Turuilla ja toreilla?

En ole koskaan kuullut että joku sanoisi turkuilla ja toreilla. Miksi Turku olisi monikossa, kun se on vain yksittäinen paikka? Tai Turkunen sukunimenä.

kuinkas sitten kirjoitti:

En ole koskaan kuullut että joku sanoisi turkuilla ja toreilla. Miksi Turku olisi monikossa, kun se on vain yksittäinen paikka? Tai Turkunen sukunimenä.

Substantiivina turku on torin synonyymi, sitä en tiedä miksi sanonnassa toistetaan sama asia kahdella eri tavalla.

kuinkas sitten kirjoitti:

En ole koskaan kuullut että joku sanoisi turkuilla ja toreilla. Miksi Turku olisi monikossa, kun se on vain yksittäinen paikka? Tai Turkunen sukunimenä.

>En ole koskaan kuullut että joku sanoisi turkuilla ja toreilla...

Huono kuulo?

Kollimaattori kirjoitti:

Substantiivina turku on torin synonyymi, sitä en tiedä miksi sanonnassa toistetaan sama asia kahdella eri tavalla.

Mutta se on silti monikossa turuilla. Monissa turuissa... Miksi sukunimi voi olla sellainen?

niin juu kirjoitti:

Mutta se on silti monikossa turuilla. Monissa turuissa... Miksi sukunimi voi olla sellainen?

Turku-sanan monikko on turut, niinkuin esimerkiksi virka-sanan monikko on virat. Turku ei tässä ole kaupungin nimi eikä sukunimi.

Wikipedia: Sana turku tulee yleisesti hyväksytyn teorian mukaan muinaisvenäjän sanasta tǔrgǔ, joka tarkoittaa ’toria’.

Hakro kirjoitti:

Turku-sanan monikko on turut, niinkuin esimerkiksi virka-sanan monikko on virat. Turku ei tässä ole kaupungin nimi eikä sukunimi.

Wikipedia: Sana turku tulee yleisesti hyväksytyn teorian mukaan muinaisvenäjän sanasta tǔrgǔ, joka tarkoittaa ’toria’.

Lue lisää

Hikipedian parodiassa on taas kerran sen verran asiaa sotkettu sekaan, että sisältö näyttää tarpeeksi oikealta johtaakseen harhaan. Ilmeisesti joku on kopioinut Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta ymmärtämättä sisältöä, jolloin tulee helposti lyhentäneeksi päin seiniä.

Ei muinaisvenäjässä ollut toria tarkoittavaa paikkaa, kun ei ollut torejakaan. Sana ”tъrgъ” (jolle suomessa käytetään joskus translitteraatiota ”tǔrgǔ”) tarkoitti kauppapaikkaa. Vasta myöhemmin se rupesi tarkoittamaan erityisesti avointa markkinapaikkaa, vielä myöhemmin joskus abstraktimmin toria tai aukiota.

Ei hömppää kirjoitti:

Hikipedian parodiassa on taas kerran sen verran asiaa sotkettu sekaan, että sisältö näyttää tarpeeksi oikealta johtaakseen harhaan. Ilmeisesti joku on kopioinut Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta ymmärtämättä sisältöä, jolloin tulee helposti lyhentäneeksi päin seiniä.

Ei muinaisvenäjässä ollut toria tarkoittavaa paikkaa, kun ei ollut torejakaan. Sana ”tъrgъ” (jolle suomessa käytetään joskus translitteraatiota ”tǔrgǔ”) tarkoitti kauppapaikkaa. Vasta myöhemmin se rupesi tarkoittamaan erityisesti avointa markkinapaikkaa, vielä myöhemmin joskus abstraktimmin toria tai aukiota.

Lue lisää

Mielenkiintoista, että "turku" (virossa "turg", tori, markkina, markkinat; turumajandus = markkinatalous) tulee muinaisvenäjän sanasta tъrgъ (kovat merkit kai merkitsivät jonkinlaista epämääräistä vokaalia), josta tulee nykyvenäjän kaupankäyntiä merkitsevä verbi "torgovat'" ja substantiivi "torgovlja". (Refleksiivinen "torgovat'sja" on tinkimistä). Tuosta ei voi olla huomaamatta neljää ensimmäistä kirjainta: torg, eli ruotsin "turku", suomen "tori".

Nykyvenäjässä "torg" torin merkityksessä on vanhentunut.

Казав мені батько kirjoitti:

Mielenkiintoista, että "turku" (virossa "turg", tori, markkina, markkinat; turumajandus = markkinatalous) tulee muinaisvenäjän sanasta tъrgъ (kovat merkit kai merkitsivät jonkinlaista epämääräistä vokaalia), josta tulee nykyvenäjän kaupankäyntiä merkitsevä verbi "torgovat'" ja substantiivi "torgovlja". (Refleksiivinen "torgovat'sja" on tinkimistä). Tuosta ei voi olla huomaamatta neljää ensimmäistä kirjainta: torg, eli ruotsin "turku", suomen "tori".

Nykyvenäjässä "torg" torin merkityksessä on vanhentunut.

Lue lisää

Muinaisvenäjässä tavuilla oli taipumus päättyä vokaaliin, niinpä nykyinen kova merkki ъ merkitsi lyhyttä u-maista vokaalia ja nykyinen pehmeä merkki ь i-mäistä lyhyttä vokaalia.

Sittemmin nuo vokaalit kuluivat pois, mutta merkit jäivät kirjoitukseen, kunnes bolševikit päättivät uudistaa ortografiaa ja kovat merkit poistettiin (paitsi kohdista, joissa niille on selventävää tarvetta). Pehmeät merkit jäivät merkitsemään edeltävän konsonantin pehmeyttä eli liudentumista.

On sanottu, että bolševikit uudistivat oikeinkirjoituksen säästääkseen paperia ja mustetta.

(Nykyään vanhaa ortografiaa käytetään joskus ravintoloiden yms. nimissä, koska sen koetaan olevan jotenkin eleganttia.)

Tarkoittanet ”eestiläisillä” virolaisia? Eesti ja eestlane ovat viron kieltä, Viro ja virolainen suomea. Tori on viroksi (käyttötarkoituksesta riippuen) plats, turg, turuplats tai väljak.

Suomalaisen kaupungin nimi Turku lienee samaa perua kuin nuo viron kielen turg ja turuplats, tarkoittaa siis kaupankäyntipaikkaa.

Olin ensimmäisessä kesätyöpaikassani Torinkylällä. Kunta jääköön arvailtavaksi. Kuljin 13 kilometrin työmatkani polkupyörällä. Vuosi oli 1964, joten voisin kai viettää vuoden päästä 50-vuotisjuhlaa työn raskaan raatajana. Tuo ensimmäinen kesätyöpaikkani oli keskusmetsäseura Tapion taimitarha. Olin traktoriporukassa kiveämässä uutta 5,5 hehtaarin kokoista peltoa. Hevosenpään kokoiset ja sitä pienemmät kivet nakeltiin käsin traktorin peräkärryyn pois ajettavaksi. Oli ihan kelpo kuntoilua 13-vuotiaalle miehenalulle! Välillä oli rikkaruohonajopäiviä: monikymmenpäiset tyttöjoukot kitkivät rikkaruohoja valmiilla taimipelloilla, ja heidän sinne tänne kokoamansa rikkaruohokasat oli ajettava jonnekin kompostoitavaksi.

Ostin ansioillani Telefunken Bajazzo -merkkisen matkaradion. Oleellista siinä oli kaksi lyhyttä aaltoaluetta! Tuollainen radio maksoi siihen aikaan noin 250 tuntipalkkani (brutto-) verran, mutta kyllä sillä kelpasikin kuunnella Radio Luxemburgia ja mikseipä muitakin ulkomaisia asemia.

Harmaantuva kirjoitti:

Tarkoittanet ”eestiläisillä” virolaisia? Eesti ja eestlane ovat viron kieltä, Viro ja virolainen suomea. Tori on viroksi (käyttötarkoituksesta riippuen) plats, turg, turuplats tai väljak.

Suomalaisen kaupungin nimi Turku lienee samaa perua kuin nuo viron kielen turg ja turuplats, tarkoittaa siis kaupankäyntipaikkaa.

Olin ensimmäisessä kesätyöpaikassani Torinkylällä. Kunta jääköön arvailtavaksi. Kuljin 13 kilometrin työmatkani polkupyörällä. Vuosi oli 1964, joten voisin kai viettää vuoden päästä 50-vuotisjuhlaa työn raskaan raatajana. Tuo ensimmäinen kesätyöpaikkani oli keskusmetsäseura Tapion taimitarha. Olin traktoriporukassa kiveämässä uutta 5,5 hehtaarin kokoista peltoa. Hevosenpään kokoiset ja sitä pienemmät kivet nakeltiin käsin traktorin peräkärryyn pois ajettavaksi. Oli ihan kelpo kuntoilua 13-vuotiaalle miehenalulle! Välillä oli rikkaruohonajopäiviä: monikymmenpäiset tyttöjoukot kitkivät rikkaruohoja valmiilla taimipelloilla, ja heidän sinne tänne kokoamansa rikkaruohokasat oli ajettava jonnekin kompostoitavaksi.

Ostin ansioillani Telefunken Bajazzo -merkkisen matkaradion. Oleellista siinä oli kaksi lyhyttä aaltoaluetta! Tuollainen radio maksoi siihen aikaan noin 250 tuntipalkkani (brutto-) verran, mutta kyllä sillä kelpasikin kuunnella Radio Luxemburgia ja mikseipä muitakin ulkomaisia asemia.

Lue lisää

Voi sanoa myös Eesti ja eestiläinen suomeksi. Se ei ole mitenkään selkeän väärinkään, vaikka kielenhuolto suosittaa Viroa ja virolaisia.

kommentti vvv kirjoitti:

Voi sanoa myös Eesti ja eestiläinen suomeksi. Se ei ole mitenkään selkeän väärinkään, vaikka kielenhuolto suosittaa Viroa ja virolaisia.

Joten "ei ole selkeän väärin" sanoa myös Sverige ja sverigeläinen, Norge ja norgelainen, Danmark ja danmarkilainen, Deutschland ja deutschlandilainen, Rossija ja rossijalainen.

Käsittääkseni periaatteessa tarkoittaa, mutta harvapa tuon merkityksen niin konkreettisesti mieltänee. ”Savolaisaatelisen” sukunimipäätteen -nen diminutiivimerkitys on kärsinyt yleisyyttään melkoisen inflaation.