Miksi moni nuori kääntyy ateistiksi, siitä mielenkiintoinen artikkeli ohessa ja antaapi hieman ajattelemisen aihetta kaikille "hurskaille" uskoville.
http://www.theatlantic.com/national/archive/2013/06/listening-to-young-atheists-lessons-for-a-stronger-christianity/276584/
Pääkohdat:
1. Tutkimuksessa haastatellut ateistit eivät olleet valinneet ateismia neutraaleista lähtökohdista, vaan reaktiona kristinuskoon. Ei islamiin tai buddhismiin tms, vaan nimenomaan reaktiona kristinuskoon.
2. Kirkon missio ja sanoma oli epämääräisiä: Jeesuksella ja ihmisten henkilökohtaisella elämällä ei näyttänyt olevan mitään yhteyttä.
3. Kirkon vastaukset elämän suuriin kysymyksiin koettiin pinnallisina: seksuaalisuus, evoluutio, luominen, Raamatun tekstien luotettavuus, elämän tarkoitus, etiikka, ym.
4. Haastatellut arvostivat niitä, jotka ottavat Raamatun vakavasti. Ja niitä, jotka elävät kuten uskovat. Voisitko arvostaa ihmistä, joka uskoo kadotukseen ja helvettiin, mutta ei halua kertoa siitä muille? Kuinka paljon nämä uskovat vihaavatkaan ei-pelastettuja, kun eivät kerro pelastuksesta niille, jotka eivät ole pelastettuja? Mitä se kertoo heidän uskostaan ja haluatko olla heidän kaltaisensa? Sanoa uskovansa ja uskonsa tähden menevänsä taivaaseen ja vain katsella vierestä, kun muut menevät kadotukseen.
5. Tärkein ikä oman maailmankatsomuksen syntymisen kannalta on 14-17 vuotiaana.
6. Päätös omaksua epäusko/ateismi liittyi useimmiten tunteisiin. Aika hurja sitaatti: "Pelkäsin ajatustakin, että (väkivaltainen [abusive])isäni voisi vielä jatkaa elämäänsä jossain."
7. Internetillä oli voimakas vaikutus ateismiin kääntymisessä.
Miksi moni kääntyy ateistiksi
12
<50
Vastaukset
- rudiini
Tämähän ei tietenkään huoleta sellaisia kristittyjä, joille kristittynä olemisella ja maallisella vaelluksella ei ole mitään tekemistä keskeään.
"Uskon saa ne, joille se annetaan ja niiltä jotka ovat epäuskoisia, niille epäusko on oma valinta... eikä itsellä tai lähimmäisten toiminnalla ole siihen mitään vaikutusta..." Vai miten se menikään?
Vaan toivottavasti joku edes hieman havahtuu miettimään sitä, millaisia ovat oman uskon hedelmät. "Hedelmistään puu tunnetaan" Jos hedelmät on muumiotautisia tai karvaita, lienee puussa jotain vikaa".
Rukouksen kanssa kääntyä Jeesuksen puoleen kääntyminen auttaa tässäkin: "Tule elämäni Herraksi, ota elämäni käyttöösi!"
Vain Jeesuksessa on Elämä! - luonnon tilas elävät
Valetta tuollaiset perustelut, että ateismi syntyisi reaktiona kristinuskoon.
Lähtökohtana on tuolloin että ihminen olisi ateisti siksi koska kristinusko on tehnyt heistä ateisteja.
Näin ei ole, vaan epäusko on ihmisen luonnollinen tila. Uskoon tullaan sitä kautta että Jumala herättää sanansa ja Henkensä kautta ihmisessä kaipuun paremmasta elämästä.- hoh hoijakkaa
Kornimpaa viestiä en ole koskaan täältä lukenut:
"Tämähän ei tietenkään huoleta sellaisia kristittyjä, joille kristittynä olemisella ja maallisella vaelluksella ei ole mitään tekemistä keskeään."
Sinä puhut kuollutuskoisista nyt, - et kristinuskosta.
Elävässä uskossa (kristinuskossa siis) ihmisen koko elämä on elämää Kristuksessa Jeesuksessa. - rudiini
hoh hoijakkaa kirjoitti:
Kornimpaa viestiä en ole koskaan täältä lukenut:
"Tämähän ei tietenkään huoleta sellaisia kristittyjä, joille kristittynä olemisella ja maallisella vaelluksella ei ole mitään tekemistä keskeään."
Sinä puhut kuollutuskoisista nyt, - et kristinuskosta.
Elävässä uskossa (kristinuskossa siis) ihmisen koko elämä on elämää Kristuksessa Jeesuksessa.Olikos tuo korni? Ainakin näiden reaktioiden perusteella näyttäisi olevan ihan elävää elämää:
"Avauksen tutkimusten lähtökohta on paholaisesta. Jumalan sanan hyljänneet epäuskoiset syyttelevät kadotustuomiostaan kirkkoa, joka on heille Jumalan
sanasta yrittänyt kertoa."
Siteeraukset nimimerkiltä "luopioiden kohtalo"15.6.2013 13:34
Mielenkiintoista pohdiskelua rudiinilta.
Itse en olisi halunnut tulla ateistiksi. Minulle kävi vähän samalla tavalla kuin tutkimuksen "Herra tekee ihmeitä ilman määrää" -tutkimuksen tekijälle: olisin oikeataan halunnut löytää todisteita Jumalasta mutta löysinkin jotain aivan muuta. Toki jo tuolloin epäilin, sillä vastaani tuleva todistusten vyöry alkoi hirvittää käyttäessäni samoja kriteerejä kuin tieteellisenkin tiedon arvioinnissa: todisteet ratkaisevat.
Oletan, että uskon löytämisessä lähtökohdan pitää olla positiivinen; jollain tasolla on pidettävä Jumalaa oletusarvoisesti totena. Jumala siis kieltäytyy osoittamasta itseään sellaiselle, joka etsii "neutraalisti".
Ihmisellä on oltava jonkinlainen epätoivo, tai halu uskoa Jumalaan, ennen kuin hän voi löytää todisteita ja uskoa. Ja Jumala ei halua näyttää itseään sellaiselle, joka ilman tuollaista sisäistä intohimoa ja poltetta vain hakee todisteita hänestä. Olenko oikeassa? Jumala paaduttaa kenet hän tahtoo. Kenet hän siis HALUAA paaduttaa?- rudiini
X-hellari. Jään miettimään, mitä oikeastaan tarkoittaa "neutraalisti" etsiminen. Siis siinä yhteydessä, että etsii todisteita Jumalasta.
Mulla on sellainen käsitys, että kaikilla kristinuskon vaikutusiirissä olevilla on jokin käsitys Jumalasta. Kreationistien ja ateistien käsitys Jumalasta taitaa olla aika lähellä toisiaan, tietyssä mielessä. Eli aika tarkoin määritelty, mitä Jumala on ja miten Jumala toimii.
Kreationisti uskoo tähän luomaansa (tai saamaansa) kuvaan Jumalasta ja ateisti ei siihen usko.
Kreationistille ei uskonsa kannalta merkitse mitään tieteen todisteet luomaansa jumalakuvaa vastaan.
Ateistille tieteen todisteet sitä kuvaa vastaan tarkoittavat, ettei Jumalaa ole. Ja miten neutraali sitten on se kuva, mille hakee todisteita, riippuu varmaan monesta seikasta.
Olen jonkin verran lukenut noiden "taistelevien ateistien" teoksia ja kirjoituksia. Päällimmäiseksi Jumalan oslta niistä jää kummallinen hämmennys siitä, että se, mitä he kuvaavat Jumalaksi, on minulle täysin vieras. Se, mitä vastaan he taistelevat, on useimmiten sellaista, mikä saa minutkin pahoinvoivaksi, ja jota kovin paljon esiintyy uskovien piirissä ja eri kirkoissa. Tosin sitä esiintyy myös muualla kuin kirkoissa eli kaikkialla, missä on ihmisiä. Vallan väärinkäyttöön kulminoituu monet niistä asioista.
Esimerkiksi menneiden vuosisatojen vääryydet, jotka on laitettu kristinuskon piikkiin, eivät liity sinänsä kristinuskoon mitenkään, vaan lähinnä juuri ihmisten vallanhimoon, ahneuteen ja raakuuteen... Aiemmin kaikki ihmiset kuuluivat kirkon piiriin, niin vallanpitäjät kuin alamaiset. Toki uskonto on aivan loistava väline manipuloida ihmisiä ja kerätä rikkauksia ja alistaa kansoja. Ja mikäs ettei vallanhimoinen ihminen käyttäisi niitä välineitä, joita on käytettävissä.
Niin, mihinkäs taas oikein eksyinkään...
Todisteiden hakeminen. Eikö olisikin ollut aivan loistava veto silloin pari tuhatta vuotta sitten, jos Jeesus olisi mennyt näyttäytymään Pilatukselle ja ylipapeille. Ei tarttis nyt kenenkään maapallolla pähkäillä, että mahtoiko sittenkään ylösnousta...
Mä luulen, että sä olet aikalailla jäljillä tuossa, että ei tule ikinä todistetuksi. Usko ei tarvitse niitä todisteita, mutta taitaapi sitten saada niitä roppakaupalla :-)
Edelleen, niin kauan kuin on ihmisiä, jotka haluavat osoittaa valtaa muiden yli, kärsimme monista kristinuskon piikkiin laitetuista ongelmista.
Avauksessa mainitun tutkimuksen haastatellut kertovat asioista, jotka ovat vaikuttaneet heidän päätökseensä jättää kristinusko ja kääntyä ateisteiksi. Merkityksellisimmät asiat tuossa olivat emotionaalisia, ei niinkään rationaalisia. Exhellari on mielestäni oikeilla jäljillä tässä: "Ihmisellä on oltava jonkinlainen epätoivo, tai halu uskoa Jumalaan, ennen kuin hän voi löytää todisteita ja uskoa. Ja Jumala ei halua näyttää itseään sellaiselle, joka ilman tuollaista sisäistä intohimoa ja poltetta vain hakee todisteita hänestä. "
Itselläni oli tuo epätoivo. Luulin jo jossain välissä olevani ateisti, mutta itse asiassa olinkin kuitenkin uskossa, koska huusin epätoivoisena Jumalaa avuksi. Ja Jumala VASTASI.
Jumala paaduttaa jos hän näkee etukäteen ettei hommasta tule mitään. Itse asiassa Jumala ei halua paaduttaa, mutta ihminen paaduttaa itsensä. Tästä on hyvä selitys Lutherilta, joka selitti faaraon paatumisen.
Room. 9:17-18: Sillä Raamattu sanoo faraolle: "Juuri sitä varten minä nostin sinut esiin, että näyttäisin sinussa voimani ja että minun nimeni julistettaisiin kaiken maan päällä." Niin hän siis on armollinen, kenelle tahtoo, ja paaduttaa, kenen tahtoo.
Matt. 22:14: Sillä monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut.
Joh 13:18: En minä puhu teistä kaikista: minä tiedän, ketkä olen valinnut;
Luther sanoo: "Sinä sanot: »Kuka uskoo, että Jumala häntä rakastaa?» Minä vastaan: Ei yksikään ihminen usko eikä voikaan uskoa, mutta valitut uskovat, muut, uskottomat, hukkuvat, koska osoittavat vihamieltä ja herjaavat, niinkuin sinä tässä. Siis on oleva eräitä, jotka uskovat."
Niinpä niin, oi ihminen, mutta mikä sinä olet riitelemään Jumalaa vastaan?- luopioiden kohtalo
rudiini kirjoitti:
X-hellari. Jään miettimään, mitä oikeastaan tarkoittaa "neutraalisti" etsiminen. Siis siinä yhteydessä, että etsii todisteita Jumalasta.
Mulla on sellainen käsitys, että kaikilla kristinuskon vaikutusiirissä olevilla on jokin käsitys Jumalasta. Kreationistien ja ateistien käsitys Jumalasta taitaa olla aika lähellä toisiaan, tietyssä mielessä. Eli aika tarkoin määritelty, mitä Jumala on ja miten Jumala toimii.
Kreationisti uskoo tähän luomaansa (tai saamaansa) kuvaan Jumalasta ja ateisti ei siihen usko.
Kreationistille ei uskonsa kannalta merkitse mitään tieteen todisteet luomaansa jumalakuvaa vastaan.
Ateistille tieteen todisteet sitä kuvaa vastaan tarkoittavat, ettei Jumalaa ole. Ja miten neutraali sitten on se kuva, mille hakee todisteita, riippuu varmaan monesta seikasta.
Olen jonkin verran lukenut noiden "taistelevien ateistien" teoksia ja kirjoituksia. Päällimmäiseksi Jumalan oslta niistä jää kummallinen hämmennys siitä, että se, mitä he kuvaavat Jumalaksi, on minulle täysin vieras. Se, mitä vastaan he taistelevat, on useimmiten sellaista, mikä saa minutkin pahoinvoivaksi, ja jota kovin paljon esiintyy uskovien piirissä ja eri kirkoissa. Tosin sitä esiintyy myös muualla kuin kirkoissa eli kaikkialla, missä on ihmisiä. Vallan väärinkäyttöön kulminoituu monet niistä asioista.
Esimerkiksi menneiden vuosisatojen vääryydet, jotka on laitettu kristinuskon piikkiin, eivät liity sinänsä kristinuskoon mitenkään, vaan lähinnä juuri ihmisten vallanhimoon, ahneuteen ja raakuuteen... Aiemmin kaikki ihmiset kuuluivat kirkon piiriin, niin vallanpitäjät kuin alamaiset. Toki uskonto on aivan loistava väline manipuloida ihmisiä ja kerätä rikkauksia ja alistaa kansoja. Ja mikäs ettei vallanhimoinen ihminen käyttäisi niitä välineitä, joita on käytettävissä.
Niin, mihinkäs taas oikein eksyinkään...
Todisteiden hakeminen. Eikö olisikin ollut aivan loistava veto silloin pari tuhatta vuotta sitten, jos Jeesus olisi mennyt näyttäytymään Pilatukselle ja ylipapeille. Ei tarttis nyt kenenkään maapallolla pähkäillä, että mahtoiko sittenkään ylösnousta...
Mä luulen, että sä olet aikalailla jäljillä tuossa, että ei tule ikinä todistetuksi. Usko ei tarvitse niitä todisteita, mutta taitaapi sitten saada niitä roppakaupalla :-)
Edelleen, niin kauan kuin on ihmisiä, jotka haluavat osoittaa valtaa muiden yli, kärsimme monista kristinuskon piikkiin laitetuista ongelmista.
Avauksessa mainitun tutkimuksen haastatellut kertovat asioista, jotka ovat vaikuttaneet heidän päätökseensä jättää kristinusko ja kääntyä ateisteiksi. Merkityksellisimmät asiat tuossa olivat emotionaalisia, ei niinkään rationaalisia.rudiini on sanomansa kanssa yhtä tyhjän kanssa, samoin kun kaikki muutkin Kristuksen luopuneet epäuskoiset ja omavanhurskaat.
Avauksen tutkimusten lähtökohta on paholaisesta. Jumalan sanan hyljänneet epäuskoiset syyttelevät kadotustuomiostaan kirkkoa, joka on heille Jumalan
sanasta yrittänyt kertoa.
Nyt näemme kauhuksemme että lopun ajan Jumalan sanasta luopuminen on pääsemässä vauhtiin. Näemme Suomea odottavan tulevaisuuden jo tällä hetkellä Syyriassa ja monissa muissa varhaiskristityissä maissa jotka luopuivat Kristuksesta ja Jumalsta jo 600 luvulla ja kääntyivät muslimeiksi.
Veri lentää, pommit paukkuvat, jäsenet katkeilevat, ruumiita viedään kuorma-autojen lavoilla moskeijoihin, haavoittuneet huutavat hädissään avukseen Jumalaa jota eivät tunne ja samaan hengenvetoon vannovat kostoa pommittajilleen. Tätäkö te tahdotte Suomeenkin tulevaisuudessa? - rudiini
luopioiden kohtalo kirjoitti:
rudiini on sanomansa kanssa yhtä tyhjän kanssa, samoin kun kaikki muutkin Kristuksen luopuneet epäuskoiset ja omavanhurskaat.
Avauksen tutkimusten lähtökohta on paholaisesta. Jumalan sanan hyljänneet epäuskoiset syyttelevät kadotustuomiostaan kirkkoa, joka on heille Jumalan
sanasta yrittänyt kertoa.
Nyt näemme kauhuksemme että lopun ajan Jumalan sanasta luopuminen on pääsemässä vauhtiin. Näemme Suomea odottavan tulevaisuuden jo tällä hetkellä Syyriassa ja monissa muissa varhaiskristityissä maissa jotka luopuivat Kristuksesta ja Jumalsta jo 600 luvulla ja kääntyivät muslimeiksi.
Veri lentää, pommit paukkuvat, jäsenet katkeilevat, ruumiita viedään kuorma-autojen lavoilla moskeijoihin, haavoittuneet huutavat hädissään avukseen Jumalaa jota eivät tunne ja samaan hengenvetoon vannovat kostoa pommittajilleen. Tätäkö te tahdotte Suomeenkin tulevaisuudessa?Rukoilemme sinullekin vapautta Kristuksessa, ettei tarvitsisi elää kuvaamassasi kauhussa ja pelossa, joka sinulla kirjoituksesi perusteella vaikuttaisi olevan Elämää kohtaan.
Kristus kutsuu meitä olemaan valona maailmassa, ei elämään ilmaisemassasi kauhussa.
Parannussaarnalla on aina jännä vaikutus ihmisiin. Kuhunkin maaperän mukaan? - rudiini
rudiini kirjoitti:
Rukoilemme sinullekin vapautta Kristuksessa, ettei tarvitsisi elää kuvaamassasi kauhussa ja pelossa, joka sinulla kirjoituksesi perusteella vaikuttaisi olevan Elämää kohtaan.
Kristus kutsuu meitä olemaan valona maailmassa, ei elämään ilmaisemassasi kauhussa.
Parannussaarnalla on aina jännä vaikutus ihmisiin. Kuhunkin maaperän mukaan?Viimeisellä lauseella tarkoitin sitä, mikä aina keneenkin kolahtaa.
- muuttis
tyhmelin kirjoitti:
Exhellari on mielestäni oikeilla jäljillä tässä: "Ihmisellä on oltava jonkinlainen epätoivo, tai halu uskoa Jumalaan, ennen kuin hän voi löytää todisteita ja uskoa. Ja Jumala ei halua näyttää itseään sellaiselle, joka ilman tuollaista sisäistä intohimoa ja poltetta vain hakee todisteita hänestä. "
Itselläni oli tuo epätoivo. Luulin jo jossain välissä olevani ateisti, mutta itse asiassa olinkin kuitenkin uskossa, koska huusin epätoivoisena Jumalaa avuksi. Ja Jumala VASTASI.
Jumala paaduttaa jos hän näkee etukäteen ettei hommasta tule mitään. Itse asiassa Jumala ei halua paaduttaa, mutta ihminen paaduttaa itsensä. Tästä on hyvä selitys Lutherilta, joka selitti faaraon paatumisen.
Room. 9:17-18: Sillä Raamattu sanoo faraolle: "Juuri sitä varten minä nostin sinut esiin, että näyttäisin sinussa voimani ja että minun nimeni julistettaisiin kaiken maan päällä." Niin hän siis on armollinen, kenelle tahtoo, ja paaduttaa, kenen tahtoo.
Matt. 22:14: Sillä monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut.
Joh 13:18: En minä puhu teistä kaikista: minä tiedän, ketkä olen valinnut;
Luther sanoo: "Sinä sanot: »Kuka uskoo, että Jumala häntä rakastaa?» Minä vastaan: Ei yksikään ihminen usko eikä voikaan uskoa, mutta valitut uskovat, muut, uskottomat, hukkuvat, koska osoittavat vihamieltä ja herjaavat, niinkuin sinä tässä. Siis on oleva eräitä, jotka uskovat."
Niinpä niin, oi ihminen, mutta mikä sinä olet riitelemään Jumalaa vastaan?Aamen.
"Niinpä niin, oi ihminen, mutta mikä sinä olet riitelemään Jumalaa vastaan? "
Epätoivo kuvaa minunkin elämääni tuolloin. Vasta kun se kasvoi niin suureksi, että pakotti huutamaan apua Jeesukselta ja jättämään koko elämäni Hänen varaansa, sain rauhan.
Omavoimaisuus ja ylpeys estää nöyrtymisen usein. Synnin tuntoon tulleen estää pelko ettei Jeesus kuitenkaan kuule näin syntistä kuin olen.
Mutta Jeesus kuulee ja vastaa. Hän muuttaa elämän kokonaan. Ei olosuhteita ehkä, mutta antaa rauhan ja voiman elää Hänen kassaan olosuhteista huolimatta.
Kyllä kristityn elämän tulee olla sopusoinnussa hänen uskonsa kanssa.
Muuten siitä epäuskoisten silmissä menee uskottavuus myös evankeliumiin.
Mutta voima tulee Jumalalta kaikkeen elämään. Eikä kristitystä tule tässä ajassa synnitöntä, mutta katumuksessa ja parannuksessa = alennuksessa on uskovaisen elämä.
- rudiini
Ongelma, johon uskova törnää tällaista tutkimusta lukiessaan näyttäisi olevan syyllisyyden ongelma. Minun elämälläni, olemisellani ja toimillaniko voisi olla vaikutusta muiden ihmisten jumalasuhteeseen?
Se on sama ongelma, joka kohtaa jokaista suomi 24 lestadiolaisuuspalstalla kirjoittajaa.
Mitä tehdä henkilökohtaisen syyllisyyteni kanssa.
Moni tämän palstan kirjoittajista on sen ratkaissut kätevästi sillä, että opettavat syntisyyden/syyllisyyden olevan ihmiseen syntiinlankeemuksessa tulleen geneettisen vian.
Saimme joku aika sitten lukea suorastaan katolisten munkkien hartaudella pohdittuja tekstejä siitä, miten saattoi olla mahdollista, että Jeesuksessa ei tätä geneettistä vikaa ollutkaan, vaikka hänellä kuitenkin oli puolet perimästään naiselta. Taisi moni tulla hiljaa mielessään siihen johtopäätökseen, että synti kulkeekin miehen sukusolujen mukana, eikä naisen, kuten voisi monesta opetuksesta kuvitella :-)
Miksi niin on kätevä tuo geneettinen selitys? Ja miksi on niin kätevää myös kiivas opetus siitä, että pelastuksen eteen tehdyt teot ovat omavanhurskauden synti?
Ja mistä syystä kaikkein eniten näistä asioista kiivailevilla meinaa hermo mennä kaiken aikaa? Eikä pienoinen manipulointi siellä ja isompikin valhe täällä ja toiselle rumasti sanominen seuraavaksi tai uskon pois ottaminen toiselta merkitse mitään, eikä aiheuta huonoa omaatuntoa tai tarvetta korjaamiseen?
Minusta vaikuttaa siltä, että kyseessä on purkka- ja laastariratkaisu, jolla koetetaan peittää märkivä syyllisyyden ongelma, jottei sitä tarvitsisi oikeasti kohdata.
Ihminen ei tällöin olisikaan vastuussa teoistaan: syntisyyteni on geenivirhe (=siis minusta riippumaton) ja sen ratkaisi joku Jeesus pari tuhatta vuotta sitten. Itsensä hillitseminen olisi selvästikin Kristuksen työn paikkailua ja pelastuksen varmistelua, eli omaa vanhurskautta ja huonot olisi edessä...
Homma klaari ja jatketaan räyhäämistä.
Kuitenkin:
2 Kor 5:10 Sillä kaikkien meidän pitää ilmestymän Kristuksen tuomioistuimen eteen, että kukin saisi sen mukaan, kuin hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, joko hyvää tai pahaa.
ei tossa puhuta perimästä mitään, vaan siitä, mitä ihmisenä olemme täällä tehneet.
Armo on aivan huikea asia:
"Rikotulla kädellä ei tee mieli lyödä."
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2357965
Etsin vastaantulevista sua
Nyt kun sua ei oo, ikävöin sua niin v*tusti. 😔Jokaisesta etsin samoja piirteitä, samantyyppistä olemusta, samanlaista s455620- 594852
Mikä se Mira Luodin ohjelma oli?
Ja onnistuiko hiljaiseksi maksaminen sittenkään, jos myöhemmin sanoo, että tuollaista tapahtunut? Ihmiset alkaa pohtiin1563969- 803655
Tekis mieli lähestyä sua
Mutta pelkään että peräännyt ja en haluis häiritä sua... En tiedä mitä tekisin olet ihana salaa sua rakastan...💗322061Kaikesta muusta
Mulla on hyvä fiilis. Mä selviän tästä ja sit musta tulee parempi ihminenkin. Ainut, mitä mun pitää nyt välttää on se ko162055- 311879
Ajatteletko koskaan
Yhteisiä työvuosia ja millaista silloin oli? Haluaisin palata niihin vuosiin 🥹461779- 391717