Jos tahdotte matematiikoksi ja vielä elää sillä niin varautukaan tällaisiin vaatimuksiin
Matematiikan opettaja: Matematiikka pääaine ja gradu 60op Kemia 60op Fysiikka 60op Tietotekniikka 60op Kasvatustiede
Vakuutusmatematiikko: Matematiikka pääaine 120op Tilastotiede 60op Kansantaloustiede/vakuutushallinto. Tämän lisäksi on suoritettava Aktuaarin tutkinto erikseen
Yliopistomatemaatikko/tutkija/lehtori/professori: Tohtorin väitöskirja x 2.
Eli jos todella haluaa olla TYÖLLISTYVÄ matemaatikko tulee
Väitellä tohtoriksi, Suorittaa aktuaarin tutkinti, Suoritaa laudatur tilastotieteestä, Cum Laude tietotekniikka, fysiikka, kemia, kasvatustiede
Olen pahoillani ettei teille tätä kerrota kun aloitatte yliopisto opintojanne. Järkevintä on valmistua johonkin "oikeaan" ammattiin ja lukea matematiikkaa sielunsa kyllyydestä sivuaineena.
Matematiikan opettaja: Matematiikka pääaine ja gradu 60op Kemia 60op Fysiikka 60op Tietotekniikka 60op Kasvatustiede
Vakuutusmatematiikko: Matematiikka pääaine 120op Tilastotiede 60op Kansantaloustiede/vakuutushallinto. Tämän lisäksi on suoritettava Aktuaarin tutkinto erikseen
Yliopistomatemaatikko/tutkija/lehtori/professori: Tohtorin väitöskirja x 2.
Eli jos todella haluaa olla TYÖLLISTYVÄ matemaatikko tulee
Väitellä tohtoriksi, Suorittaa aktuaarin tutkinti, Suoritaa laudatur tilastotieteestä, Cum Laude tietotekniikka, fysiikka, kemia, kasvatustiede
Olen pahoillani ettei teille tätä kerrota kun aloitatte yliopisto opintojanne. Järkevintä on valmistua johonkin "oikeaan" ammattiin ja lukea matematiikkaa sielunsa kyllyydestä sivuaineena.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Matemaattikkoja ei tarvi kukaan, ne jotka eivät osaa insinööritaitoja alkavat matemaatikoiksi.
Matematiikka on kai lähinnä työkalu jota käytetään. eihän sillä sinällään mitään tee.
Eräs juhannus humalainen isäntä; sellainen kovan luokan ammattilainen metalliverstaalta, selitti ettei insinöörejä tarvita mihinkään. No periaatteessa kai ei mutta tuskin olisi sitäkään ammattimiestä tarvittu työmaalla ellei joku olisi miettimyt millaista tuotetta siellä verstaalla hitsataan loppukäyttäjälle. Enkä usko että siitäkään firmasta olisi löytynyt tarpeeksi taitavaa insinööriä tekemää laadukasta saumaa. Minä olin muuten sillojn hiljaa koska mies oli "oikeassa" aggressiivinen ja iso.
.Menin trolliin
Kyllä matematiikkaa tarvitaan. Esimerkkejä ovat monet avoimet matemaattiset ongelmat:
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_unsolved_problems_in_mathematics
Matemaattisten ongelmien ratkaiseminen johtaa lähes vääjäämättömästi käytännön sovelluksiin. Puhdas matemaatikko tietenkin on kiinnostunut itse matematiikasta, mutta hänen tuloksilleen voidaan kehittää käytännön sovelluksia tuhansienkin vuosien päästä.
Lukiopohjalta voisin mainita kompleksilukujen käsitteen kehittämisen. Aikansa matemaatikot 1500-luvulla ratkaisivat toisenasteen yhtälöitä ja törmäsivät neliöjuuriin negatiivisista luvuista. He käsittelivät neliöjuurta -1:stä kuin lukuna. Tänä päivänä kompleksiluvuille on tuhansia sovelluksia ja voimme nähdä kompleksiluvut täysin normaaleina (ainakin matemaatikon silmin).
Matematiikka ei lopu koskaan kuten muidenkaan tieteiden tekeminen vaan aina tulee uusia avoimia ongelmia. Sitä mukaa kun ongelmia ratkotaan, niin tulee myös käytännön sovelluksia.
Mä tunnen monia tohtoreita, jotka ovat tehneet tasan yhden väitöskirjan ja pärjänneet urallaan ihan hyvin.
Suomessa pärjää myös hyvä veli-verkostojen avulla. Yliopistoihin ja tutkimislaitoksiin kun ei tarvitse palkata pätevintä vaan muodollisen pätevyyden täyttävistä saa palkata kenet haluaa eli palkataan sopivin pätevimmän sijaan.
Jos kerta näin on, niin ei kai siihen työllistymiseen auta sitten useampikaan väitöskirja. Kuitenkin sanoit, että jos haluaa elää matemaatikkona, niin kaksi väitöskirjaa riittää. En ihan ymmärrä logiikkaasi. Varmasti monessa työpaikassa työnantaja saa valita työntekijänsä, ei siinä ole mitään uutta.
Joo, eiköhän tuo jollain tapaa ole tiedossa nykyaikana, mutta kaikki eivät noteeraa ja/tai haluavat pelata hasardia tai on todella tilaisuus harrastaa ja tehdä toimeentulokseen ainakin tilapäisesti jotain välittömästi tuottavaa, mistä siis maksetaan. (Kaikkea ihmisiä löytyy: muuan siirtolamökkinaapuri esitteli ulkopuolellekin mieluusti työvälinekokoelmaansa, mutta sai valituksen hoitamattomasta tontista... :)
Matematiikka, siinä missä teoreettinen filosofia, -fysiikka, tähtitiede ym. on hankalia lajeja siinä mielessä, jos aikoo jotakin muuta kuin edelleen ylläpitämään ja viemään perinnettä eteenpäin eli opettamaan. Näin etenkin kouluopetuksen osalta kasvatustiedon osuus (ja pärjääminen oppilaitten kanssa) on ymmärrettävää. Mistä johtunee, että mat.opiskelussa pitää suorittaa niin paljon yli kuin koululaskennossa(!) tarvitaan. Amispuolella taas opettajat lienevät enemmän insinöörikoulutteisia.
Tottahan nämä ongelmat (tai 'ongelmat') johtuvat nyky-yhteiskunnan kaikinpuolisesta koulutusruuhkautumisesta, kaiketi 60-luvulla vielä ikäluokastaan alle 15% hakeutui/pääsi korkeakoulutukseen, tänä päivänä vastaava luku lienee kaksi kolmesta, jos amk:t lasketaan mukaan. Perinteinen tiedekorkeakouluhan vielä sata vuotta sitten oli laitos jonne hakeututtiin ei niinkään rahasta vaan "sielunsa kyllyydestä", kuten aloittaja sanoo :)