nesteen pinnan ja ilman välissä on ohut epämääräinen rajapinta jossa tapahtuu
    koko ajan haihtumista ja takaisin tiivistymistä..
    Vesihöyryä on rajapinnassa läsnä koko ajan jopa kovallakin pakkasella., ja koska yleensä ilman suhteellinen kosteus on vähäinen, niin ihan fysikaalisista syistä
    rajapinta menettää vesihöyryä sinne missä sitä on vähemmän.
    Vesihöyryn osapaine on termi jota käytetään tämän ilmiön laskuissa.
    Tuskin lienet kuullut että pyykkit kuivuvat vallan hyvin ulkona pyykkinarulla
    kunhan on kuiva pakkassää..

    Äänestä

  • metsäveli kirjoitti:

    No mutta ilmapa onkin napaseudulla yleensä pakkasen puolella., ja merivesi
    on noin nollan tuntumassa.
    Haihtumisen fysiikka on asia jota monikaan ei hallitse ja se menee näin:
    Nesteen pinnan ja ilman välissä on ohut epämääräinen rajapinta jossa tapahtuu
    koko ajan haihtumista ja takaisin tiivistymistä..
    Vesihöyryä on rajapinnassa läsnä koko ajan jopa kovallakin pakkasella., ja koska yleensä ilman suhteellinen kosteus on vähäinen, niin ihan fysikaalisista syistä
    rajapinta menettää vesihöyryä sinne missä sitä on vähemmän.
    Vesihöyryn osapaine on termi jota käytetään tämän ilmiön laskuissa.
    Tuskin lienet kuullut että pyykkit kuivuvat vallan hyvin ulkona pyykkinarulla
    kunhan on kuiva pakkassää..

    "No mutta ilmapa onkin napaseudulla yleensä pakkasen puolella., ja merivesi
    on noin nollan tuntumassa."

    No tuossa tapauksessa tapahtuukin jäätymistä ja jäät senkuin lisääntyy...

    "Tuskin lienet kuullut että pyykkit kuivuvat vallan hyvin ulkona pyykkinarulla
    kunhan on kuiva pakkassää.. "

    Taidat olla uusi palstalla? Opeta mieluummin vanhempiasi tekemään lapsia kuin mulle fysiikkaa...

    Äänestä

  • Tollo-peloton kirjoitti:

    "No mutta ilmapa onkin napaseudulla yleensä pakkasen puolella., ja merivesi
    on noin nollan tuntumassa."

    No tuossa tapauksessa tapahtuukin jäätymistä ja jäät senkuin lisääntyy...

    "Tuskin lienet kuullut että pyykkit kuivuvat vallan hyvin ulkona pyykkinarulla
    kunhan on kuiva pakkassää.. "

    Taidat olla uusi palstalla? Opeta mieluummin vanhempiasi tekemään lapsia kuin mulle fysiikkaa...

    No opetetaan nyt kuitenkin.
    Sanoit:
    "Metsäveli höpöttää ihan tuubaa sontaa. Ilmaa kylmempi vesi
    EI LÄMMITÄ ilmakehää!!!!!!! Fysikaalisesti täysi mahdottomuus... "

    No mutta, - ihmettelee metsäveli-riepu.
    Pelle toloton on nyt hieman yksioikoinen, - vaikka fysiikka on
    sääntöpohjainen niin kylläpä sovellutukset kuplivat ja poreilevat
    niin että sukat pyrkivät pyörimään jaloissa.

    Sinulla on ongelma : Et usko omien silmiesi todistusta, etkä
    käytännön esimerkkejä, vaan touhotat kaavamaisesti opitun
    knoppifysiikan varassa, - eipä silti ihan "hyvässä" seurassa
    olet.

    Äänestä

  • metsäveli kirjoitti:

    No opetetaan nyt kuitenkin.
    Sanoit:
    "Metsäveli höpöttää ihan tuubaa sontaa. Ilmaa kylmempi vesi
    EI LÄMMITÄ ilmakehää!!!!!!! Fysikaalisesti täysi mahdottomuus... "

    No mutta, - ihmettelee metsäveli-riepu.
    Pelle toloton on nyt hieman yksioikoinen, - vaikka fysiikka on
    sääntöpohjainen niin kylläpä sovellutukset kuplivat ja poreilevat
    niin että sukat pyrkivät pyörimään jaloissa.

    Sinulla on ongelma : Et usko omien silmiesi todistusta, etkä
    käytännön esimerkkejä, vaan touhotat kaavamaisesti opitun
    knoppifysiikan varassa, - eipä silti ihan "hyvässä" seurassa
    olet.

    Metsäveli kirjoitti: "vesihöyryä ilmakehään puskevaa avovettä on nyt Barentsinmerellä
    8 miljoonaa neliökilometria. ja tässä on poikkeamaa lähes 3 miljoonaa.
    Miten tällainen voisi olla vaikuttamatta säätilaan?"

    Kun Barentsinmeren koko laajuus on 1,7 miljoonaa neliökilometria niin miten sinne mahtuu tuo metsäveljen väittämä avovesialue?

    Barentsinmeren jään pinta-ala on hyvin pieni verrattuna koko Jäämeren jääalueeseen eikä vuosittaisilla pienillä pinta-alan vaihteluilla siellä voi näinollen olla suurta vaikutusta edes Pohjois-Euroopan säihin saati sitten globaalisti.

    Muutenkin nuo metsäveljen jutut ovat hänen oman mielikuvituksensa tuotteita vailla todellisuuspohjaa.

    Äänestä

  • jäätävää keliä kirjoitti:

    Metsäveli kirjoitti: "vesihöyryä ilmakehään puskevaa avovettä on nyt Barentsinmerellä
    8 miljoonaa neliökilometria. ja tässä on poikkeamaa lähes 3 miljoonaa.
    Miten tällainen voisi olla vaikuttamatta säätilaan?"

    Kun Barentsinmeren koko laajuus on 1,7 miljoonaa neliökilometria niin miten sinne mahtuu tuo metsäveljen väittämä avovesialue?

    Barentsinmeren jään pinta-ala on hyvin pieni verrattuna koko Jäämeren jääalueeseen eikä vuosittaisilla pienillä pinta-alan vaihteluilla siellä voi näinollen olla suurta vaikutusta edes Pohjois-Euroopan säihin saati sitten globaalisti.

    Muutenkin nuo metsäveljen jutut ovat hänen oman mielikuvituksensa tuotteita vailla todellisuuspohjaa.

    Huomasit kai että tuossa aiemmin korjasin anomalian 300 000
    neliökilometriin mikä on linkin mukaan tilanne.
    Vertaat anomaliaa koko jäämeren pinta-alaan, joten Kerropa
    itsellesi mitä napameren jääpeitteen pinta-alalla
    on tekemistä nykyisen avoveden aiheuttaman matalapainetoiminnan
    kanssa.
    Eihän jään kokonais-ala sitä aiheuta vaan avovesi.

    Hieman lisää fysiikan sovellutusta, eli hilpeää kuplintaa ja
    poreilua:

    Linkin taulukosta voit havaita että noin plus 1 asteinen
    ilma voi sisältää maksimissaan noin 5 grammaa vettä
    kuutiometriä kohti.
    Huomaa myös että pakkasilma voi sisältää myöskin
    merkittävästi vesihöyryä.
    http://www.engineeringtoolbox.com/maximum-moisture-content-air-d_1403.html

    Veden kilomoolipaino on 18, ja kaasujen tilavuudet kilomoolia
    kohti ovat lähes kaasusta riippumatta noin 22 kuutiometriä.
    Niimpä kuutiometri vesihöyryä painaa noin 800 grammaa, ja tämä
    silloin kun vesi on sekoittunut johonkin kaasuun jonka
    lämpötila on siinä 20 astetta.
    Sata-asteinen tai kuumempi painaa tietenkin vähemmän, eikä sen
    tarvitse olla osana kaasuseoksessa vaan se pysyy kaasumaisena
    muutenkin.
    Tarvitaan noin 160 kuutiometriä ilmaa että se voi kantaa
    kaasumaista vettä 800 grammaa eli laskennallisesti yhden
    kuutiometrin.
    Yksi kuutiometri nolla-asteista ilmaa painaa 1290 grammaa ja
    kun se on vesihöyryn kyllästämää, se painaa noin 3 grammaa
    vähemmän pelkästään muuttuneen koostumuksen ansiosta.
    Sen ei tarvitse olla tähän yhtään lämpimämpää kuin vastaavan
    lämmin kuiva ilma.
    Jos nyt jäätävä polte haluaa matkata kohti denialistien
    taivasta pelkästään napameren avannosta hönkivän vesihöyryn
    voimalla, niin tähän tarvitaan siinä 5000 kuutiometrin
    ilmapallo.
    Koska metsäveli-riepu on paha ja ilkeä apinansukulainen,
    niin jätän toivottamatta että terve menoa.

    Sensijaan voisit kertoa itsellesi miksi yllä oleva
    laskuharjoitus liittyy napameren prosessien ymmärtämiseen.
    Laskuharjoitus muuten sisältää ainakin kolme pientä virhettä
    taikka oikaisua, mutta eipä tässä mitään raamattua olla
    tekemässä.

    Äänestä

  • metsäveli kirjoitti:

    No opetetaan nyt kuitenkin.
    Sanoit:
    "Metsäveli höpöttää ihan tuubaa sontaa. Ilmaa kylmempi vesi
    EI LÄMMITÄ ilmakehää!!!!!!! Fysikaalisesti täysi mahdottomuus... "

    No mutta, - ihmettelee metsäveli-riepu.
    Pelle toloton on nyt hieman yksioikoinen, - vaikka fysiikka on
    sääntöpohjainen niin kylläpä sovellutukset kuplivat ja poreilevat
    niin että sukat pyrkivät pyörimään jaloissa.

    Sinulla on ongelma : Et usko omien silmiesi todistusta, etkä
    käytännön esimerkkejä, vaan touhotat kaavamaisesti opitun
    knoppifysiikan varassa, - eipä silti ihan "hyvässä" seurassa
    olet.

    "vaikka fysiikka on
    sääntöpohjainen niin kylläpä sovellutukset kuplivat ja poreilevat
    niin että sukat pyrkivät pyörimään jaloissa."

    Tuota noin. Mitähän yrität tuossa sanoa? Kertoisitko niin, että myös 170 ÄO:llä ymmärtäisi?

    Äänestä

  • metsäveli kirjoitti:

    Huomasit kai että tuossa aiemmin korjasin anomalian 300 000
    neliökilometriin mikä on linkin mukaan tilanne.
    Vertaat anomaliaa koko jäämeren pinta-alaan, joten Kerropa
    itsellesi mitä napameren jääpeitteen pinta-alalla
    on tekemistä nykyisen avoveden aiheuttaman matalapainetoiminnan
    kanssa.
    Eihän jään kokonais-ala sitä aiheuta vaan avovesi.

    Hieman lisää fysiikan sovellutusta, eli hilpeää kuplintaa ja
    poreilua:

    Linkin taulukosta voit havaita että noin plus 1 asteinen
    ilma voi sisältää maksimissaan noin 5 grammaa vettä
    kuutiometriä kohti.
    Huomaa myös että pakkasilma voi sisältää myöskin
    merkittävästi vesihöyryä.
    http://www.engineeringtoolbox.com/maximum-moisture-content-air-d_1403.html

    Veden kilomoolipaino on 18, ja kaasujen tilavuudet kilomoolia
    kohti ovat lähes kaasusta riippumatta noin 22 kuutiometriä.
    Niimpä kuutiometri vesihöyryä painaa noin 800 grammaa, ja tämä
    silloin kun vesi on sekoittunut johonkin kaasuun jonka
    lämpötila on siinä 20 astetta.
    Sata-asteinen tai kuumempi painaa tietenkin vähemmän, eikä sen
    tarvitse olla osana kaasuseoksessa vaan se pysyy kaasumaisena
    muutenkin.
    Tarvitaan noin 160 kuutiometriä ilmaa että se voi kantaa
    kaasumaista vettä 800 grammaa eli laskennallisesti yhden
    kuutiometrin.
    Yksi kuutiometri nolla-asteista ilmaa painaa 1290 grammaa ja
    kun se on vesihöyryn kyllästämää, se painaa noin 3 grammaa
    vähemmän pelkästään muuttuneen koostumuksen ansiosta.
    Sen ei tarvitse olla tähän yhtään lämpimämpää kuin vastaavan
    lämmin kuiva ilma.
    Jos nyt jäätävä polte haluaa matkata kohti denialistien
    taivasta pelkästään napameren avannosta hönkivän vesihöyryn
    voimalla, niin tähän tarvitaan siinä 5000 kuutiometrin
    ilmapallo.
    Koska metsäveli-riepu on paha ja ilkeä apinansukulainen,
    niin jätän toivottamatta että terve menoa.

    Sensijaan voisit kertoa itsellesi miksi yllä oleva
    laskuharjoitus liittyy napameren prosessien ymmärtämiseen.
    Laskuharjoitus muuten sisältää ainakin kolme pientä virhettä
    taikka oikaisua, mutta eipä tässä mitään raamattua olla
    tekemässä.

    No kun tässä pääsin vauhtiin niin lisää fysiikalla riekkumista.
    Ensin kuitenkin korjaus jäätävän poltteen hönkäpallon mittoihin,
    eli kylläpä 50 000 kuutiota vaaditaan tilavuudeksi.
    Tällöin vesihöyryn noste olisi siinä 150 kiloa mutta taitaapa
    pallo vaatia hieman liian ohuen pintamateriaalin toimiakseen,

    No nyt on kaikille selvää että napameren avannon kostuttama ilma
    on kevyempää kuivaan nähden, ja tietenkin jos on pakkassää,
    niin se on lämpimämpänä sitäkin kevyempää.
    Jos lämpötila-ero on 10 astetta ympäristöön verrattuna, niin
    kuutiota kohti nostetta tulee 40 grammaa lisää.
    Esimerkin hönkäpallon noste tulisi näinollen 2150 kilogrammaksi.

    Kaikille on jo selvää että kevyt kostea ja ilma pyrkii ylöspäin
    varsinkin kun mikään ei ole esteenä.
    Voimaa ja puhtia on valtavasti yli tarvittavan, ja niimpä ei
    ole mitään syytä väheksyä syntyviä säähäiriöitä.

    Nouseva kostea ilma vie mukanaan oman voimanlähteen, ja tämä
    on kotoisin meriveden lämpösisällöstä.
    Eli veden haihtumisen vaatinut energia vapautuu lämpönä kun
    höyry tiivistyy takaisin vedeksi.
    Nouseva ilma pyrkii jäähtymään noin puoli astetta sadan metrin
    nousua kohti, mutta kun tiivistyvä vesi estää lämpötilan
    laskua, niin nousu jatkuu edelleen.
    Tässä tulee huomata että ylhäällä on yleensä kylmempää joten
    lämpötila-ero säilyy tätäkin kautta.
    Nouseva ilmamassa aiheuttaa ympärilleen pintatuulen joka
    suuntautuu kohti nousun keskipistettä.
    Pintatuuli kerää kosteutta jopa sadankin kilometrin säteellä,
    joten meriveden mitättömän pieni jäähtyminen riittää kelpo
    kokoisen matalapaineen evääksi.
    Eli ajatus että ilmiö jäädyttäisi välittömästi meren ei ole
    järjellinen, ja tässä pitää ottaa huomioon se että mereen
    syntyy ilmiössä myös pystyvirtauksia.

    Peittävän jääkentän päällä ei synny malalapaineita, mutta
    avoveden kysessä ollen syntyy.
    Ratkaiseva ero on kyseessä.
    Tuossa Barentsin merellä on parhaillaan ylimääräistä avovettä
    300 000 neliökilometriä.
    Eli tuhat kilometriä pitkä ja 300 kilometriä leveä anomalia.

    Miten tällaiset ilmiöt eivät voisi olla vaikuttamatta
    planeetan säätilaan kyseli tuossa aloituksessa esiintynyt
    Jennifer Francis.
    Niimpä.

    Mielikuvituksen tuotetta tietenkin, mutta hyvin keksitty
    toivoo metsäveli-riepu.
    Olettekos muuten tulleet ajatelleeksi mistä suomenkielen
    sana ajattelu juontaa juurensa.
    Englannin vastaava "thinking" kääntyy suomeksi "asioitteluksi"
    Me "vänölän lapset" ollaan vanhempi kansa, ja "ajattelu"
    kääntyy englanniksi "killing plan", eli tapposuunnitteluksi.
    Ajatelkaa varovasti ettei tule henkinen pipi.

    Äänestä

CO2 pitoisuus ilmassa on alle 0,04 %. Hiilidioksidia syntyy ihmisen aiheuttamana 3% ja luonnosta itsestään 97%. Määränä ilmakehän hiilidioksidista on siis 0,0012% ihmisen aiheuttamaa.

Sillä ei ole siis mitään merkitystä ilmaston tilaan.. CO2 pitoisuudet ilmakehässä kasvavat, ilmasto ei lämpene (tämän on IPCC:kin myöntänyt)

Äänestä
  • Tiedoksesi, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut viimeisen parinsadan vuoden aikana noin 40% ja pelkästään ihmisen toimien seurauksena. Ja se aiheuttaa ilmaston lämpenemistä.

    Äänestä

  • rtyhrdyh kirjoitti:

    Tiedoksesi, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut viimeisen parinsadan vuoden aikana noin 40% ja pelkästään ihmisen toimien seurauksena. Ja se aiheuttaa ilmaston lämpenemistä.

    Fantasiaa vain.

    Äänestä

  • zoozzzozo kirjoitti:

    Fantasiaa vain.

    Kommentisi on vain tietämätöntä denialismia.

    Äänestä

Jos ei kansa halua huomata sulamista, niin poliitikot ovat tosissaan.
Hesari 15.5. 2013, sivut B1 ja B2.
Kiirunassa jaetaan arktista uusiksi

"Arktinen alue ei jää nykyiselleen, vaikka ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tehtäisiin mitä. Nyt taistellaan siitä, ketkä hallitsevat sitä uutta arktista, jossa ikuisina pidetyt jäätiköt ovat vetäytyneet paljastaen maaperän täynnä arvokkaita mineraaleja, öljyä ja kaasua.
Sitä jäättömän Arktisen jäämeren ympäröimää aluetta, jonne pian tunkevat öljynporaustornit, risteilyalukset, kalastuslaivastot ja tankkerit ja joka mullistaa maailman merenkulun ja kalastuksen."
(Hiilidiksidin lisääntyminen vähentää kalaa ja lisää levää.)

Anna-Liisa Kauhasen kommentti sivulla B2:
"Arktinen alue kun on ilmastonmuutoksen jokeri. Kun muualla ilmasto lämpenee kaksi astetta, lämpenee se arktiksella neljä.
Huoli ei ole onneksi kadonnut, mutta optimismi on."

Äänestä

Onko metsäveli niin, että ilmastoa ei lämmitäkään CO2 vaan arktiksesta hönkivä vesihöyry?

Äänestä
  • Kyllä se CO2 lämmittää. Lämpeneminen vähentää jäitä. Vähentynyt jää lisää sulasta merestä hönkivää kosteutta, joka toimii positiivisena takaisinkytkentänä ja lämmittää lisää.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


metsäveli kirjoitti:

Pohjoisen jäämeren jäiden vähyys näyttää jo nyt vaikuttavan ruuantuotantoon,
ja tässä viittaan Pohjois-Amerikan nyrjähtäneisiin säihin.
Siellähän on kuluvan kevään aikana yöpakkaset tuhonneet vehnää lähes
Meksikonlahdelle saakka, ja parhaillaan on menossa neljäs perättäinen
tapahtuma, ja viideskin on parhaillaan valmistumassa Aleuteilla.

Säät alkoivat nyrjähtää linkin tapahtuman jälkeen, ja kyseessä on
epätavallinen jäidenlähtö Beaufortin merellä.
http://earthobservatory.nasa.gov/IOTD/view.php?id=80752

Kuten linkin videosta näkyy, niin avovesi syötti valtavasti kosteutta
ilmakehään, ja kun satelliitin kuvantamiseen käyttämä aallonpitus on
herkkä vesipisaroille, niin lopulta maisema pimenee täysin.
Vesihöyry ja sumu jäi kiertelemään napapyörteen vankina, ja näyttää nyt
päätyneen Siperian puolelle jäämerta.
Ilmiön voi odottaa häirinneen normaalia menoa napameren yllä, ja tarkoitan
tässä kylmyysnavan sijaintiin liittyvän laskevan ilmamassan paikkaa
napaseudulla.
Niin tai näin, nyt se on sijainnut yli kuukauden Kanadan pohjoisosan
yllä, ja on syöttänyt perättäisinä aaltoina pakkasia etelään päin.

Ilmiö näyttää menevän juuri niinkuin Rutgersin yliopiston tutkija
Jennifer Francis seuraavassa videossa esittää.
Eli "arktic oscillation", taikka suihkuvirtausten poimujen laajuus on
kasvanut, samalla kun niiden aiheuttama säätyyppi "jää päälle".
http://www.youtube.com/watch?v=RtRvcXUIyZg

Seuraava animaatio on koottu pääosin satelliittien keräämistä tiedoista,
mutta mukana on myös napajäiden alla luuhaavien ydinsukelluveneiden
mittaustietoja.
Noin 4-6 vuotinen jää on kuvissa valkoisena, ja nuorimmat ikäluokat
siniseen päin.
Alkuaan jäämerta peitti noin 3,5 metrinen jää, ja se sisälsi noin 8 vuoden
kerrostumaa.
Linkistä näkyy miten talvella tapahtuva jäätyminen on heikentynyt, ja
nythän on jo nähty että yksivuotinen jää ei kestä vaan lähtee ennenaikaisesti,
ja ruuhkautuu sitten ahtojäiksi rannikoille.
http://www.youtube.com/watch?v=qLeiPQudAJc

Seuraavan linkin käyrästö kertoo jääpeitteen vuosittaisen vaihtelun,
ja tiedot alkavat vuodesta 1979.
Siniset käyrät ovat vanhimpia, punainen viime vuodelta ja ajankohtainen
tilanne on merkitty keltaisella.
Jään maksimi on joskus ollut 15 miljoonaa neliökilometriä, ja kannattaa
huomata miten viime vuonna tapahtui lähen miljoonan romahdus minimin
kohdalla.
Jos vauhti jatkuisi samana, niin kolmen vuoden kuluttua jäät lähtisivät
kesällä kokonaan.
Talvella sitten tietenkin jäätyisi osittain takaisin.
http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/arctic.sea.ice.interactive.html

Seuraavan linkin käyrästöt kertovat miten tähän on tultu, - käyrät
kertovat jääåeitteen pinta-alan.
Tosin tähän alaan on luettu mukaan myös aluetta jossa vain 10 % on
jäätä.
Käyrät alkavat vuodesta 1900, ja vaikka tuolloin ei ollut satelliitteja,
niin aluetta käytettiin valaan ja hylkeenpyyntiin joten laivojen tiedot
ovat käytettävissä.
Varsinkin kevät ja kesäkäyrät edustavat hyvin tilannetta koska hylkeitä
pyydettiin jäiltä.
Käyristä näkyy selvästi milloin asiat alkoivat nyrjähtää, ja kannattaa
erittäinkin katsoa alimmaista käyrää mikä kertoo jään pinta-alan
kesäminimin aikana.
Käyrä päättyy vuoteen 2010, joten jääkenttä on siitä vielä noin
puolittunut.
http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/IMAGES/seasonal.extent.1900-2010.png

Otsikon mukaan ruuan hinnat tulevat nousemaan, ja miksi on näin, on paremmin
selvitetty keskustelussa "viljan hinnat nousussa" jota olen pitänyt yllä
vuosikausia tuolla "yleistä maataloudesta" palstalla.
Nyt aiheena olevaa asiaa on käsitelty pitkin talvea, ja joudut kaivamaan
esille aiempia "katsauksia".
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11402220

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu