minä en jaksa :(

.............

menetin poikani alkukeväästä, teki itsemurhan. Alussa jaksoin ihmeenkin hyvin... nyt tuntuu etten jaksa, en selviä mitenkään. Oma psyyke ei tahdo kestää enää. On niin ikävä :(

10

286

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • adfsdfsdf

      Kyllä se siitä helpottaa ajan kanssa :( Otan osaa.

      • suruvarjo

        Minäkin otan osaa suureen suruusi. Toivottavasti sinulla on lähelläsi ihmisiä, joille voit purkaa tuskaasi. Ellei ole, hae apua ulkopuolelta (esim. terveyskeskuus, seurakunta). Ikävää apu ei poista, mutta on helpompi selvitä hetkestä toiseen. Voimia sinulle ja lämmin halaus!


    • Siiri-Ellen

      Lämmin halaus sinulle, poikasi vasta äskettäin menettäneelle äidille. Minulla ei ole sanoja, joilla suuressa surussasi sinua lohduttaa. Kokemuksesta tiedän, että ensimmäiset kuukaudet menevät jotenkuten, kun on pakko jaksaa kaikenlaista - hautajaisjärjestelyt, kuolinilmoitukset, perunkirjoitukset jne.

      Edellinen kirjoittaja antoi hyvän neuvon. Puhuminen helpottaa oloa ja vähentää ahdistusta, vaikka ikävää se ei tietenkään poista. Jos ammattiapua ei ole saatavilla ja sinulla ei ole läheisiä, joitten kanssa voit poikaasi muistella ja tapahtuneesta puhua, voi itsemurhan tehneitten läheisten keskustelufoorumi olla sinulle nyt hyvä vertaistukipaikka.

      www.tukinet.net/keskustelu/viesti.tmpl?pager_current=2;grp=186;mid=47174

      Surusi on vielä niin tuore, ettei seurakuntien tai esim. Punaisen Ristin järjestämistä sururyhmistä ihan vielä ole sinulle parasta apua. Jonkinlainen keskusteluterapia olisi kuitenkin paikallaan. Voimia ja jaksamista sinulle.

      Suru ja ikävä eivät kokonaan häviä koskaan, mutta vuosien myötä ne etääntyvät ja niitten kanssa oppii elämään.

    • myötäeläjänä

      otan osaa.....sen sinä olet varmaan saanut kuulla poikasi poismenon jälkeen useasti....vain kaksi sanaa,mutta ne jotkat sanovat nuo sanat sulle ,eivät varmaankaan halua muuta kun tuoda esiin sen pohjattaman ikävän sinun puolesta,muuta ei vooi sanoa ja tuokaan ei sinun tuskaa helpota ,ei niin,mitä tehdä kun sydän käpertyy ja puristuu tuskasta,päässä ei ainoatakaan selvää ajatusta,vain pohjoton kipu....sitä se onkun elämä antaa kovalla kädellä....ystävä rakas,jos olissin siellä,halaisin sua lujasti,nyt voin vain ajatuksissani puristaa sua....itke niin kauan kuin kyyneleitä riittää....tiedän että tuska helpottuu joskus en vain osaa sanoa sulle milloin,mutta joskus..................

    • fgfgfgfgfgffgfgfg

      Täytyy aina muistaa, että elävien ihmisten olemassaolo on paljon iloisempi asia kuin kuolleen poissaolo on surullinen. Täytyy muistaa että vielä on paljon läheisi hengissä. Sitä on vaikea selittää. Niin pahalta kun se tuntuukin, ovat elävät ihmiset kuitenkin tärkeämpiä kuin kuolleet.

    • enkeleitä vierelles

      Sanoilla emme voi auttaa paljoa sinua ja tuskaasi on vaikea ulkopuolisen samaistua, kun oma rakas läpsi lähtee.
      Mikäli et ole tietoinen, niin sinulle ymmärtävää vertaistukea yhdityksessä: Surunauha, Itsemurhanan kokeneiden omaisten ry. Googlaamalla löytyy!
      Toki voit kirjoitella täällä, mutta kohtaat myös ymmärtämättömyytä.
      Surussa on monelaisia jaksoja ja tunteet aaltoilevat.

    • jkop

      vainniijn

    • anne11112

      ymmärrän niin hyvin tunteesi.Teen itse surutyötä.Mieheni menehtyi syöpään ja aika diagnoosista kuolemaan oli vain 2 kuukautta.30 vuotta yhteistä elämää ja nyt koti on niin tyhjä.Oman lapsen menetys on vielä raskaampaa,jos nyt yleensä surun määrää voi mitata.Jaksa päivä kerrallaan,hae apua,jos tuntuu liian pahalta.Minulla on onneksi laaja ystäväpiiri,joka jaksaa surra kanssani.Olen ihmetellyt kuinka paljon kyyneliä ihmiseltä löytyy,eikö niistä ikinä tule loppua,mutta olen jo saanut muutaman päivän,jolloin olin melkein oma entinen itseni,joten uskon ajan tekevän työtä puolestani:jonain päivänä ehkä vielä hymyilen ja koen elämän elämisen arvoiseksi.Jaksa sinäkin ....

    • SOS-kriisikeskus vastaa

      Osanotto suureen suruusi. Toivottavasti Sinulle on tarjottu kriisiapua jaksamiseen. Ohessa Suomen Mielenterveysseuran tarjoamat palvelut.
      Usein kuulee, että surun alussa sitä kulkee kuin sumussa, mutta omaa jaksamista ja ikävän kanssa kestämistä koetellaan vasta viiveellä. Toivottavasti sinulla on tukea ympärilläsi ja lisätueksi tässä nämä yhteystiedot.

      Valtakunnallisen kriisipuhelimen numero on 010 195 202. Puhelin päivystää arkisin klo 9-06, lauantaisin ja juhlapyhinä 15-06, sunnuntaisin 15-22. Puhelu maksaa operaattorista riippuvan ja sen veloittaman puhelumaksun verran.

      Ympäri Suomea toimii myös kriisikeskuksia, joihin voit varata ajan ja tulla keskustelemaan paikan päällle. Kriisikeskusten yhteystiedot löytyy osoitteesta http://www.mielenterveysseura.fi/sos-kriisikeskus/kriisikeskusverkosto/alueelliset_kriisikeskukset
      . Käynnit eivät maksa mitään.

      Jos koet, että haluat mieluummin kertoa olostasi kirjoittamalla, voit ottaa meihin yhteyttä Tukinetin kautta (www.tukinet.net ).
      Tukinet päivystää joka arkipäivä 15-19.

      Voimia Sinulle,

      SOS-kriisikeskus/Anni

    • ikävä

      Itsellänikin yksi tärkeimmistä ystävistä päätti elämänsä nyt alku kesästä ja alussa kans jaksoin mut nyt tuntuu et enää en jaksa :( Mutta eteenpäin se on vaan yritettävä jaksaa!
      Paljon voimia, haleja ja enkeleitä vierellesi!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuka sitä naista maalittaa

      Täällä oikeasti?
      Ikävä
      172
      1147
    2. Anteeksipyynnöstä

      Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän
      Ikävä
      132
      867
    3. Oletko päässyt minusta

      Eteenpäin?
      Ikävä
      84
      803
    4. Ei kukaan ole katsonut

      Kuten sinä. Niin välittävä ja hellä katse.
      Ikävä
      51
      738
    5. Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies

      Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?
      Ikävä
      39
      574
    6. Olisitko oikeasti valmis rikkomaan

      Perheesi? En haluaisi sitä, mutta ne on teidän välisiä asioita. Voin olla sinulle vain kaverikin… ei paineita. Minä kesk
      Ikävä
      55
      549
    7. Stubb munasi - Suomessa kuuluu liputtaa Suomen lipulla

      Presidentinlinnan ja Mäntyniemen salkoihin nostettiin sateenkaariliput lauantaina. Suurin osa kansasta ei varmasti pidä
      Maailman menoa
      296
      538
    8. Martinan tarve valehdella.

      Miksiköhän Martina valehtelee niin paljon,onko hän tietoinen siitä että valheistaan jää useimmiten kiinni? Esimerkkinä t
      Kotimaiset julkkisjuorut
      217
      503
    9. Rakastan sinua

      Päivä päivältä enemmän 🥰 Miehelle.
      Ikävä
      50
      494
    10. Pakkomielle

      Tahdon pyytää anteeksi, että olen kaivannut sinua kaikki nämä vuodet ja olet ollut minulle pakkomielle. Nyt on aika pääs
      Ikävä
      45
      492
    Aihe