ROVANIEMEN TILALIIKELAITOS PIHALLA KUIN LUMIUKKO !!!
Tilaliikelaitos valittaa LK:n sivuilla 20.5.; etteivät Rovaniemen urakoitsijat pysty rakentamaan Lappiataloa ja asettaa sellaisia ehtoja urakoitsijoille ettei yksikään Rovaniemen urakoitsija pysty tarjoamaan hanketta. Perusteena on kuulemma mm. kustannussäästö.
Erittäin oudoksi asian tekee se että muualla Suomessa käytetään aivan erilaisia toimintatapoja.
Kun aikoinaan Helsingin Musiikkitaloa n. 2005-2007 ei saatu toteutettua normaaleilla urakkamuodoilla, valittiin urakointimuodoksi ns. projektinjohtourakka, jolla hanke saatiin toteutettua rakennuttajan laskemalla hinnalla. Eli normaali urakointi olisi tuottanut liian kalliit kustannukset ja pilkkomalla urakka pienempiin osiin projektinjohtourakalla hanke saatiin toteutettua alkuperäisillä kustannuksilla. Kysymyksessä oli erittäin vaativa ja erikoislaatuinen hanke Mannerheimintien varrella Helsingin ydinkeskustassa, eduskuntataloa vastapäätä. Hankkeessa oli myös ulkomaisia asiantuntijoita rakennuttajan edustajana, lisäämässä hankkeen vaativuutta.
Musiikkitalon rakennuskustannukset olivat noin 260 miljoonaa euroa.
Hankkeessa oli kaikkiaan yhteensä n. 160 urakoitsijaa.
Hanke on saanut kiitosta ympäri maailmaa erityisen onnistuneena musiikkitalona.
Toinen merkittävä hanke joka on toteutettu pilkkomalla urakat pienempiin osiin on Tornion jaloterästehtaan laajennus, kustannukseltaan n. 400 miljoonaa euroa. Hankkeen toteuttamisen yksiä kulmakiviä oli urakoiden pilkkominen. Se näkyy mm. hankkeelle asetetuissa tavoitteissa; "Urakat on tarkoitus pilkkoa niin pieniksi, että paikallisetkin firmat pystyvät ne tekemään".
Näin myös tehtiin ja urakkahinta ja aikataulu pysyivät tarkasti laaditussa.
Näin siis muualla.
Rovaniemellä kaupungin tilaliikelaitos näyttää olevan pihalla kuin lumiukko ja haluaa toteuttaa Rovaniemen ja Lapin tyhjentämistä antamalla kaupungin merkittävät rakentamishankkeet helsinkiläisille ja tukholmalaisille yrityksille. Lappiatalon 20 miljoonan euron hankkeessa urakoitsijan voitto on n. 4-5 miljoonaa euroa, jotka kaupungin oma organisaatio haluaa lahjoittaa suoraan Helsinkiin ja Tukholmaan.
ONKO TODELLA NOIN ?
Näyttää siltä että tilaliikelaitoksella ei ole riittävästi ammattitaitoa toteuttaa vaativia hankkeita.
On kaupunkilaisten etu pysäyttää hanke tässä vaiheessa ja laatia urakkamuodot sillä tavalla että paikalliset urakoitsijat voivat toteuttaa hankkeen. Sillä tavalla hankkeesta tuleva hyöty jää paikkakunnalle ja rovaniemeläiset eivät ensisijaisesti maksa helsinkiläisten ja tukholmalaisten sijoittajien liikevoittoja.
Musiikkitalo; http://www.musiikkitalo.fi/web/fi
Tornio; http://fi.wikipedia.org/wiki/Outokumpu_(yritys)
Tilaliikelaitos valittaa LK:n sivuilla 20.5.; etteivät Rovaniemen urakoitsijat pysty rakentamaan Lappiataloa ja asettaa sellaisia ehtoja urakoitsijoille ettei yksikään Rovaniemen urakoitsija pysty tarjoamaan hanketta. Perusteena on kuulemma mm. kustannussäästö.
Erittäin oudoksi asian tekee se että muualla Suomessa käytetään aivan erilaisia toimintatapoja.
Kun aikoinaan Helsingin Musiikkitaloa n. 2005-2007 ei saatu toteutettua normaaleilla urakkamuodoilla, valittiin urakointimuodoksi ns. projektinjohtourakka, jolla hanke saatiin toteutettua rakennuttajan laskemalla hinnalla. Eli normaali urakointi olisi tuottanut liian kalliit kustannukset ja pilkkomalla urakka pienempiin osiin projektinjohtourakalla hanke saatiin toteutettua alkuperäisillä kustannuksilla. Kysymyksessä oli erittäin vaativa ja erikoislaatuinen hanke Mannerheimintien varrella Helsingin ydinkeskustassa, eduskuntataloa vastapäätä. Hankkeessa oli myös ulkomaisia asiantuntijoita rakennuttajan edustajana, lisäämässä hankkeen vaativuutta.
Musiikkitalon rakennuskustannukset olivat noin 260 miljoonaa euroa.
Hankkeessa oli kaikkiaan yhteensä n. 160 urakoitsijaa.
Hanke on saanut kiitosta ympäri maailmaa erityisen onnistuneena musiikkitalona.
Toinen merkittävä hanke joka on toteutettu pilkkomalla urakat pienempiin osiin on Tornion jaloterästehtaan laajennus, kustannukseltaan n. 400 miljoonaa euroa. Hankkeen toteuttamisen yksiä kulmakiviä oli urakoiden pilkkominen. Se näkyy mm. hankkeelle asetetuissa tavoitteissa; "Urakat on tarkoitus pilkkoa niin pieniksi, että paikallisetkin firmat pystyvät ne tekemään".
Näin myös tehtiin ja urakkahinta ja aikataulu pysyivät tarkasti laaditussa.
Näin siis muualla.
Rovaniemellä kaupungin tilaliikelaitos näyttää olevan pihalla kuin lumiukko ja haluaa toteuttaa Rovaniemen ja Lapin tyhjentämistä antamalla kaupungin merkittävät rakentamishankkeet helsinkiläisille ja tukholmalaisille yrityksille. Lappiatalon 20 miljoonan euron hankkeessa urakoitsijan voitto on n. 4-5 miljoonaa euroa, jotka kaupungin oma organisaatio haluaa lahjoittaa suoraan Helsinkiin ja Tukholmaan.
ONKO TODELLA NOIN ?
Näyttää siltä että tilaliikelaitoksella ei ole riittävästi ammattitaitoa toteuttaa vaativia hankkeita.
On kaupunkilaisten etu pysäyttää hanke tässä vaiheessa ja laatia urakkamuodot sillä tavalla että paikalliset urakoitsijat voivat toteuttaa hankkeen. Sillä tavalla hankkeesta tuleva hyöty jää paikkakunnalle ja rovaniemeläiset eivät ensisijaisesti maksa helsinkiläisten ja tukholmalaisten sijoittajien liikevoittoja.
Musiikkitalo; http://www.musiikkitalo.fi/web/fi
Tornio; http://fi.wikipedia.org/wiki/Outokumpu_(yritys)
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tuolla liikevoitolla palkattaisiin laskennallisesti n. 150 nuorta vuodeksi töihin. Nyt kaupunki yrittää syrjäyttää nuorisoa pois oikeasta elämästä.
Missäs firmassa pomon vaimo on tällä kertaa töissä?
Kenen pomosta puhutaan?
TLL yrittää kehua pirusti itseään Uusirovaniemi-lehdessä. Pomo näkyy silti unohtuneen mainita että ko firma yrittää kuljettaa rovaniemeläisten rahoja miljoonittain pääkaupunkiseudun ja Tukhoman suursijoittajille. Ja taitaa se porukka sitten kuljettaa rahat veroparatiiseihin.
TLL.n pitää palkata ammattiosaajia tarjoamaan työ.Kyllä Rovaniemeltä osaajat löytyy.
Tilaliikelaitos ja verotus lopetetaan, niin ei rakenneta tyhjää paskaa tyhjille paskoille.
Vanhoihin juttuihin ei tulisi kommentoida. Mutta rohkeasti vaan. Ensin vitsi. Eivätkö ne lumiukot ole pihalla.
Mutta vakavasti. Rakennusurakkaan tuli vain yksi, ylimitoitettu tarjous. Piti miettiä uudelleen kilpiluttamista tai sitten harvinaista ratkaisua, eli ottaa itselle näin vaativa kohde. Jälkimmäinen vaihtoehto valittiin, koska aikataulu (valtionapu) ei sallinut uutta kilpailuttamista mutta ennen kaikkea arvioitiin säästettävän 1-2 milj. euroa ja että NÄIN JÄRJESTETTYNÄ VOIDAAN JA VOITIIN TARJOTA OSAURAKOITA JA TYÖTÄ PAIKALLISILLE.
Kun Lappia-talo puhuttaa, on syytä huomata kaupunginhallituksen osuus. Se edellytti nimettävän erillisen (KH:n ilmoittavan henkilön) projektin vetäjäksi. Tämä sitten kävi kertomassa suoraan kaupunginhallitukselle projektin etenemisestä ja kutsuttuna kertoi samat sitten liikelaitosjohtokunnassa.
Samanlaisen sotkun KH aiheutti jo Lappia -talon peruskorjauksen alussa, kun se edellytti pääsuunnittelijan vaihtamista.
Kun vuosikorjaukset ja selvitykset on tehty, niin saadaan viimeiset laskut ja laskelmat. Tilaliikelaitos, niin kuin liikelaitoksen edellytetäänkin tulee avoimesti näyttämään tulot ja menot. Sitten rakennusalan asiantuntijat saavat keskustella, mitä olisi pitänyt tehdä toisin ja menikö jokin pieleen.
Mielenkiinnolla odotan Ounasrinteen peruskoulun ja liikuntahallin lopullisia selvityksiä. Toivottavasti ne saadaan, vaikka takana on osakeyhtiö eli Rovaniemen Markkinakiinteistöt. Olisi sitten vertailtava hallinnollisia kuvioita eli kaupungin hallinnointia.
onnistuu vain virkamiehiltä joilla ei ole mitään vastuuta mistään, eivätkä maksa mistään vastuuttomuudestaan mitään.
Paskaloisia-
Edelleen ovat pihalla kuin lumiukot. Johtokunnan puheenjohtaja kehuu Lapin Kansan palstoilla jatkuvasti laitosta (=itseään) kuinka hienosti menee ja kuinka kukaan muu ei ymmärrä. Ja kun jotain (jatkuvasti menee ja kalliiksi tulee) niin syyt ovat aina muualla.
Rovaniemeltä on vaikea osata Leville, kun ei ole mitään
liikenneopasteita ennen jokea.
Miksi pihdataan liikenneopasteita. .
Ei ole lumiukkoa, vaan lumihenkilö.
meillä on sekä lumiukkoja että lumiakkoja...
elämä on silloin mukavampaa, teillä on tylsää, pelkkää paskaa...