Tarvitsisin hyvän funktiolaskimen kompleksilukujen numeeriseen käsittelyyn.
Toivomuksena olisi, että laskin toimisi normaalin funktiolaskimen tapaan, mutta näytössä olisi varattuna tuplasti tilaa luvun esittämiselle. Siis sekä reaali- että imaginaariosat olisivat eksponentteineen yhtäaikaa näkyvissä.
Toivomuksen olisi, että lukujen syöttäminen tapahtuisi siten, että reaalilukuja käsiteltäessä homma hoituisi ihan tavallisen funktiolaskimen tapaan. kompleksilukuja syötettäessä, imaginääriosan poiketessa nollasta, painettaisiin vain tätä tarkoitusta varten olevaa näppäintä, jolla siirryttäisiin imaginääriosan syöttämiseen.
Mitä laskinmalleja suosittelisitte?
Toivomuksena olisi, että laskin toimisi normaalin funktiolaskimen tapaan, mutta näytössä olisi varattuna tuplasti tilaa luvun esittämiselle. Siis sekä reaali- että imaginaariosat olisivat eksponentteineen yhtäaikaa näkyvissä.
Toivomuksen olisi, että lukujen syöttäminen tapahtuisi siten, että reaalilukuja käsiteltäessä homma hoituisi ihan tavallisen funktiolaskimen tapaan. kompleksilukuja syötettäessä, imaginääriosan poiketessa nollasta, painettaisiin vain tätä tarkoitusta varten olevaa näppäintä, jolla siirryttäisiin imaginääriosan syöttämiseen.
Mitä laskinmalleja suosittelisitte?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Texas Instruments TI-Nspire CX
Itellä on, olen lukiossa pitkällä matikalla ja toimii ku mansikin utareet
Olisi kiinnostava tietää, miksi laskimen täytyy olla funktiolaskin. Esimerkiksi Wolfram Alpha osaa laskea kolmpeksiluivuilla ja muitakin ilmaissoftia löytyy. En ole käyttänyt vuosiin muita laskemisen apuvälineitä kuin tietokonetta.
Mitähän mahtavat olla nämä 'kolmpeksiluivut'?
Liittyvätkö ne jotenkin numeeriseen laskentaan kompleksiluvuilla?
No höh. Pelkkä kirjoitusvirhe. Tietenkin tarkoitin kompleksilukuja.
Texas Instruments valmisti aikoinaan 1970-luvulla hyviä laskimia teknilliseen laskentaan. Niissä oli mukana myös kompleksilukujen numeerinen käsittely.
TI:n varhaisissa funktiolaskimissa oli punainen seitsemän segmentin ledi-näyttö ja useimipiin sovelluksiin riittävä laskentatarkkuus. Mutta niissä käytettiin muistaakseni ns. 'käänteistä puolalaista logiikkaa', joka lienee nykyisille laskimien käyttäjille vieras?
TI:n varhaisten tieteellisten laskimien mahdollisuuden menestyä markkinoilla pilasivat halvat japanilaiset laskimet, joiden käyttömahdollisuudet olivat paljon rajoitetumpia, mutta vastasivat paremmin ns. 'laajan yleisön' tarpeita.
Onko jollakin varttuneemmista lukijoista henkilökohtaisia kokemuksia näistä TI:n laskmista?
Onko teillä vielä näitä laskimia tallessa/aktiivikäytössä?