Miksi ihastusta vältellään loppujen lopuksi?

oot ujo

Itsellä on työpaikalla kanssa välttelyä naisen osalta, mutta en voi olla varma miksi välttelee, olenko niin kauhea ihminen vai voisiko olla ihastunut?
Kun vain kävelen sen tietyn ihmisen ohi niin hänen päänsä tippuu maahan ja kasvoilla on jotenkin ahdistunut ilme.
Joka päivä vain vaivautuneet moi ja moikka/huomiseen sananvaihdot :D

Se on ujoutta varmaan, suosittelen jos kerran olet ihastunut häneen niin anna hänelle selviä merkkejä että olet ihastunut häneen. esim. hymyile,vilkuta tai ihan mitä vaan että saat sen huomion. Sitten se sun ihastus tulee paremmalla todennäköisyydellä juttelee sulle.
Pääasia on että teet jotain. Ja nopeesti.

Kyse on aika usein siitä, että ihminen on ihastunut johonkuhun ja tuntee vetoa jotakuta kohtaan, mutta ei ole elämäntilanteestaan johtuen valmis aloittamaan vakavaa suhdetta. Tämän tyyppisissä tilanteissa ihastunut henkilö pyrkii usein raivaamaan elämästään estotekijät ja sen jälkeen sitten ilmaiseekin tunteensa täysin rinnoin!

Saman suuntaisia kokemuksia on täälläkin. Syyt ovat varmasti monenlaisia. Yksi syy meikäläisellä on yksinkertaisesti, että kun olen sattunut ihastumaan kohtaamaani naiseen en viitsi viedä asiaa eteenpäin, koska torjutuksi tulemisen pelko voi lamauttaa. Tämä pelko on suoraan verrannollinen ihastuksen määrään, ja saattaa estää lähestymisen jopa tilanteissa, joissa toinen osapuoli osoittaa selviä kiinnostuksen merkkejä. Ristiriita voi olla sydäntä raastava.

Pelko on tietenkin melko irrationaalinen, mutta sen taustalla voi olla joku harvinaisen kirpaiseva kokemus. Ihastuminen tekee ihmisestä haavoittuvaisen, ja fight-or-flight-reaktiolla yrittää suojella itseään.

Itselläni on niin, että olen ihastunut ja mielestäni nykyisin rakastunut naimisissa olevaan mieheen. Mies viestittää koko ajan pitävänsä minusta ja olen aivan sekaisin siitä. Koska olen hänen lähellään ihan oikeasti sekava ja uskon, että hän ja muut huomaavat sen, niin yritän välttää itseni nolaamista. Joskus on suorastaan paniikkihäiriömäinen tunne. Mies ei kuitenkaan siitä koskaan välitä, vaan näyttää koko ajan välittävänsä. Toisaalta tuskattuttaa niin mielttömästi, kun hän on naimisissa, enkä voi oikeasti saada häntä. Olotilani on välillä niin huono ja ahdistunut, että siksikin yritän välttää häntä.

Aina hänen kanssaan on ihanaa, mutta päivän parin päästä tulee ahdistunut olo. Ihan niin kuin olisi narkkari, kaipaan häntä ja vieroitusoireet ovat pahat. Tunteet vaihtelevat siis ahdistuksesta taivaalliseen tunteeseen. Hänen kohtaamisensa on aina vaikeaa, mutta hänen kanssaan on tosi hyvä olla ja se kestää vähän jälkeenkinpäin, mutta päivän kuluttua tulee ahdistus, kun muistan realiteetit.

Juu itsellänikin on kans tapana ujostella ihastuksen kohteen kanssa. Kevään aikana kun häntä aina näin, niin vaihettiin pitkiä katseita mutta ei muistaakseni kertaakaan ole tervehditty. Sitten taas hänen kavereita/työkavereita kun näen niin heitä tervehdin. Pitäs varmaanki jotain uskaltaa puhua, jos nyt enään edes törmäilen häneen ja nyt en ole nähnyt häntä yli kuukauteen. Kyse siis eräästä neidistä.

eihän siitä ihastuksesta, josta ei tule yhtään mitään pääse eroon, jos toisen liepeillä kokoajan pyörii

Itsekin välttelen ihastuksia vaikka miespuolinen olenkin. Ikääkin on melkein 30v. Onhan se outoa käytöstä melkei kolmekymppiseks. Jotaa epäonnistumisen pelkoa kai.

Onhan tuo nähty :/
Jälkeenpäin kiroaa kun ei mennyt heti ekan kiinnostuksen hetkellä jotain juttelemaan, silloin ei vielä jännittäisi.
Mutta kun sitä arvioi onko se toinen varattu, peilaa vähän saako katseita takaisin, ja sitten ennenkuin tajuaakaan on ihan lääpällään, ja sitten ei tahdo rohkeus riittää kuin pikaiseen vilkaisuun, jos siihenkään.

Asiaa ei tietysti auta se, että on juuri ollut rakastuneempi (lue hyvin voimakkaasti ihastunut) kuin koskaan ja aivan valtavan tsemppauksen jälkeen saanut rohkeutta lähestyä, vain saadakseen tylyt pakit.....

joo ei siin auta muu ku juosta karkuu ku näkee ihastuksen. :(

Pelon takia vältellään tai sitten tajuaa että on ihastunut täysin tuntemattomaan ihmiseen eikä ihastumiselle ole perusteita.