Ficca ja Cool projektit - Chemtrailit

Teksti on kopioitu ilmatieteen laitoksen sivuilta! Chemtrailsit on totta.

http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/126286


Ilmatieteen laitos koordinoi neljää FICCA-hanketta

20.1.2011 12:30

Ilmastonmuutos – vaikutukset ja hallinta -tutkimusohjelma FICCA vastaa laaja-alaisesti ilmastonmuutoksen tuomiin tieteellisiin haasteisiin.

Ilmatieteen laitos koordinoi neljää FICCA-hanketta ja on partnerina kahdessa muussa. Suomen Akatemian FICCA-tutkimusohjelma rahoittaa ilmastonmuutostutkimusta ja paneutuu erityisesti ympäristön ja yhteiskunnan välisiin vuorovaikutuksiin. FICCA-tutkimusohjelman avajaiset ovat torstaina 20. tammikuuta. Ohjelman rahoitetut tutkimushankkeet kattavat laajasti eri tutkimusaloja. FICCA-tutkimusohjelman ensimmäinen haku järjestettiin keväällä 2010. Siinä rahoitettiin yhteensä 12 miljoonalla eurolla 11 konsortiohanketta. Ilmatieteen laitos koordinoi neljää hanketta, jotka koskevat ilmastoennusteiden käyttöä, ilmaston viilentämistä, ilmastosimulaatioita sekä ilmastonmuutosta ja vesivaroja.


Sään vaihtelun kasvun ja epävarmuuden vaikutukset sääherkille järjestelmille (RECAST)
Ilmastonmuutoksen takia vuodenaikojen sääolosuhteiden vaihtelevuus voimistunee. Seurauksena toimintaolosuhteiden ennakoitavuus huononee erilaisille toimialoille, mikä taas kasvattaa investointiriskiä ja kustannuksia. Tutkimuksen päätavoitteena on arvioida sään vaihtelevuuden lisääntymisen aiheuttamia vaikutuksia yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin järjestelmiin.
– Ilmasto- ja taloustietojen pohjalta voidaan tehdä arvioita ilmastonmuutoksen taloudellisista seurauksista rakennuskannalle ja muulle sääherkälle pääomaintensiiviselle infrastruktuurille, hankkeen vastuullinen johtaja Adriaan Perrels kertoo. Äärimäisien säätapahtumien lisäksi hankkeessa otetaan huomioon myös ns. epätyypilliset säätapahtumat, siltä osin kuin ne vähentävät tiettyjen toimialojen toimintaolosuhteiden ennakoitavuutta.


Ilmastoennusteiden käyttö ilmastonmuutokseen sopeutumisessa (DECADE)
Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa tapahtumahorisontti on toimijoiden näkökulmasta usein lähin 10–30 vuoden ajanjakso. Tälle aikajaksolle laaditut seuraavan sukupolven vuosikymmenskaalan ilmastoennusteet tulevat olemaan käyttävyydeltään selvästi nykyisiä ilmastosimulaatioita tarkempia. Ne mahdollistavat kustannustehokkaan tavan sopeutua ilmastonmuutokseen. DECADE -hankkeen tavoitteena on tuottaa näyttöä ilmaston vuosikymmenskaalan ennustettavuudesta Pohjoismaiden alueella. – DECADE -hankkeessa keskitytään energiasektorin sopeutumispäätösten optimointiin. Siinä arvioidaan energian tuotantoa ja kysyntää vuosikymmenskaalan ilmastonvaihtelun näkökulmasta ja tuotetaan näin synteesi energiasektorin sopeutumismahdollisuuksista Suomessa, hankkeen vastuullinen johtaja Heikki Järvinen toteaa.


Ilmaston viilentäminen aerosoliteknologioilla (COOL)
Hankkeen tarkoituksena on verrata kolmea ”nopeaa” ratkaisua ilmaston viilentämiseksi. Ensimmäinen näistä on mustan hiilen (noen) päästöjen vähentäminen, toinen sulfaattiaerosolien injektoiminen stratosfääriin ja kolmas valtamerellisten pilvien ”valkaiseminen” tuottamalla merivedestä pilvien ydinhiukkasia.
– Noen päästövähennyksillä oletetaan olevan ilmanlaatuhyötyjä etenkin Aasiassa kun taas sulfaattiaerosoli- ja meripilvi-tekniikoilla arvioidaan olevan merkittäviä haitallisia sivuvaikutuksia, kuten stratosfäärin otsonikadon lisääntyminen ja häiriöt monsuunisateissa, tähdentää hankkeen vetäjä Ari Laaksonen. Lisäksi esimerkiksi stratosfääriaerosoli-tekniikan kansainvälinen hallinnointi ja siihen liittyvät ympäristöoikeudelliset kysymykset ovat haastavia.


Ilmastonmuutos ja veden kiertokulku (ClimWater)
Climwater-hanke tutkii ilmastonmuutoksen vaikutusta Suomen vesivaroihin ja niiden käyttöön.
Boreaalisella alueella veden kiertokulkuun vaikuttavat olennaisesti mm. vesi-, ja lumisade, lämpötila, järvien jääpeite, tuulisuus, routa, maankosteus ja tulvavarastot. Näissä muuttujissa tulevaisuudessa tapahtuvien muutoksien ja vaikutusten arviointiin käytetään yhdistettyä ilmakehä-hydrologia mallinnusta.
– Projektissa käytetään monitieteellistä lähestymistapaa, jossa kehitetään kaukokartoitusmenetelmiä vesistöjen käyttötoiminnan suunnitteluun. Niitä käytetään apuna veden kiertokulun ympäristövaikutuksia ja vesistöjen käytön sopeutumistarpeita ja mahdollisuuksia arvioitaessa, sanoo projektin vastuullinen johtaja Jouni Pulliainen.