Otan käsitelyyn syyt, miksi Suomi hylkäsi N-liiton rauhanehdot keväällä -44. Tätä on syytä käsitellä, koska se johti puna-armeijan suurhyökkäykseen Kannaksella kesäkuussa 1944, josta tulee kuluneeksi 69v.
Välirauhanehdot olivat lyhyesti seuraavat:
1. Suhteiden katkaisemiseen Saksaan ja saksalaisten joukkojen internointi tai karkoitaminen maasta huhtikuun loppuun mennessä, Neuvostoliiton avustaessa tarpeen vaatiessa. (Mahdoton tehtävä: Saksalla oli joukkoja Baltiassa ja Norjassa)
2. Vuoden 1940 Moskovan rauhansopimuksen voimaan saataminen (1940 Molotov sanoi Tarton rauhansopimuksen raueneen talvisodan johdosta) ja suomalaisten joukkojen vetäminen 1940 rajalle huhtukuun kuluessa.
(Kollontay oli vakuutanut, että Viipuri jäisi Suomelle)
3. Neuvostoliittolaisten sotavankien vapauttaminen ja palauttaminen. Sotavankien vapauttaminen molemminpuolista vain, jos allekirjoitetaan rauhansopimus. ( Sotavankien vapautus on aina vastavuoroista)
4. Suomen armeijan saataminen rauhan ajan kannalle kesä-heinäkuun kuluessa. ( Baltiassa oli niinä kuukausina vielä saksalaisia joukkoja)
5. Sotakorvaukset 600milj. dollaria viidessä vuodessa. ( Mahdoton tehtävä, kun ottaa huomioon, että hintataso oli v.1938 tasolla)
6. Petsamon luovuttaminen N-liitolle.
7.N-liitto pitää mahdollisena luopua Hangon vuokrauksesta. ( Laivastotukikohta olisi tullut Suomenlinnaan, mutta Paasikivi ei tiennyt, joten ei ihme, että oli ilahtunut tähän kohtaan.)
Voimme yhteenvetona todeta seuraavaa:
Suomen armeijan olisi pitänyt ryhtyä sotimaan Saksaa vastaan tilanteessa, jossa sillä oli joukkoja Karjalan Kannaksella. Lisäksi saksalaiset olisi pitänyt karkoittaa maasta yhden kuukauden aikana, kun sillä oli joukkoja käytetävissä Norjassa ja Baltiassa. Se olisi johtanut sotaan koko maassa erityisesti Neuvostoliiton joukkojen taistellessa saksalaisten kanssa.
Suomen olisi pitänyt saataa armeija rauhan ajan kannalle aikana, jolloin Saksa olisi voinut hyökätä Baltiasta.
Kollontay oli vakuutanut, että Viipuri jäisi Suomelle, mutta näin ei ollut laita. viipuri on historiallisesti Suomen osa. Venäjälle se oli kuulunut ennen v.1940 ainoastaan v.1721-1812. Muina aikoina se kuului ensin Ruotsille ja v.1812-1940 Suomelle. Karjalaisia oli palanut koteihinsa v.1941-44 aikana.
Sotakorvauksena 600milj. dollaria v.1938 hintatason pohjalta lasketuna olisi ollut 900milj. Onneksi se laski puolella syyskuuhun mennessä. Suomen hallitus oli kuitenkin vakuutunut ettei sitä olisi kyety sellaiseenankaan maksamaan, joka olisi johtanut miehitykseen ja maan liitämiseen N-liittoon.
Näistä syistä Neuvostoliiton ehdot hylätiin. Kesäkuussa NL vaati hyökkäyksen yhteydessä Suomelta ehdotonta antautumista. Mutta koska hyökkäys pysäytettiin heinäkuussa ja Stalin halusi ehtiä ennen läntä berliiniin, niin ovet avautuivat uusille neuvoteluille ja lievempiin ehtoihin kuin mitkä oli saatu maaliskuussa.
Neuvostoliiton välirauanehdot maaliskuussa 1944
18
1703
Vastaukset
- Donnerwetter ...
>>Mahdoton tehtävä: Saksalla oli joukkoja Baltiassa ja Norjassa
Niinhän oli ja tapahtuikaan tulitauon astutua voimaan? Saksalaiset yrittivät vallata Suursaarta. Huhtikuu-kesäkuun aikana Saksa olisi miehittänyt Etelä-Suomen ja todennäköisesti hyökkänyt myös pohjoisesta, kun lisävoimia oli saatavana Norjasta.
Syyskuuhun -44 mennessä Saksa oli sen verran heikentynyt ettei kyenyt mouodostamaan vakavaa uhkaa Suomelle kuten oli laita keväällä -44. Ribbentropp kävi vielä kesäkuussa Suomessa uhkaamassa maata miehityksellä Romanian tapaan.- Leiba Bronstein
Hyvin heikkoja sellaisia.
- '''
Muistaakseni myöskin Venäjän ehtona rauhansolmimiseen ennen suurhyökkäystä olikin juuri vuoden 1940 rajat jota ei voitu kuvitella pystyvän hyväksyvän silloin kun olivathan suomalaiset kokeneet juuri suuren vääryyden talvisodan pakkorauhan yhteydessä jolloinka oltiin jatkosotaan lähetty hakemaan hyvitystä näille kokemille vääryyksilleen ja olivathan suomalaiset joukotkin jo edenneet aina Itä-Karjalaan asti joten ei sitä silloin osattu pitää minään vaihtoehtona.
- näin see meni
Höpöhöpö, N-liitto esitti ehdotonta antautumista, johon Suomi ei suostunut, Viipuria ei missään vaiheessa luvattu palauttaa Suomelle, eikä tossa vaiheessa esitetty uusia aluevaatimuksia kummaltakaan taholta, aselepo piti solmia 1940 rajojen pohjalta.
Stalin ei halunnut aselepoa, mikäli se olisi sitä halunnut, niin se olisi esittänyt ehdot jotka Suomi olisi voinut hyväksyä, Stalin tiesi ettei Suomi hyväksy hänen esittämiä ehtoja ja siksi ne esittikin, silla Stalin halusi vallata koko maan.- ei mennyt
Maailmanhistorian suurin nero ja armoitettu matemaatikko Josif Stalin ei jostain syystä enään syksyllä 44 nähnyt syytä miehittää Suomea.Syyn siihen tiesi luultavasti vain hän itse ja Stalinhan ei tunnetusti suunnitelmistaan paljon turpaansa aukonut eikä ikämiehenä muistelmia rustannut. Ehkäpä syy hänen odottamattomaan hellämielisyyteensä oli se että Suomi sodan alussa,Saksan ollessa voitolla,kävi sotaa hyvinkin maltillisesti.Suomalaisethan eivät mm. katkaisseet muurmannin rataa eivätkä osallistuneet lenskin piiritykseen,vaikka kumpaankin olisi ollut mahdollisuus.Lisäksi suomalaisethan tottelivat valvontakomissiota aika säyseästi ja tekivät niinkuin käskettiin.Stalin varmaankin ajatteli että antaa tsuhnien olla,ja ainahan muöhemmin voidaan historin epäkohdat korjata oikealle tolalle.Nimittäin siirtämällä suomalaiset sinne mistä ovat tulleetkin.
- Sipuljeff
Sitä ei ole suomalaisessa keskustelussa huomioitu että ruski tyytyi kaakossa Moskovan rauhan rajaan. Sekin todistaa sen, että Talvisodan syynä oli yksinomaan Leningradin turvallisuus. Olisi voinut nekku ottaa ihan vaan kostona vähän lisää, esim. rajan Kymijoelle tms. Kostettavaa kyllä olisi ollut, L-gradin piiritykseen osallistuminen, Itä-Karjalan siviilien kuolemanleirit ja yleensäkin provosoimaton hyökkäys ja sen tuomat uhrit ja tuhot.
- Hohhoijaaa!!!
"Sekin todistaa sen, että Talvisodan syynä oli yksinomaan Leningradin turvallisuus. "
On taas paksua valetta. NL lähti Talvisotaan MR sopimuksen perusteella. Mikään ei uhannut Leningradia varsinkaan Baltian miehityksen jälkeeen.
Lisäksi puna-armeijan tehtävänä oli koko maan valtaus. Vasta kun hyökkäys oli torjuttu, alettiin Moskovassa puhua Leningradin turvallisuudesta.
Jatkosota oli suoraa seurausta Moskovan ryöstöpolitiikasta.
Jopa stallarit voisivat edes yrittää pysyä totuudessa., - G C
== Olisi voinut nekku ottaa ihan vaan kostona vähän lisää
"Nekku" otti kostona maaliskuussa 1940 huomattavasti enemmän, kuin oli vaatinut syksyn 1939 neuvotteluissa. Samoin syksyllä 1944 yli 10 000 km2 enemmän kuin Moskovan rauhassa. Kyllä nekku koston päälle ymmärsi, tosin oikeus kostoon koski vain nekkuja, ei muita kansoja. Leningradin turvallisuus ei ollut uhatuna enää v.1944 syksyllä, jonka vuoksi NL olisi voinut hyväksyä vuoden 1939 rajat muutamin korjauksin. Joten se myös osoittaa ettei Leningradin turvallisuus ollut syynä 1939-40 Suomen talvisodalle. Sitä paitsi Petsamo oli lisämaata, joten "kosto" tuli.
Suomi joutui hyväksymään sotilastukikohdan vain 16km päässä Helsingistä. Suomen raja Leningradista taas 32km, jota NL ei hyväksynyt v.1939.
Miksi vain Neuvostoliitolla oli oikeus turvallisuuteen, mutta pienellä Suomella ei?
- Välirauha....
Suomessa on kaksi käsitystä nimitykselle "välirauha". Monet suomalaiset käsittävät välirauhan talvisodan ja jatkosodan väliseksi ajaksi.
Kuitenkin välirauhalla tarkoitetaan jatkosodan jälkeistä aikaa aselevosta rauhansopimukseen.
Talvisodan ja jatkosodan välinen aika muuttuu hieman erikoiseksi, jos sitä on nimitetty Suomessa heti talvisodan jälkeen välirauhaksi.
Venäjällä käsitetään välirauha jatkosodan jälkeiseksi ajaksi aselevosta alkaen.- Kyllä ja ei
"Suomessa on kaksi käsitystä nimitykselle "välirauha". Monet suomalaiset käsittävät välirauhan talvisodan ja jatkosodan väliseksi ajaksi."
Se on enemmistön ja tukijoidenkin käyttämä nimitys tuosta ajasta. On muitakin, "aseellinen rauha" tms.
"Kuitenkin välirauhalla tarkoitetaan jatkosodan jälkeistä aikaa aselevosta rauhansopimukseen."
Noinkohan on? Aselepo alkoi 5.9. ja välirauha solmittiin 21.9. 44 ja Pariisin rauhansopimus 1947. Talvisodan ja jatkosodan välistä aikaa nimetään kahdesta syystä välirauhaksi.
1. Suomessa lähdetiin alusta asti siitä, että maaliskuussa 12pv. solmitu rauhansopimus on väliaikainen ja että se korjataisiin Euroopan rauhankonferenssissa.(huom. Pariisin rauhankonferenssi v.1947!).
2. Neuvostoliitto ei pitänyt Moskovan 1940 rauhansopimusta lopullisena ratkaisuna Suomen kysymyksessä, kuten Molotovin sanat Hitletille marraskuun vierailun yhteydessä osoitavat. Toki Molotov väiti toista, mutta vain siinä tarkoituksessa, etä voisi painostaa Suomea.
Mannerheim käyti välirauha-sanaa viimeksi tarkoitetussa mielessä v.1941 päiväkäskyssä: Se oli vain "välirauha" Moskovan näkövinkelistä, josta Suomen alueen ilmapommitukset olivat osoituksena.
"Venäjällä käsitetään välirauha jatkosodan jälkeiseksi ajaksi aselevosta alkaen."
Tuon haluaisin varmistaa luotettavasta lähteestä. Venäjän kielessä ei ole erikseen sanoja "aselepo" ja "välirauha", vaan ainoastaan aselepo, joka on monissa muissakin kielissä.
Kun suomalaisten mielestä välirauha solmitiin 21.9-44 allekirjoittajina ulkoministeri ym. siviilihenkilöt, niin Neuvostoliiton puolelta allekirjoittajana oli Zdanov, mikä eki sopimuksesta aselevon.
4/5.9 astui voimaan tulitauko siten, että Suomi lopetti tulituksen 4.9. ja NL 5.9., josta on erityinen maininta välirauhansopimuksessa.- Sopimukset....
suomalainen2 kirjoitti:
Talvisodan ja jatkosodan välistä aikaa nimetään kahdesta syystä välirauhaksi.
1. Suomessa lähdetiin alusta asti siitä, että maaliskuussa 12pv. solmitu rauhansopimus on väliaikainen ja että se korjataisiin Euroopan rauhankonferenssissa.(huom. Pariisin rauhankonferenssi v.1947!).
2. Neuvostoliitto ei pitänyt Moskovan 1940 rauhansopimusta lopullisena ratkaisuna Suomen kysymyksessä, kuten Molotovin sanat Hitletille marraskuun vierailun yhteydessä osoitavat. Toki Molotov väiti toista, mutta vain siinä tarkoituksessa, etä voisi painostaa Suomea.
Mannerheim käyti välirauha-sanaa viimeksi tarkoitetussa mielessä v.1941 päiväkäskyssä: Se oli vain "välirauha" Moskovan näkövinkelistä, josta Suomen alueen ilmapommitukset olivat osoituksena.
"Venäjällä käsitetään välirauha jatkosodan jälkeiseksi ajaksi aselevosta alkaen."
Tuon haluaisin varmistaa luotettavasta lähteestä. Venäjän kielessä ei ole erikseen sanoja "aselepo" ja "välirauha", vaan ainoastaan aselepo, joka on monissa muissakin kielissä.
Kun suomalaisten mielestä välirauha solmitiin 21.9-44 allekirjoittajina ulkoministeri ym. siviilihenkilöt, niin Neuvostoliiton puolelta allekirjoittajana oli Zdanov, mikä eki sopimuksesta aselevon.
4/5.9 astui voimaan tulitauko siten, että Suomi lopetti tulituksen 4.9. ja NL 5.9., josta on erityinen maininta välirauhansopimuksessa.Välirauhasopimus tai aseleposopimus....
"Se oli vain "välirauha" Moskovan näkövinkelistä, josta Suomen alueen ilmapommitukset olivat osoituksena."
Eikös tuo ollut välirauha nimenomaan suomalaisten näkövinkkelistä?
Talvisodan ja jatkosodan välisen rauhan tiedettiin loppuvan tarkalleen mainittuna päivänä. Sopimukset.... kirjoitti:
Välirauhasopimus tai aseleposopimus....
"Se oli vain "välirauha" Moskovan näkövinkelistä, josta Suomen alueen ilmapommitukset olivat osoituksena."
Eikös tuo ollut välirauha nimenomaan suomalaisten näkövinkkelistä?
Talvisodan ja jatkosodan välisen rauhan tiedettiin loppuvan tarkalleen mainittuna päivänä.Oli se myös Molotovin näkövinkelistä, kuten ilmenee Hitlerin kanssa käydystä keskustelusta etupiirisopimuksen noudatamisen suhteen. Sanoi, etä Suomen kohdalla se piti toteuttaa "samassa skaalassa" Baltian ja bessarabian kanssa.
On hyvä muistaa, että Bessarabia, joka pakkoliitettiin Neuvostoliittoon, oli ensin osa Romaniaa.
- Njet ei!
Maaliskuussa 1944 Paasikivi ja Enckell kävi Moskovassa. Tiedustellen rauhansopimusta. Kollontai (Neuvostoliiton suomiasiantuntija) lupasi mitä lupasi. Pitikö lupaukset loppupeleissä vai ei?
- rttt rikoo
Oliko asiantuntija muussa kuin poskeen otossa.
- paasalusta
Alexandra Mihailovna Kollontai. Suomalaisvenäläinen bolsheviikki. Alkuperäisiä vallankumouksellisia yhdessä Leninin,Trotskin, Rahjan ja Stalinin kanssa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
57-vuotiads muka liian vanha töihin?
On tämä sairas maailma. Mihin yli 55-vuotiaat sitten muka enää kelpaavat? Hidasta itsemurhaa tekemään, kun eläkkeelle ei3143682Haluatteko miellyttää kumppaninne silmää?
Entä muita aisteja? Mitä olette valmiita tekemään sen eteen että kumppani näkisi teissä kunnioitettavan yksilön? Olette2682115By the way, olet
mielessäni. Olet minulle tärkeä, niin suunnattoman tärkeä. En kestäisi sitä jos sinulle tapahtuisi jotain. Surullani ei1001462J-miehelle toivon
Hyvää yötä. Voisiko nykyistä tilannetta uhmaten vielä pienintäkään toivetta olla, päästä kainaloosi joskus lepääämään.851353Onko kaivattunne suosittu?
Onko teillä paljon kilpailijoita? Mies valitettavasti näyttää olevan paljonkin naisten suosiossa :(931348Täytyi haukkuu sut lyttyyn
En haluu tuntee rakkautta sua kohtaan enää ja haluun unohtaa sut mut sit tulee kuiteki paha olo kun haluis vaan oikeesti611207- 591198
Onkohan sulla enää tunteita
kun nähdään seuraavan kerran? Niin hyvä fiilis on ollut viime aikoina, että se on nyt pahin pelkoni. Oletkohan unohtanut361044Kylpyläsaaren Lomakylän kahvilaravintola
Kävimme syömässä Kylpyläsaaressa. "Naudanliha burgeri" maksoi 18,90 euroa ja lisäksi limsa 4,50 euroa. Annoksen hinnaks491028Etkö ymmärrä että olen turhautunut
kun ei etene. Auttaisit rakas vai onko kaikki vain kuvitelmiani omassa päässäni?65924