itse olin nin järkevä, että kävin eilen kipaisemassa pari pulloa Suomi- viinaa,parempi niin kuin joillain pillereillä. En vaivaa teitä enää eilisillä suruilla. Kumman hyviä unia näinkin, , hänellä, joka lähti muihin seikkailuihin, tai tuohon läheiseen koivuun, on hyvä olla.
hyvä aamu, hyvä ihmiset
susmorsian ek.
53
274
Vastaukset
- huomattu on susmorsi
amen viinan juonti....... delirium tremens on paha sairaus!!
!!!!!!!! Olit liian kovilla . En sano mitään -koska tiedän että sen kokee vaan hän joka siihen vaipuu. I
tse lopetin eläkeläisissä käynnin --sielä kuoli ystävät " liian " usein -- Keskiikä n 80v
yhtä suruaikaa .. en kestänyt sitä .
huvä sus -- eine lääkärin lääkkeet ole sen kummenpia kun sinun oma hoitosi sen Suomi viinankanssa .-- pääasia että taas olet oma itsesi
ullamirjami ja kavaljeerini Jerrycottoni toivottelee Tsemppiä- jetimäki
Tässä aamussa parempaa eiliseen oli lievempi kuumuus. Milli sadetta ei auttanut mitään. Jostain syystä yölämpötilakin oli kohtuullisempi nukkumisen kannalta.
Toistaiseksi hellehuippu olisi nyt ohitte. Osissa maata jo kärsitään kuivuudesta, vettä saisi sadella mutta kohtuudella kiitos.
Näillä mennään mitä kuten laulussa sanotaan, ylhäältä annetaan. Pidetään lippu korkealla, sen värillä ei niin iankaikkista merkitystä. - *Kukkahame*
Viime viikonvaihteessa vein surunvalittelu kukkaset minäkin perheeseen jossa vaari nukahti ikiuneen.
Mies oli 'terve' jäi vuosi sitten eläkkeelle viimeisteli tänä keväänä rinnepuutarhansa.
Kun viimeisen kerran hänet tapasin ja kyselin 'kuinka voit', tuli vastaus, hyvin mitä nyt vähän ottaa henkeen.
Siinä jutellessa huomasin kuinka hän hengästyi istuessakin, ja aloin patistelemaan kuvauksiin ja tutkimuksiin.
No, hän meni oli sairaus edennyt jo niin pitkälle ettei mitään ollut tehtävissä, perheelleen hän ei ollut kertonut mitään muuta kuin tutkimukset jatkuu, ehti yhden yön viettää sairaalassa, kuoli seuraavana iltana.
Pidin tästä henkilöstä, teimme yhdessä töitä n 30v, luotin häneen ja perheistämme tuli läheiset.
Kai tämänkin jotenkin kestää, iän myötä ymmärrys on auttanut, tämän kaltaisissa tapauksissa, poismeno parempi kuin pitkä tuskainen loppu.- Miesten kohtalo
on lähteä aikaisemmin, lapssenlapset kiintyvät isoäitiinsä enemmän, joten isoäitejä kai tarvitaan pitempään.
- a kiuru
Miesten kohtalo kirjoitti:
on lähteä aikaisemmin, lapssenlapset kiintyvät isoäitiinsä enemmän, joten isoäitejä kai tarvitaan pitempään.
Yks on kanssa tämä omasta terveydestään huolehtiminen. Se tuppaa miehillä olemaan huonossa hapessa. Lääkäriin jotkut miehet menevät kun ei enää petistä ylös pääse.
Eliniänodote heillä monta vuotta naisten vastaavaa alempi. Mies haluaa usein kuolla ns. saappaat jalassa.
- Onkohan iltakaan
aamua viisaamp?
Olin eilen,kuin vieraalla planeetalla,ukkonen riehui täällä ja kaikki mehut otti minusta.Tosin kävin mummotaxilla kirkonkylässä ja päivä alkoi jo neljänaikoihin,kun olen aina luullut,että aikainen lintu madon nappaa.
Kyllä suru vie omanaikansa,sen huomasin eilen kun poikani haudalla kävin.Kaiketi se on minulla jäänyt päälle,kun se vieläkin tulvahtaa niin usein esille.
Siihen surulääkintään en ota kantaa,eikä se minun asiani edes olekkaan,joskin pääntyhjennys on joskus ihan yes.
Toivon sinulle Suske voimia ja itsesyytökset ovat aivan turhia,emme me voi elää toisten elämää,omaamme vain.- *Kukkahame*
Tätä paikkaa sade on kiertänyt maa on kuiva, iltamyöhään kastelen kukkapenkkini ettå saan aamuisin ihailla 'kukkaloistoa'.
En ota kantaa toisten surutyöhön, jotenkinhan se on hoidettava, joskus itselläni tämä tauti ottaa yliotteen kuten nytkin on mentävä kipin kapin sokeriastialle.....
Kun näiden omien ongelmien kanssa ensin oppisi elämään ja tasapainoilemaan.
Onhan näitä hienoja sanontoja 'kyllä elämä opettaa' luotan kai liikaa siihen että joskus opin, nytkin sai tuta miten rankkaa oppiminen on taitaa aika loppua ennemmin kuin tieto mennä perille.
Yritetään pitää huolta itsestämme ja toinen toisistamme, kuin arvostella toisten tekemisiä, en minäkään voi esim syödä kaikkea, mutten voi arvostella sitä jos muut ihmiset syövät, sama pätee juomisten suhteen.
Voi olla omituinen ajatuksenjuoksu enkä usko sen tarttuvan lukijaan, diabeetikkona olen hypojen jälkeen hidas toimimaan. - sus kännissä
Nt y olen vironnut, nukuin sen vähäisrn viinan ansiosta aika sikeesst. , käviv välillä katuota somasss, ovatko ....tuoyt pavekekuat myös vailla rmyö s ryppäydstä, kaikkiokei.. Selväpäpnwen ern nkullää plen.- Ko5rjaaaav.selbväpäinwen en ole.
- 666554433
HYI TÄMÄN IKÄISET VIELÄ VIINAN KANSSA LÖTREE.mUUTENKIN JO OLEMME IKÄMME PUOLESTA VÄHÄN PÖHKÖJÄ
- 75 hevat
SÄÄLI sairautta,toivon sinulle viisautta jo tässä iässä.
ollaan senverran "hienotunteisia " että pisetään vaan omista vioistamme huoli .
- jjoutava
älkää tuomitko ettei .... Hauska piirre että tähän pitää minunkin kirjoittaa vaikka en koko pvnä muualle kirjoita. Emmehän tiedä kaikkea toisen ihmisen kohdalle sattunutta, mutta heti ollaan valmiina moittimaan.
- Naapurin mies
jolle sus oli juustii kertona elämäkertasa,, kuoli. olihan se.
- Ei avanna enää
Naapurin mies kirjoitti:
jolle sus oli juustii kertona elämäkertasa,, kuoli. olihan se.
kun ovikelloasa kävi soittelemasa.
- jos se pelkäs
kun täällki joku kirjotti että täälon pelon ilmapiri?
Mikäs pelon ilmapiiri täällä nyt olisi? Masentunut yksilö tai muuten arka voi tietenkin pelätä, syystä tai syyttäkin.
Susmorsiamelle pieni viesti minulta:D
Ketä tahansa järkyttäisi lähinaapurin äkillinen kuolema, johon juuri on tutustunut. Kun muuttokin uuteen asuinympäristöön vaatii totuttelua ja voimavaroja 70 laisilta.
Olet mielestäni kertonut niin myönteisesti ympäristöstäsi siellä. Koivurouvat suojelkoon kotiasi ja sinua, siinä parvekkeesi edessä lehvillään, ne kyllä kantaa surusikin.
Lämpimin terveisin
sini-sirkku- on minullakin
kokemus, kun naapurin nuori perheen isä kuoli oman käden kautta. Siinä on niin pitkä taival monenlaista tuskaa ja pettymystä takana, ei ammatti auttajatkaan pysty kaikkia pelastamaan. Ei siinä tullut mieleenkään syytellä itseään kun ei osannut auttaa enkä kyllä viinaakaan sen takia ostanut enkä palstalle kirjoittanut.
Viinalla lääkintä ei taida kovin hyvä idea olla, sanotaan että tunteita ei pitäisi turryttaa. Ei kai siinä nyt kovin läheistä suhdetta ollut, kun sanoi vasta sinne muuttaneensa. Tuomitsevia on nuokin kommentit niille, jotka viinasten käyttöä tässä tapauksessa ihmettelevät. Ilmeisesti ei ihan pariin paukkuun jäänyt jos tuo sokellus kirjoitus on oikeesti susmorsimmen.
Jos ihminen on paljon yksin -- varsinkin sellanen joka on ulospäinsuuntautuva ja mukana surussa ja ilossa -- hän on herkkä ottaan kaikki surut henk,koht ja elää siinä surussa . Tiedän kun on sattunut kohdalle -- lopetin eläkeläisissä --tuli niitä hautajaisia --ja en kestä niitä.
Eikä omalle luonteenpiirteelleen voi kertakaikkiiaan mitää. Siihen on sivullisen vaikea sanoo yhtään -- Se lähimmäinen olis aina paras kaveri .. Ja on niitä ystäviä -- mutta kun , tulee näitä . luonnollisia poistumia -- yllättäen -- se kyllä järkyttää- fanny-täti
Kyllä kun kaikki mättää, käsikirjoitus on laitettava uusiksi. Remontissa auttaa konjakki ja kirkas viina jääkylmänä oikein huurteisena joilla voi relata mielialaansa virkeämmäksi seuraavien koitosten varalle.Ahdistava olo saa äkkilähdön ja sen hiomaa seuraavana päivänä kun status post festum alkaa häipyä
Kuuntelen tätä sävelmää "huonojen päivien" lähtölauluna, toivon alamaissa olijoiden saavan uutta sykettä seuraavaan päivään.
http://www.youtube.com/watch?v=-finzqsJPx8 - susmorsian ek.
Niin ... nyt jotain viisauden ta tyhmyyden tyhjänpäiväisyyden sanoja kokoilen.
Jokaisen meistä on omat konstinsa keksittävä, ettei muilta apua joutuisi
anelemaan, myöntämään, ettei yksin enää jaksakaan Ei se ole mikään häpeä .
Päinvastoin toivottavasti uusi sukupolvi uskaltaa olla avoimempi kuin me tiukkapipoinen ´kaiken paremmin tietävä sukupolvi.´ Meidät joutaa heittää jorpakkoon.
Helevetin viisaitako olemme olevinamme. Minä jaksan ainakin nauraa tälle pari
kerrtaa vuod essa otetullu irtiotolle. Raivoraitteille sanon olevani ihan ´raivo´...jos se hyveeksi lasketaan. Mutta minun luonteellani asiat selvitetään yhellä rytinällä, mitä niitä jahkailemaan,- Päästin jo irti
Sinulle Susmorsian, kiitos rehellisestä avauksestasi ja tiedät jo, että sanoo täällä mitä tahansa, aina on väärin.
Kun ihminen on avoin ja rehellinen muille ja itsellensä sitä pitäisi muidenkin kunnioittaa. Täällä niitä risuja tulee otit tai olet ottamatta ja pienen viinitilkan ottajasta tulee vähintään juoppo, ellei peräti alkoholisti.
Kun nyt kerroit peräti pari pulloa ostaneesi, siitähän nyt syntyi poru.
Tunteillensa ei ihminen voi mitään.
Nyt kohdallesi tuli kaikkien muuttoon ja muuhun elämän muutokseen sopeutumisen aikaan vielä suru, en ihmettele reaktiotasi.
Olen itse juuri muuttanut, ikää pitkälti yli 70 vuotta, eikä sukua mailla ei halmeilla, tuskin ystävienkään parvea vieraalla paikkakunnalla.
Tunnustan, että masennusta tuntuu olevan liikkeellä. Yritän pyristellä siitä irti, mutta voimat ovat vähissä. Yritin tässä ottaa lasillisen viiniä, mutta ei se maistunut, en osaa edes sillä rentouttaa mieltä ja tuokin lasillinen joutui aamulla viemäriin.
Vaikka minulla on harrastuksia, esiintymisiäkin, eikä mitenkään voi sulkea ovia ulkomaailmaan, olen hukassa omassa mielentilassani ja jaksamisessani.
Moni kärsii masennuksesta.
Se on seurausta menetyksistä joita koemme. Olen jo usean järkyttävän tapahtuman jälkeen oppinut päästämään irti.
Läheisen kuolema on aina järisyttävä, mutta itsekkäästi me vain toivomme ja ajattelemme ettei hän saanut kuolla! Surun kanssa pitää, sanon pitää oppia elämään samoin kuin opimme hyväksymään kaikki uudet asiat elämäämme.
Aikanaan se menee ohi, eikä muutu pakottamalla, vaan hyväksymällä asia osaksi elämää.
Aikanaan järkytyin kuoleman edessä, en saanut aikaan itkua. Ihmiset pitivät minua kovana, kun eihän se leski edes itkenyt.
Shokkia seurasi masennus, vuosien masennus josta irti pääseminen opetti ottamaan kaikki asiat hyväksyen ja kohtaloon tyytyen.
Ennen puolisoni sanoi juomakautensa aikana: Tulethan sinä krapula, mutta minä määrään ajan. Juomia riitti tasan siihen krapulan tuloon, milloin kuinkakin pitkän ajan humalaan.
Samoin ei voi sanoa surun tunteelle.
Kun se tulee, se viipyy oman aikansa ja haalistuu ikäväksi, tuo muistot ja kaikki paha mitä oli, unohtuu. Vain kauniit muistot elävät.
Tiedän ettet sus lannistu täällä annetuista tuomioista ja seison sanojeni takana kun sanon, että jokaisella meillä on omat keinomme, omat heikkoudet ja omat vahvuudet kohdata ja selvitä elämän haasteista.
Niihin ei täällä pitäisi kenelläkään olla nokan koputtamista. - 21 -3
Päästin jo irti kirjoitti:
Sinulle Susmorsian, kiitos rehellisestä avauksestasi ja tiedät jo, että sanoo täällä mitä tahansa, aina on väärin.
Kun ihminen on avoin ja rehellinen muille ja itsellensä sitä pitäisi muidenkin kunnioittaa. Täällä niitä risuja tulee otit tai olet ottamatta ja pienen viinitilkan ottajasta tulee vähintään juoppo, ellei peräti alkoholisti.
Kun nyt kerroit peräti pari pulloa ostaneesi, siitähän nyt syntyi poru.
Tunteillensa ei ihminen voi mitään.
Nyt kohdallesi tuli kaikkien muuttoon ja muuhun elämän muutokseen sopeutumisen aikaan vielä suru, en ihmettele reaktiotasi.
Olen itse juuri muuttanut, ikää pitkälti yli 70 vuotta, eikä sukua mailla ei halmeilla, tuskin ystävienkään parvea vieraalla paikkakunnalla.
Tunnustan, että masennusta tuntuu olevan liikkeellä. Yritän pyristellä siitä irti, mutta voimat ovat vähissä. Yritin tässä ottaa lasillisen viiniä, mutta ei se maistunut, en osaa edes sillä rentouttaa mieltä ja tuokin lasillinen joutui aamulla viemäriin.
Vaikka minulla on harrastuksia, esiintymisiäkin, eikä mitenkään voi sulkea ovia ulkomaailmaan, olen hukassa omassa mielentilassani ja jaksamisessani.
Moni kärsii masennuksesta.
Se on seurausta menetyksistä joita koemme. Olen jo usean järkyttävän tapahtuman jälkeen oppinut päästämään irti.
Läheisen kuolema on aina järisyttävä, mutta itsekkäästi me vain toivomme ja ajattelemme ettei hän saanut kuolla! Surun kanssa pitää, sanon pitää oppia elämään samoin kuin opimme hyväksymään kaikki uudet asiat elämäämme.
Aikanaan se menee ohi, eikä muutu pakottamalla, vaan hyväksymällä asia osaksi elämää.
Aikanaan järkytyin kuoleman edessä, en saanut aikaan itkua. Ihmiset pitivät minua kovana, kun eihän se leski edes itkenyt.
Shokkia seurasi masennus, vuosien masennus josta irti pääseminen opetti ottamaan kaikki asiat hyväksyen ja kohtaloon tyytyen.
Ennen puolisoni sanoi juomakautensa aikana: Tulethan sinä krapula, mutta minä määrään ajan. Juomia riitti tasan siihen krapulan tuloon, milloin kuinkakin pitkän ajan humalaan.
Samoin ei voi sanoa surun tunteelle.
Kun se tulee, se viipyy oman aikansa ja haalistuu ikäväksi, tuo muistot ja kaikki paha mitä oli, unohtuu. Vain kauniit muistot elävät.
Tiedän ettet sus lannistu täällä annetuista tuomioista ja seison sanojeni takana kun sanon, että jokaisella meillä on omat keinomme, omat heikkoudet ja omat vahvuudet kohdata ja selvitä elämän haasteista.
Niihin ei täällä pitäisi kenelläkään olla nokan koputtamista.Ansiokkaasti sanottu, nimim. "Päästin jo irti", tässä tyhjänpäiväisessä ketjussa, jo, jota täydentävät limkit yhtä mauttomiin musiikkiesityksiin.
Ihmetyttää vain, miksi et käyttänyt tuossa, vakionimimerkkiäsi, S... .
Nikki voi muuttua, mutta tyyli on pettämätön. - Päästin jo irti
21 -3 kirjoitti:
Ansiokkaasti sanottu, nimim. "Päästin jo irti", tässä tyhjänpäiväisessä ketjussa, jo, jota täydentävät limkit yhtä mauttomiin musiikkiesityksiin.
Ihmetyttää vain, miksi et käyttänyt tuossa, vakionimimerkkiäsi, S... .
Nikki voi muuttua, mutta tyyli on pettämätön.21 -3
Uskoisitko jos sanon etten ole täällä vakiokirjoittaja?
Sanon sen kuitenkin, koska kirjoitan ja luen erittäin harvoin.
En ole kukaan täällä rekisteröitynä kirjoittava, vaikka olenkin aikoinaan rekisteröinyt nimimerkin jota en ole kuitenkaan nykyisin edes avannut.
Miksi tuollaista arvailua.
Pidän kaikesta huolimatta itseäni järkevänä ja harkitsen mitä sanon, tai sitten jätän sanomatta, jos ei minulla ole mitään järkevää sanottavaa. - Päästin jo irti
Päästin jo irti kirjoitti:
21 -3
Uskoisitko jos sanon etten ole täällä vakiokirjoittaja?
Sanon sen kuitenkin, koska kirjoitan ja luen erittäin harvoin.
En ole kukaan täällä rekisteröitynä kirjoittava, vaikka olenkin aikoinaan rekisteröinyt nimimerkin jota en ole kuitenkaan nykyisin edes avannut.
Miksi tuollaista arvailua.
Pidän kaikesta huolimatta itseäni järkevänä ja harkitsen mitä sanon, tai sitten jätän sanomatta, jos ei minulla ole mitään järkevää sanottavaa.Ps. (21 -3) kirjoittamani lähetinkin kesken ajatuksen.
Tarkoitukseni oli kertoa sinulle ja muille, että kirjautuneena kirjoittamiani viestejä täältäkin sivustoilta löytyy kaikkiaan jo tuhannessa luettava luku.
On siellä joukossa niitä " järjen jättiläisen" ajatuksia, joskin mappi ööhönkin kuuluvia, mutta annan olla, onhan historiaa minullakin.
Ensimmäisen kerran kirjoitin sivuille, näille palstoille, todistettavasti vuonna 1998 ja siitä on omalla koneellani yhä tiedostoihini siirrettyä tekstiä.
Jatketaan, meitähän ei ole pakko tunnistaa, eihän?
PS.Ps. nimimerkkinikin kertoo aktiivisuudestani sivuille, en ole nettiriippuvainen, onneksi pääsin irti. - 21 - 3
Päästin jo irti kirjoitti:
21 -3
Uskoisitko jos sanon etten ole täällä vakiokirjoittaja?
Sanon sen kuitenkin, koska kirjoitan ja luen erittäin harvoin.
En ole kukaan täällä rekisteröitynä kirjoittava, vaikka olenkin aikoinaan rekisteröinyt nimimerkin jota en ole kuitenkaan nykyisin edes avannut.
Miksi tuollaista arvailua.
Pidän kaikesta huolimatta itseäni järkevänä ja harkitsen mitä sanon, tai sitten jätän sanomatta, jos ei minulla ole mitään järkevää sanottavaa.Tuo vastauspuheenvuoro (Päästin jo irti) ei lainkaan osoittanut, että meikäläisen olettamus nikistä olisi osunut harhaan.
Ei sitä oikeampaa nikkiä tässä sentään muille paljastettu. - Päästä jo luulosi
21 - 3 kirjoitti:
Tuo vastauspuheenvuoro (Päästin jo irti) ei lainkaan osoittanut, että meikäläisen olettamus nikistä olisi osunut harhaan.
Ei sitä oikeampaa nikkiä tässä sentään muille paljastettu.21 -3
Nimimerkkini ei ole koskaan alkanut kirjaimella S.
Siis olet ihan väärillä jäljillä, mutta en ole kehumisenkipeä ja siksi en kerro kuka olen.
Olettamuksesi osui, ei siis harhaan, vaan ihan metsään!
On se kiva saada kehuja toisen nikillä, ihan kuin täällä olisi vain yksi todellinen kirjoittaja ja muut huuhaata puhuvia, musiikkilinkkejä klikkaavia hoopoja. Siihenhän ensimmäinen vastauksesi viittasi.
Valitan. Et koskaan saa tietää kuka olen, koska et varmasti tunne minua, et tekstin, etkä nimenkään perusteella, vaikka senkin kertoisin.
Lennän taas! - 21 - 3
Päästä jo luulosi kirjoitti:
21 -3
Nimimerkkini ei ole koskaan alkanut kirjaimella S.
Siis olet ihan väärillä jäljillä, mutta en ole kehumisenkipeä ja siksi en kerro kuka olen.
Olettamuksesi osui, ei siis harhaan, vaan ihan metsään!
On se kiva saada kehuja toisen nikillä, ihan kuin täällä olisi vain yksi todellinen kirjoittaja ja muut huuhaata puhuvia, musiikkilinkkejä klikkaavia hoopoja. Siihenhän ensimmäinen vastauksesi viittasi.
Valitan. Et koskaan saa tietää kuka olen, koska et varmasti tunne minua, et tekstin, etkä nimenkään perusteella, vaikka senkin kertoisin.
Lennän taas!"On se kiva saada kehuja ... vain yksi todellinen kirjoittaja ja muut huuhaata puhuvia, musiikkilinkkejä klikkaavia hoopoja."
Aivan, noinhan asia taitaa tarkemmin ajatellen ollakin. - päästin jo irti
21 - 3 kirjoitti:
"On se kiva saada kehuja ... vain yksi todellinen kirjoittaja ja muut huuhaata puhuvia, musiikkilinkkejä klikkaavia hoopoja."
Aivan, noinhan asia taitaa tarkemmin ajatellen ollakin.Jaahas.
Eilen huomasin palstaa lukiessani kuinka palasit tähän juttuun, luuloosi henkilöllisyydestäni, eli kuka niistä tuhansista nikeistä olen, joita täällä kirjoittajat käyttävät.
Edelleenkään en ole mikää, enkä kukaan s nikillä kirjoittanut, koska sellaista nikkiä ei ole muistini mukaan koskaan tänne huuhaana merkikseni laittanut, enkä rekannut, vaikka niitäkin on kai jo monta, kun salasanat ovat unohtuneet ja aikanaan luomani sähköpostilaatikot jääneet käyttämättä ja kadonneet, joten suomi24 ei voi palauttaa salasanaani siihen osoitteeseen jolla nimimerkkini on alun alkaen rekisteröity.
Oletuksesi saa olla mitä tahansa, minä tiedän kuka olen ja millä nikillä kirjoitan tai mitä kirjoitin, koska on tapana kirjoittaa viesti wordilla ja jättää kopio koneelle. Siitäpä on ollut paljon apua, kun kaikki tarpeellinen on tallessa. Kun suono24 on poistanut kokonaisia ketjuja, minullapa on omat tekstit tallella!
Kirjootin mitä kirjootin, sen kirjootin minuna, en mielikuvana ja sivupersoonana.
Ompa noita rekattuja nikkejäkin, an lkoon nyt vihje sinulle, jos vaikka haluat hakea ja tehdä paljastuksia.
Huom. Enää en palaa epäilyihisi ja luuloihisi, sillä niiden orjaksi en ala, enkä muutu miksikään s nikiksi tässä enkä toisaalla.
Enkä näe untakaan että joku luuli minua, joku oletti ja uskoi. Uskonsa takanahan jokainen on varma.
Sillä lailla! Ihan iloiseksi tulin minäkin viestistäsi, tässä kuitenkin
hatarinsoittajat tuovat valssin tahteja!
Tuikki ne tähdetkin vielä koivujen lomasta:D
http://www.youtube.com/watch?v=RSF36HafasY- solukko
http://www.youtube.com/watch?NR=1&v=j7_gG5q-abw&feature=endscreen
kuulkaa järki käteen jo tämä iän loppusuoralla - 3 - 21
Tässä piristykseksi vähän nuorempaa musiikkia:
http://www.youtube.com/watch?v=tKZ15lZo-BE - ,,,,,,,,,,,,,,,,
Viina on viisasten juoma.
- sananlasku
Siks älä sinä juot tulen löiian viisaaks
- susmorsian ek.
Olipa sopivan viileähkö yö, minäkin ikkuna raollaan nukun, on heti herätessään aika mukavan tuntuinen olo kun happea on riittänyt..
Tänään on aika tärkee päivä, en aamu-uniakaan jouda, kun vihdoin on omalääkärin tapaaminen, puolitoista kuukautta oli jonotusaika nyt, kun ei akuutti tapaus. Jokohan alkasivat kilpirauhashormonit olla paikallaan, siitä on kyse, siinä kun on sekin mahdollisuus, että humpsahtavatkin äkkiä toisinpäin, jos lääkitystä ei tarkkailla. Sillon onkin jo vähän pahempi paikka.
Olen laittanut listaa, mitä pitää muistaa kysyä....minulla onkin vihdoin justiinsa sopiva ihminen tämä lääkäri, se tärkee asia....muuten joutuu funtsimaan hoitonsa ite.
Kotiavun saamisesta esim matonpesuun olen nyt valmis, viime vuonna huomasin, etteivät voimat riitä enää.
Niin että toivorikkain odotuksin aloitan tämän päivän.- aamuvirkku annikki
Kilpirauhasen toiminta pitäisi minunkin tarkistuttaa.
Veljeni on aina ollut menevä ja tekevä, sitten yllättäin alkoi väsyä ja tuli oireita joille ei selitystää, löytyi kilpirauhasen vajaatoiminta.
Väsynyt olo on itsellänikin ja siksipä olis hyvä katsoa arvot.
Olen täällä sivuilla vain vierailija, mutta tässä ketjussa otin aiemmin kantaa ja ihmettelen kuinka täällä on kaksijakoista joukkoa?
Yleensähän täällä näkyy olevan vallalla moittimisen ilmapiiri ja "jäytäjän" hampaisiin joutuessaan tuntee kirjoittaja kyllä olevansa kuin ruuvipihdeissä.
Eipä ole muuta hyvää keinoa kuin jättäytyä ulkopuoliseksi ja ohittaa nuo arvostelut ja syytteet.
Ikkunat auki minäkin.
Asun kaksikerroksisessa asunnossa ja läpiveto varmaa kun 4 ikkunaa auki.
Nyt oli aamukahvia juodessa pakko hakea sukat jalkaan, tuntui jo viileältä lattianrajassa.
Talvella pyrin pitämään makuuhuoneen lämmön alhaisena, korkeintaan 17 - 18 asteessa ja uni on levoollisempaa.
Uudella asuinpaikkakunnallani en ole vielä lääkäriä tarvinnut, mutta pitäisi hiljalleen tutkia numeroita ajanvaraukseen ja saada edes pieni verenkuva, sekin jo kertois paljon väsymyksen syystä, ellei anemiaa, silloin syy toisaalla.
Lääkäri kehoitti minua jo vuosia sitten kirjoittamaan oireista muistiinpanoja, mikäli niitä on usein, ja kuinka ne tuntuivat/ vaikuttivat/ esiintyivat ja menivätkö nopeasti ohi. Syy oli silloin sisäelimissä ja samaa hän kehoitti aina tekemään. Lappu mukaan ja lääkärille, siihen voi samalla kirjata mitä haluaa kysyä ja lääkäri voi ottaa heti kantaa.
Mukavaa päivää odottelen ja toivottelen.
Sataa....
- *Kukkahame*
Aikaisin heräsin harakoiden aamuriehaan, siellä oli poikue kukkapenkin kimpussa, olivat ne saaneet muutamat kukkanuput irti vaan ei ollut kelvannut aamupalaksi, harmillista niiden touhut.
Tuo lintujen juottokuppi on ollut kovassa käytössä, siinä käy monta lajia päivässä sammuttamassa janoaa, varpunen yritti kylpeäkin.
Onhan se elämä niilläkin alussa oppimista niin kuin kaikilla, ihmisen lapsikin jos pääsee omia aikojaa tutustumaan esineisiin niin suun kautta ensin ja sitten tarkempaan tutkintaan.
Mukavan tyyni sää mutta vain 15 kraatia mittarissa, villasukat jalassa join aamukahvini ulkona ei tuo viileys haitannut kun on tuulensuoja.
Taivas paksujen pilvien peittämä siinä ja siinä että pärjää ilman valoja, mutta sadetta vaan ei tunnu riittävän tänne, vain kerran on tullut muutama pisara viimeisen kolmen viikon aikana. On tää elämä vaan ihmeellistä, näin sitä aallonpohjasta aallonharjalle noustaan. Ilmeisesti todellinen uusi jakso alkamassa. Enpä muista, millon olisin näin vahvasti ja pitkän yhtenäisen unen nukkunut kuin viime yönä, yli seittemän tuntia. Heräsin kuin uuteen maailmaan, tunne siitä, että jotain merkityksellistä vielä tapahtuu.
Oli varmasti vaikutusta eilisellä lääkärikäynnillä, mulla on varmasti maailman ihanin lääkäri, positiivista energiaa toisillemme annoimme tapaamisessa. Vuoden verran ollut, noin 35- vuotias nuori mies hän, ja kemiat pelaa. Sinuteltu alusta asti.....on kiva sanoa omalle lääkärilleen, että olipa mukava nähdä.
Eihän mulla oikeesti vakavampia sairauksia olekaan, nää on pikkujuttuja monen muun vakavbiin verrattuna. Vihdoin olivatkin ne kilpirauhasarvot humpsahtaneet jo melkein oikeisiin lukemiin, hänkin oli iloinen, ei kauan enää tarvinne niitäkään pillereitä syyä.
Annikille vielä terveiset jätän, hyvää päivää Sinullekin!- aamuvirkku annikki
Aamuvirkkuja olemme, hyvää tätä päivää meille ja muille.
Onnittelen, mutta epäilen, että kilpirauhaslääkitystä pitää jatkaa, niin kävi veljelleni, mutta nyt hän voi hyvin ja täyttää pian 79 v.
Sisäinen kello ja vuosien tottumus aikaisiin ylösnousuihin määrää elämäni tahtia ja ajaa aamukahville oikeastaan jo aamuyyöllä.
Unta riittää pätkittääin ja se alkaa kyllä olla toisaalta kiusallistakin. Päivän vielä jaksaa, mutta illalla iskee väsymys, mutta en kovin aikaisin koskaan petille itsaeäni peittele.
Meillä satoi eilisen päivän, ajoittain melkoisen reippaastikin.
Pieni rivitalopihani odottelee tuossa kunnostamista, huonoa hoitoa on saanut ja siihen on syynsä, on ollut toisen hoidossa ja jäänyt luonnontilaan.
Tuo omalääkäri asia, minulla oli 10 vuotta sitten ns. omalääkäri ja koskaan en päässyt hänen vastaanotolleen, joten käytin tuttua yksityislääkäriä joka piti minua kuin perheenjäsenenä, pitäis edelleenkin, mutta asun nyt niin kaukana että lääkäri pitää löytää lähempääkin. Tuttu lääkäri joka kuuntelee ja jolle on helppo puhua asiansa, sehän on tärkeintä. Tapasin kyllä edellisessä asuinkunnassani yhden hyvän, nuoren mieslääkärin jolle sanoinkin, että hoidat minua kuin omaa äitiäsi. Hän soitti kotiinkin ja kyseli vointia, kyseli määräämiensä tutkimusten edistymistä Keskussairaalassa, ja otti vastaan jopa potilasosatolla kun oli sellainen tilanne. Nyt hän on kokonaan osastolääkäri ja vastaanottoaikoja ei toistaiseksi saa. Harmi minun kannaltani, muutin sieltä poiskin jo.
Odottelen poikaani, hän oleskelee osittain ulkomailla ja siksi tapaamme harvemmin. Pitää laittaa jotain hyvää, sitä hän äidiltä odottaa..
Eletään, koetaan ja kerrotaan!
Kiitos ja hyvä päivä tästä tulee.!
- *Kukkahame*
Lukeudun myös aamuvirkkuihin ja illan torkkuihin, tarvitsen pitkät unet olen miettinyt mistä ne ovat tulleet tähän vanhuusikään, kai se keski-ikä jäi vähemmille unille.
Viileä on aamu sen totesin pienellä käynnillä terassilla, parasta tässä on juoda aamukahvi sisätiloissa.
Minullakin on seutukunnan paras lääkäri, yhteistyö on sujunut hienosti piani 10v, professuuria suorittaa sen kun vastaanotoilta ja tutkimuksilta ehtii.
Eihän näiltä sairauksilta enää taida välttyä, vaan ihminen tottuu kaikkeen luonnollisille asioille ei kukaan voi mitään ja niihin saamme sitten apua, mikäli hyvä tuuri käy.
Kokemusta on myös terveydenhuollosta jossa ennen kokeiden ottamista kerrottiin sairaus ja tulokset kumosi tuon arvelun, koettu tuokin ikävällä tavalla.
Herätessäni oli pilvistä ja suorastaan ilahduin että tänään tulee sadetta, no ilahtuminen on jokaiselle hyväksi, se että tuleeko sade on vielä aika epävarmaa, on noita sadepisaroita ollut melkein päivittäin Ilmatieteenlaitoksen tekemillä sääkartoilla oikein kellonaikojen tarkkuudella, vaan vettä ei ole tullut.
Jos nyt vielä kauan on kuivaa ei mustikkapaikkani ole sadollisesti antoisa, kun siellä kävin viikko sitten oli kukkia aivan valtavasti. Maasto on helppokulkuista ja kaunista sora harjannetta, vuosikausia olen saanut helpolla sieltä mainitsemani herkut.
Jokohan olen löpissyt aamujuttuni, olen kai.
Hyvää alkanutta päivää jokaiselle! Se on minusta väärin --että tukahdutetaan tunteet --
Helpompi ja paras tie on -- sanoa jos on sanottava,itkeä jos on ilo ylimmillään , Ja huutaa suruunsa .
Kaikilla meillä on tunteet , mutta jos emme osaapurkaa niitä tulee se masennus .ja siitä sitten hoitaa nämä koulutetut --lääkkeidenkanssa .
Ja minkä vuoksi me ollaan ,täälä kylmässä pohjolassa näitä -- on opetettu jo lapsena - ei pojat itke ja tytöt on kilttiä - On kaikenlaisia sääntöjä - Ja ne pitäis pätee kaikkille -- mehän ollaan jokainen erilaisia .
Mutta itse en hillitse itseäni -- olen sitten niiin , erilainen kun tykkään itse.
Se helpottaa kummasti .- nimi ja merkki
Uskaltaako sanoa ääneen?
Arkana avasin tämän palstan ja miten miellyttävää tekstiä onkaan kirjoittajat sivulle luoneet, muitakin huomioita tein josta varmasti täällä käyneet ovat itsekin perillä.
Sadetta on luvassa joten sisätila päivä on parasta, näin viileällä kelillä ei ole varaa kastella itseään sateessa joutuu pian potemaan muutaman päivän.
Vain kauppareissu tänään.
Kiitos mielenkiintoisista teklsteistä! - qrill
Onneksi on kellivakuutus. Nehän voivat pudota kun naisten ketjuun menee kirjoitteleen...lukee wiidakon ohjekirjassa.
Nukun huonosti, jota on jatkunut jo pitemmän aikaa. Vessavaiva lyhentää monien miesten elinikää monilla vuosilla.
Ilman hoitoja olisin jo kiviaitauksen sisäpuolella; sukuvika. Niin myös se suksi ei luista-syndrooma. Onneksi on mahikset ottaa ettoset.
Niin sitä luulisi. Oli tietty kännykkä muassa. Joku oli innostunut lähettämään viestin. Niin että pilalla koko päivä.
Luonnon puolesta hyvilläni. Näiltä mailta kuivuus on kadonnunna sanoisi Nilsiän tätini. Toivossa on metka elää, sanoisi se entinen tietyn tyypin mato. Ehkä huominen hyvempi. - Atolfia
Juu, uusi päivä kaiken muuttaa voi. Kyllä se vielä sateleekin, mutta ehkä sieltä pilven raosta aurinkokin pilkistelee.
Ajelimme kotiin pohjoisesta päin ja vettä tuli kuin aisaa. Ei juuri eteensä nähnyt, kun edellinen auto suihkutteli jälkeensä sumua.
Valtateiden varret ovat tällä hetkellä oikein kauniita kukkameriä. Eri väriset lubiinit muodostavat ihania kukkalampareita tienvarsirinteille ja ojiin. Lisäksi valkomatara harsokukkineen antaa mukavaa vaihtelua värien väliin. Taitaa siellä olla koiranputkikin kukassa jo.
Parasta kesää elelemme, vaikka mittari näyttääkin vain 13 astetta. Oli tuolla pohjoisessa päin melko kylmää. Täällä etelässä on hieman lämpimämpää.
Mainioita nuo mainokset. Tuohon oli ilmestynyt "Alkoholiongelman hoito". Johtuikohan tuo tuosta Susmin aloituksesta? Kyllä täällä hyvin seurataan, mitä yleisö kirjoittelee. Heti huomataan laittaa asiaa koskeva mainos.- kissantassunkilinää
Niin kauniita kuin lupiinit ovatkin, ovat ne meillä vierasperäisiä hurjimuksia, jotka raivaavat alkuperäiset kasvilajimme pois tieltään.
Jättiukonputki oli aikoinaan muotikasvi, nyt siitä yritetään hikipäässä päästä pois, mutta kuin rikkaruoho konsanaan, sillä on elinvoimaa.
Kyllä minä mieluummin ihastelen kissankellon kilinää, kuin katselen ärhäkkää lupiinia.
http://yle.fi/uutiset/lupiini_syrjayttaa_kissankellot/6197345
Jännä on tosiaankin, kuin joku robotti laittaa sivulle tarjouksia hakusanoinaan juuri puhutut kommentit.
Sinulle, Adolfia, haluan sanoa kiitokset monista inhimillisistä kirjoituksista, joissa olen lukenut ihmisystävää. - taka-jämsän ukko
kissantassunkilinää kirjoitti:
Niin kauniita kuin lupiinit ovatkin, ovat ne meillä vierasperäisiä hurjimuksia, jotka raivaavat alkuperäiset kasvilajimme pois tieltään.
Jättiukonputki oli aikoinaan muotikasvi, nyt siitä yritetään hikipäässä päästä pois, mutta kuin rikkaruoho konsanaan, sillä on elinvoimaa.
Kyllä minä mieluummin ihastelen kissankellon kilinää, kuin katselen ärhäkkää lupiinia.
http://yle.fi/uutiset/lupiini_syrjayttaa_kissankellot/6197345
Jännä on tosiaankin, kuin joku robotti laittaa sivulle tarjouksia hakusanoinaan juuri puhutut kommentit.
Sinulle, Adolfia, haluan sanoa kiitokset monista inhimillisistä kirjoituksista, joissa olen lukenut ihmisystävää.Yks vanhojen pihojen riesa on pohjan ruttojuuri, se jolla on lehdet kuin raparperilla. Kasvi on syväjuurinen ja sitkeä hävitettävä.
Sitä on tietämäni mukaan tuotu leveillä lehtivarsillaan peittämään takapihojen rojukasoja. Takiainen nyt pienempi paha. Sen lilanvärisiä kukkia perhoset hamuaa.
Afolfian mainitsema jättiukonputkea täällä on aika iso hävittämätön alue. Joutomaalla ja kaupungin puolella kukaan ei niitä ole vielä haastanut.
Säät puikahtiit äkisti epävakaisiksi. Meillä vielä jonkun veraan lämmintä mutta Lapissa ollaan jo paikoin nollan alapuolella. Liekö lakka jo kukkinut?
Huomis aamustakaan en tiedä, mitä lie luvattu kuhunkin osaan maata. On se pötkölleen käytävä, että 8 uutisille heräilis. - Atolfia
kissantassunkilinää kirjoitti:
Niin kauniita kuin lupiinit ovatkin, ovat ne meillä vierasperäisiä hurjimuksia, jotka raivaavat alkuperäiset kasvilajimme pois tieltään.
Jättiukonputki oli aikoinaan muotikasvi, nyt siitä yritetään hikipäässä päästä pois, mutta kuin rikkaruoho konsanaan, sillä on elinvoimaa.
Kyllä minä mieluummin ihastelen kissankellon kilinää, kuin katselen ärhäkkää lupiinia.
http://yle.fi/uutiset/lupiini_syrjayttaa_kissankellot/6197345
Jännä on tosiaankin, kuin joku robotti laittaa sivulle tarjouksia hakusanoinaan juuri puhutut kommentit.
Sinulle, Adolfia, haluan sanoa kiitokset monista inhimillisistä kirjoituksista, joissa olen lukenut ihmisystävää.Kissankellonkilinää haluan tervehtiä näin myöhäsyntyisesti. Ihmisystävänä haluaisin ollakin, kiva kun kiitit. Riitaa en hakuaisi haastaa.
Lupiinit ovat jo melkein kukkineet ja enää eivät kovin kauniita ole. Siemenet kypsyvät ja tulevat ensi kesänä jälleen entistä ehompana.
Kissankello on herkkä, ihana kukkanen, Niitäkin näkee enää harvoin. Kissankäpälä ja vanamo ovat myös lempikukkiani. Niitä vain löytyy metsästä ja pitäisi oikein asioikseen lähteä niitä ihailemaan.
Löysin aivan mahtavan harakankellopuskan tienvierestä ja en malttanut ohittaa sitä, vaan sieppasin sen juurineen mukaani ja nyt se kukkii täydellä teholla tuolla meidän kukkamaassa. Sitä temppua voi joku paheksua.
Juhannuksen olemme jättäneet jälkeemme ja Seurakunta Sanomat ilmoitti, että jouluun on enää 6 kuukautta. Varmuuden vuoksi ilmoitti, että muistaisimme tämän kesän katoavaisuuden.
Nauttikaamme vielä kuitenkin näistä kesän lämpöisistä säistä ja ihanasta kotimaamme luonnosta.
Hyvää kesää sinulle Kissankellonkilinää, - Atolfia
Atolfia kirjoitti:
Kissankellonkilinää haluan tervehtiä näin myöhäsyntyisesti. Ihmisystävänä haluaisin ollakin, kiva kun kiitit. Riitaa en hakuaisi haastaa.
Lupiinit ovat jo melkein kukkineet ja enää eivät kovin kauniita ole. Siemenet kypsyvät ja tulevat ensi kesänä jälleen entistä ehompana.
Kissankello on herkkä, ihana kukkanen, Niitäkin näkee enää harvoin. Kissankäpälä ja vanamo ovat myös lempikukkiani. Niitä vain löytyy metsästä ja pitäisi oikein asioikseen lähteä niitä ihailemaan.
Löysin aivan mahtavan harakankellopuskan tienvierestä ja en malttanut ohittaa sitä, vaan sieppasin sen juurineen mukaani ja nyt se kukkii täydellä teholla tuolla meidän kukkamaassa. Sitä temppua voi joku paheksua.
Juhannuksen olemme jättäneet jälkeemme ja Seurakunta Sanomat ilmoitti, että jouluun on enää 6 kuukautta. Varmuuden vuoksi ilmoitti, että muistaisimme tämän kesän katoavaisuuden.
Nauttikaamme vielä kuitenkin näistä kesän lämpöisistä säistä ja ihanasta kotimaamme luonnosta.
Hyvää kesää sinulle Kissankellonkilinää,P.S. Tarkoitin kylläkin terveiset nikille "KISSANTASSUNKILINÄÄ".
Mutta kello tai tassu, toivottavasti perille meni. Tulin vielä korjaamaan erheeni.
HYVÄÄ YÖTÄ!
- susmorsian ek.
Tuli minullakin heti mieleen, kun kuulin hallaöitä ennustettavan, että taitaa taas kerran mennä mustikat. Koko elämänsä metsissäkin rymynneenä marjat ja sienet poimimassa, tietää sen. Itä-Suomessahan manioimmat mannut rajanpinnassa olivat. Monta kertaa olen sanonut, että kun on tehnyt ja kokenut, ei tarvitse haikailla menneitä vuosia, luopumiseen oppii vähitellen ihan itsestäänselvyytenä. Ja paljonhan ei enää mitään tarvitse, ennen liikaakin oli, hyvin riittivät kiisseleihini marjat nytkin, viimeisen karpalokiisselin keittelin vast´ikkään.
Senverran vaivaan vielä alko-puheillani, kun niin moni tuntui huolissaan olevan, että erittäin hallinnassa on. Riippuen elämän kulusta, olen joskus vielä tään pohojanmaan-operaation tehnyt luonteeni mukaisesti, itselleni hyväksi ´lääkkeeksi´havaittuna, ihan harkiten. Kertarytinä on parempi kuin ainainen tissuttelu, pään saa tyhjennettyä turhasta painolastista, ja sillä selvä.
Voihan tämäkin pläjäys olla hyvässä lykyssä se viimeinen kerta jo.
No, mitäpä tästä sen enempää jaarittelemaan enää, mennyt asia, uudet ´metkut´edessä jossain muodossa....toivottavasti...positiivisella mielellä taas elämässä kiinni. - 13.6 to
Pilvessä oli mutta ei sentään sataa uskaltanut. Näillä kulmilla kuitenkaan. Kaupan edustalla kuulin jo tutun epäilyn, tässäkö se kesä sitten oli.
Onhan tätä jo riittänytkin. Lapissakin; kaikki kukkii nopeasti, kuten Leinon runossa. Jopa itikat hämääntyivät hetkeksi, eivät syöneet nahkaa pateille.
Nyt on pouta taas. Päiväkaffet juotu, päiväpostin jakoa odotellaan. Täällä mailla se ei enää käy aamupäivällä.
Meininki hyvä, viikon päästä Juhannuksen viettoon maalle lähtevät täyttävät tiet, tyhjentävät kaupungit. Perunat jo isoja ja halvempia. Tervapääskyjen kirskunta täyttää ilman.
Talitiaisen penikka tuli ajotielle pyytämään ruokaa. Kovasti kiljui kun kyöräsin sitä tiepuoleen pois. Emo hätääntyi, paa pois se meitin lapsi, heti. Uskoin. - aamuvirkku annikki
Hieno ilma, kuuma tuli kaupungilla pitkähihaisessa puserossa.
Auto pakana oireili, ei ihan sairas vielä, mutta alkoi kummallisesti yskimään ja oli pakko viedä autotohtorille.
Jalkamiehenä tässä, vaan mikä on ollessa ja eläessä. Jääkaapissa on ruokaa ja kauppaankaan ei määrätöntä matkaa.
Siako kertooi linnunpöntön keväällä pudonneen puusta, nyt siellä huutaa linnunpoikaset ruokaa ja se on ihan maassa, onneksi oikein päin, ettei vesikin ole sisään satanut. Kehoitin siirtämään ylös päin, muutaman tuuman kerrallaan ettei naapurin kissa teurasta emo, sehän on helppo saalis kun tulee ulos pöntöstä tai on sinne menossa.
Eestin lintukameroita seurailen, kurjen poikaset kasvavat, mutta jalat ei vielä oikein pystyssä kanna.
Kiljukotkalla on yksi poikanen, kalasääksi vielä hautoo, ja merikotkan poikanen on emonsa kokoinen, seisoo jo tukevasti ja kasvattaa sulkia päästäkseen lentoon.
Hyvä päivä, kaikki kohillaan, sanoisi anoppini. - *Kukkahame*
Minulla nuo frakkipukuiset harakat häärää kukkapenkissä, samettikukat oli taas laskettu nostelemalla ylös, eivät usko juuttaat että samat ne istutin jotka repivät jo edellisenä päivänä vaiko yönä.
Kunhan kääräsen jonkun kasettinauhan penkin ympäri ja annan olla muutaman päivän voivat jättää rauhaan kukkaset, aamuyöstä ne tuossa touhuaa,
Pilvessä oli täälläkin aamusta taivas, sitten tuolla reissussa huomasin että paikkapaikoin sataakin, ja luvattu on tälle päivälle sadetta, rankkaakin.
Mieleeni juolahti 49v takaa eräs lauantai, ja sunnuntai aamuna kirkonkellojen soidessa kaupungin kylpiessä auringossa syntyi esikoiseni.
Meilahden sairaalan rakennustyöt oli aloitettu keväällä ja synnytyshuoneen ikkunasta erotin nostokurkia ja muita isoja koneita, joita yritin laskea, epäselväksi jäi montako niitä näin.
Asiat vähän rönsyili, mitäs tuosta niinhän ne tekee tuolla tukan alla useinkin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1322782
Juniorivalmennus Jokereissa..
Mitä hittoa siellä seurassa oikein tapahtuu?? Tämän kauden U14 ikäluokkaan on mahdutettu kaksi päävalmentajaa. Tälle kau562227Ammuskelua taas
Keskipohjanmaa tietää kertoa että Yläpubin hujakoilla ammuskeltu lauantain vastaisena yönä.251783- 1291548
Introverttinä osastolla
Yhdellä lääkäritapaamisella hoitaja valitti lääkärille etten tee mitään muuta kuin makaan ja ulkoilen. Kävin kuitenkin s3641318- 681293
Seksikkäin asu mikä päällä olet nähnyt kaivattusi ?
Seksikkäin asu mikä yllä olet nähnyt kaivattusi ?721270- 891075
- 90999
- 130954