Umpikujassa?

Aivan loppu

En oikein tiedä mistä aloittaisin. Aloitan nyt kuitenkin siitä että aloin epäillä miehelläni ADHD:ta viime syksynä. Varmuuden kotidiagnoosille sain samoihin aikoihin kuin isäni sai aivoverenvuodon. Olen koko kevättalven tukenut sekä isääni että avokkiani heidän tutkimuksissaan ja kuntoutuksessaan.

Puolisoni saatua lääkkeet hän on viimein voinut käsitellä todella vaikeita asioita lapsuudestaan. Häntä on pahoinpidelty ja käytetty "hyväksi" kaikilla muilla mahdollisilla tavoilla kuin seksuaalisesti. Ja samoihin aikoihin hän on myös palanut loppuun töissä: hän irtisanoi itsensä (elokuun loppuun on töitä) ennen kuin ymmärsi hakeutua hoitoon = sairaslomalle työuupumuksesta. Tämän lisäksi hänen pomonsa uhkailee häntä että jos hän jää sairaslomalle ennen työsuhteen loppumista niin hän haukkuu puolisoni seuraavalle työnantajalle.

Tämän kaiken lisäksi olemme menossa naimisiin heinäkuussa. Nyt ei kuitenkaan ole enää yhtään sellainen olo että tekisi mieli juhlia. Puoliso kun on katkaissut kaikki välinsä vanhempiinsa/isä- ja äitipuoliinsa. Puvut, sormukset, maistraatit, cateringit yms. yms. on kaikki hommattu ja maksettu. Häät ovat kuitenkin pienet (vain "vanhemmat" ja sisarukset perheineen). Isälleni lupasin kuntoutuksen alkuvaiheessa, että jos hän pystyy kävelemään meidän häissämme, tanssin hänen kanssaan...muutoin en. Tällä hetkellä isäni kävelee lyhyitä matkoja, joten hidas valssi ei todellakaan ole pois suljettu kuukauden päästä.

Rahahuolet painavat myös päälle: koska mieheni irtisanoutui (ilman uutta työpaikkaa) hän ei saa mistään rahaa kolmeen kuukauteen. Oma palkkani on pieni, enkä ymmärrä miten selviämme sillä. Vuokran ja pakollisten laskujen jälkeen jää n.200e. Toisaalta voisimme tinkiä mieheni ADHD-lääkityksestä, mutta en haluaisi kiduttaa häntä :(

Olemme olleet kuusi vuotta yhdessä ja rakastan puolisoani enemmän kuin mitään maailmassa. Tällä hetkellä en kuitenkaan osaa kuin itkeä. Olisiko kellään yhtään rohkaisevaa sanaa/neuvoa?

6

342

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • + ja - = elämä

      Pitäkää ne häät. Pääsette ajattelemaan jotain positiivista. Ei ole hyvä jättäytyä yksin elämänmuutosten viidakossa, vaan hakea tukea ja apua myös sukulaisilta silloin kun sitä tuntee tarvitsevansa.
      Pitäkää juhlat, niin saatte siitäkin voimaa ja postiivista tiimihenkeä, joka kannattelee ja tukee teitä yli seuraavien haasteiden. Yksi asia kerrallaan, niin ne ongelmat selvitetään.
      Kaiken skeidan jälkeen tulee aina jotakin positiivista ja hyvää. Se on elämän laki.
      Aurinkoisempaa kesämieltä!

      • M32-

        Olen täysin samaa mieltä. Jo maksetut häät kandee toteuttaa. ADHD-diagnoosi, hetkellinen työttömyys ja isän sairaus ei ole syitä luopua vieläpä liitonkin vahvistamisesta, päinvastoin, just sillon sitä vahvistusta kipeimmin tarttee! Sossukin on olemassa sitä varten, että sieltä saa hakee tukea sillon kun sitä tarvii.


    • eimtnaaat66

      Ehdottomasti ei mitään muutoksia,joka pahentaa tilannetta. Ei häitä varsinkaan. Moni normaalitilanteessakin oleva ja naimisiin menevä eroaa (50% eroaa aina). Ei kannata noin epätoivoisessa tilanteessa mitään tuollaista suunnitella. Asumusero ainut oikea ratkaisu. Sitten,kun kaikki selvää voi rauhallisesti aloittaa tapaamiset. Noin huono tilanne,niin ennuste on -100%, mikä ei lupaa hyvää. Kuitenkin juhlat tai muu sellainen menevät pileen ja pahentavat entisestään koko tilannetta. Hankaluuksia saa muutenkin,kuin tarkoituksella niitä hankkimalla. Kesä tulee ilman häitäkin:)

    • 123hjkl

      Pitäkää häät, kun ne on jo kerran maksettukin. Minusta on kaunista mennä naimisiin vaikealla hetkellä: nyt on vastamäkeä, mutta kyllä se vielä iloksikin muuttuu.

      Mutta sinun kannattaisi hakea itsellesi keskusteluapua. Saisitko vaikka työterveyshuollosta ajan juttelemaan jollekulle? Tai voisitko edes soittaa johonkin auttavaan puhelimeen? Potilastuki- ja mielenterveysyhdistyksetkin voivat antaa kuunteluapua. Voit huonosti ja pian huonommin, jos et saa purettua ongelmiasi kenellekään. Hae siis ensin apua jaksamiseesi, niin että saat sitten voimaa käytännön huolien ratkaisemiseen.

    • Aivan loppu

      Kiitos vastauksistanne!

      Kysehän ei ole siitä että menemmekö naimisiin vai emme...lähinnä mieltäni askarruttaa juhlat. Saimme kuitenkin mieheni kanssa tänään puhuttua jopa häistä (kaiken muun kaaoksen keskellä), ja tulimme siihen tulokseen että jos kuun vaihteessa on parempi mieli niin mitään ei peruta. Ja samalla sovimme että häistä ei puhuta sanallakaan ennen kuun vaihdetta, vaan keskitytään muuhun. Rahaahan se vain on, mutta haluamme juhlista hyviä muistoja :)

      Mielestäni myöskään tämä ei todellakaan ole se hetki jolloin luovutetaan. Silloin kun puolisosi tarvitsee sinua eniten, ei todellakaan lähdetä karkuun. Mahtaisiko siinä olla syy osaan eroista Suomessa...? Miehelleni olen tällä hetkellä hänen ainoa perheensä. Oma sukuni asuu kauempana, joten mieheni on minulle rakkainta mitä on.

      Eikä kyse ole pelkästään siitä että "kun ei muutakaan ole". Olen kokenut lukuisia ihmissuhteita (kuten myös mieheni). Mieheni ei "ryyppää", hauku jne. jne. Häneltä saan suoraa palautetta asiasta kuin asiasta (ADHD=ei jarruja;)) Hänen kanssaan yksikään päivä ei ole samanlainen kuin edellinen. Kuitenkin hän on luotettavin ihminen jonka tiedän. Hänen kanssaan elämä on helppoa...vaikka muuta joku voisi luulla. Elämää on helppo suunnitella kun tietää toisen rajat.

      Kiitoksia kuitenkin palautteestanne! Tähän mennessä oon saanut "läheisiltä" tukea tyyliin "kyllä kaikilla on välillä hankalaa" yms. mitätöintiä, vaikka itse itken joka päivä. Kiitos teille :)

      • Onnea matkaan

        Olet pärjännyt hienosti elämän myrskyissä ja toivotan sinulle ja miehellesi parempaa onnea tulevaisuudessa.

        Viettäkää ikimuistoiset häät ja kun ja jos tiukkaa tekee, niin hakekaa sos.toimesta talouteenne apua.

        Asioilla on aina taipumus järjestyä, tavalla tai toisella.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nasima löi Jussille luun kurkkuun

      Nasima kertoi ettei Jussi sovi puhemieheksi, koska sallii rasismin. Mihin toimiin perussuomalaiset ryhtyvät? Kuka nouse
      Maailman menoa
      495
      8612
    2. Razmyar on säälittävä - puhemiehellä ei ole mitään syytä ottaa kantaa tähän "silmäkohuun"

      jonka toimittajat sai aikaan. Asia ei kuulu puhemiehelle millään lailla. Razmyar haluaa taas vaan huomiota. Mutta jos r
      Maailman menoa
      120
      5882
    3. Miten Eerolan silmäkuvat voivat levitä muutamassa tunnissa ympäri maailmaa?

      Seuraako koko maailma persujen ja erityisesti Eerolan somea reaaliajassa? Edes kansanedustajan itsemurha eduskuntatalos
      Maailman menoa
      284
      4888
    4. Siviilipalvelusmies Halla-aho normalisoi rasismin perussuomalaisissa

      SMP:n tuhkille perustettu puolue ei ollut ihmisiä vastaan, vaan instituutiokriittinen. "Missä EU - siellä ongelma", oli
      Perussuomalaiset
      58
      4645
    5. Suomalaisilta vaaditaan valtavasti suvaitsevaisuutta - miksi sitä ei vaadita muslimeilta

      Suomalaisilta vaaditaan kaikkea, pitää olla suvaitsevainen ja hyväksyä vieraiden tavat, rasisti ei saa olla jne. Miksi s
      Maailman menoa
      72
      4179
    6. Juuri Suomen valtamedian toimittajat teki "silmävääntelystä" sen kohun

      ja ilmeisesti ottivat yhteyttä myös ulkomaisiin medioihin, että katsokaas tätä. Mutta Japanin medioissa on asiaan suhta
      Maailman menoa
      162
      3958
    7. SDP:n kansanedustaja Marko Asell: Suomen myönnettävä maahanmuuton ongelmat

      Hänen mielestään Suomen pitää pyrkiä rajoittamaan jyrkästi turvapaikanhakijoiden pääsyä maahan ja hän arvioi, että maaha
      Maailman menoa
      172
      3788
    8. Sinun ja kaivatun nimikirjaimet

      Mitkä ne on ? Meillä H❤️M 👩‍❤️‍👩
      Ikävä
      90
      1731
    9. Onko sinulla ja kaivatulla

      joku yhteinen tärkeä paikka?
      Ikävä
      99
      1292
    10. sä oot ehkä

      maailman omituisin tyyppi
      Ikävä
      47
      899
    Aihe