Onko teillä muilla niin kiireisiä aikuisia lapsia etteivät he kerkeä edes äitienpäivää muistaa? Lastenlapset eivät ole koskaan lähettäneet mummolle korttia.En ole ollut aivan huonokaan äiti näille menestyville lapsilleni,kouluja ovat käyneet ja saaneet hyvät työpaikat.Jonkin perustavan virheen olen tehnyt kun eivät omille lapsilleen jaksa opettaa inhimillisyyttä.Vai olisikohan se raha joka ratkaisee,minulla sitä ei ole,lapseni ovat löytäneet puolisoikseen rikkaiden perheiden jälkeläiset.Köyhä mummo unohtuu,taidan lopettaa lastenlasten syntymäpäivien muistamiset,kiitosta niistäkään euroista mitä heille olen lähettänyt en ole koskaan saanut.
Kiireiset lapset
suvi suloinen
17188
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Olipa koskettava kirjoitus,näin se vaan on monenkin mummon kohdalla,pitäisi lasten vanhempien muistaa että hekin tulevat joskus vanhoiksi ja varmasti haluaisivat että heitä käydään katsomassa kun itse olevat ehtoo puolella.On niitä semmosiakin mummoja joita oma lapsi uhkaa oikeudella vaikka mummo on tehnyt kaikkensa hänen ja hänen pikku pojan eteen,mutta mikään ei passaa,emme saa tavata papan kanssa pikku poikaa emmekä saa käydä heillä.Olemme antaneet ison taloudellisen edun hänelle rahallisesti ja myös aina oltu valmiina auttamaan ja poikaa tulleet hoitamaan,emme ole sekaantuneet hänen perhe-elämään että ei ole siittä kinni. TUNTUU PAHALTA TÄMÄN SIITÄ ON SAANUT.
Eikös se yleensä ole niin, että ei savua ilman tulta....
Totta! Otappas kunnolla selevää mummosi hommista. Et taija tietää puoliakkaan.
"kiitosta niistäkään euroista mitä heille olen lähettänyt en ole koskaan saanut."
Oletko lähettänyt ne kirjeissä? Voi olla että eivät ole saaneet ollenkaan, näin kävi omalla kohdallani. Ketkä taitavat asian, osaavat kyllä katsoa, sisältääkö kirje rahaa. Kannattaa kysyä, ovatko saaneet.
Kyllä ne eurot ovat tileille laitettu,vain synttärikortit postin kautta.
Voi, meillä päivitelläään ihan päinvastaista, eli naapurustosta on nytkin meillä pihalla 5 lasta, omat kolme siihen päälle. Kaksi sanoi, että heidän ajettiin lounaan jälkeen ulos eikä saa tulla sisään ennen klo 19. Ehkä tässä on syy miksi vanhempana ei muisteta. Nyt omat penskat ovat syömässä, kielsin muita tulemasta sisään, ettei koko taloa sotketa. Siellä kasvimaalla näyttävät kastematoja metsästävän koko jengi...
Ei todellakaan ollut niin etteivät lapsemme olisi saaneet olla kotona,emme ajaneet heitä pois.Kamala ajatuskin.
Itse ojentaisin käteni, jos omasta lapsestani olisi kysymys. Tarjoaisin apua ruuhkavuosissa eläville kiireisille lapsiarjen pyörittäjille. Eläkkeellälä luulusi olevan aikaa tärkemmille. Minulla ainakin on, ja lasten auttaminen on yksi tärkemmistä puuhistani. Eivätpä ne lapsetkaan jaksa tulla vanhempiaan onnittelemaan, jos heillekään ei tarjota apua, jos he vaikka useamman lapsen perheessä painivat arjet pitkät. Jokainen valitsee tietysti tapasa elää, mutta minulle tyydytystä ei tuo oma aika ja liikkuminen vaan säilyvä tunneside lapsiin ja lastenlapsiin. Uskon, että suhteemme säilyy, kun tämä on vastavuoroista.
Jos väleissä on jotain ongelmallista, mutta ei käsitä mikä on ongelma, silloin kannattaa tiedustella asiaa suoraan. Ei syyttävästi eikä loukkaavasti. Jokin on voinut jäädä hiertämään.
Anopin "hyvää tarkoittavat" puheet ja teot tyypillisesti usein loukkaavat miniää. Jotta perheen sopu säilysi, on parempi pitää eteäisyyttä anoppiin.
Mutta äitienpäivää emme koskaan laiminlyö, emmehän!
Hmm...anopeista sitä vasta juttua riitäiskin:D
Ruuhkavuosissa elävänä toivoisinkin apua juuri lastenhoitoon. Teen kyllä itse kotityöni ja -hommani, mutta olisi kiva, jos joku joskus haluaisi lapsia hoitoon...Lähinnä isovanhemmat siis. Mutta kun ei. Lapsi-raukat haluais, mutta aina löytyy jokin este, miksi ei voi tulla. Surullista lasten puolesta. Ja vielä täällä kysellään syitä äitienpäivien muistamattomuuksiin...Itse muistan kyllä, mutta muistan myös tämän kääntöpuolen.
Voi,mielelläni hoitaisin lastenlapsia mutta kun he asuvat niin kaukana eikä minun rahat riitä matkustella kovinkaan usein sinne.Minulla ei ole muuta estettä kuin raha ja se on ihan todellinen syy.!!
Isovanhemmat saattavat peläta, etteivät selviydy, että lapsille tulee jokin vahinko, että lapset eivät tottele.
Nykylapset saattavat olla niin nirsoja ettei mikään kelpaa mitä isovanhemmat tarjoavat. Lapset nykyään käyttäytyvät rajusti ja puhuvat rumia ja nimittelevät. Tämä satuttaa isovanhempia, jotka eivät oikein tiedä, miten pitäisi suhtautua.
Eiköhän ne isovanhemmat pärjää, kun ovat vanhempia hekin. Se, joka pelkää lasten kanssa oloa, on varmaan lapseton. Ei ne pikkuiset pelottavia ole. Pelottavaa tässä on ainoastaan se vanhuusajan yksinäisyys, kun kukaan ei käy katsomassa. Eipä ne lastenlapset sinne enää sitten osaa tulla, ellei heihin ole luotu sidettä aikaisemmin. Omaan nilkkaan se napsahtaa lopuksi.
Vieritten lasten hoito on ihan eri tavalla stressaavaa kuin omien.
Kiva kun tulivat, mutta ihanaa ja kiitos kun lähtivät (ehjinä ja kunnossa)!
Onneks omat porukat ei aattele noin lapsistani! Stressaavaa?? Hyvää vanhuutta vaan teille!
Etpä tiedä, kuinka he pohjimmiltaan ajattelevat. Voihan tietenkin olla ihan vastuuntunnottomiakin...
Vanhempien ei tarvitse pohtia vastuukysymystä samalla tavalla, koska heillä ei ole vaihtoehtoa, on ilman muuta luonnollista että lapset ovat heidän vastuullaan.
Mutta vieraat hoitajat ovat vapaaehtoisesti ottaneet lapset vastuulleen. Jos jotain sattuu, vaikka vauva putoaa, tulee kamala olo että tuota ei olisi tapahtunut, ellen minä olisi ryhtynyt hoitajaksi. Tätä lie vähän vaikea selittää sellaiselle, jolla ei ole kokemusta ja tarpeeksi ikää. Kun 13-15 -vuotiaana olin lapsenlikkana, se oli yhtä auvoa vaan. Ja kun omat lapset oli hoidettavina, ei ollut stressiä siitä, että jotain tapahtuu nimenomaan minun takiani. Mutta kun nyt muitten lapsia, vastuu tuntuu suurelta, ja sitten ihanalta, kun kaikki meni taas kerran hyvin. Mutta en minä tätä ole kertonut, että he taas hyvillä mielein voisivat antaa lapset meille.