Tippumis kokemuksia tänne!

Laukkasin yhellä shettiksellä maneesissa.Sitte se kesken laukan laittaa pään alas ja lennä satulasta.Kädellä tietenkin otin vastaan ja naps...murtu käsi xD

Pitkä lista mut jäänyt jalustimeen roikkumaan, kaulaan, liukunut takapuolen kautta alas. Kiivennyt takas selkään liialla vauhdilla et tulin toiselta puolelta alas. käsi murtunut, päähän tuli kerran reikä, tippunut veteen, jalat eellä, selkä eellä, kyljelteen, esteen päälle, ojaan lentänyt, auton nokkaan tippunut.

En oo koskaan murtanut viellä mitään, mut pahin tippuminen tapahtu lopputalvesta ku menin maastoon ilman satulaa, niin hevonen pelästy traktoria ja mä tipahdin suoraan jäiselle tielle hevosen jalkoihin. Hevonen häippäs tallille, mut onneks kummallekkaan ei sattunu sen pahemmin :)

Ite oon tippunut monia kertoja , tässä nyt listaan niitäkun muistan.

Ravailin yhellä rusdilla jolla kovat halut laukkaan mut en ollut viel valmis laukkamaan. Poni lähti sitte pukkilaukkaa ja lennän mutakasaan kymmenen sentin päähän terävästä kivestä.

Kerran oliku hypäsin Lissu nimisel shetul pystyn , veti pukin ja tasapaino meni. Mätkähin aikas kovaa selälleen ja turvaliiviäkään ei vielä ollu.

Ja sitte on lukuisia kertoja jaloilleen peffalleen mahalleen kyljelleen jne.

No ekan kerran tippuin ravista issikalt ku se kompastu (olin ilman satulaa)
Toisen kerran samana päivänä :D tippuin silt samalta issikalt ku se säikähti ja lähti kiitolaukkaa (en pitäny ohjist kii ku duunasin siin jotai ;D olin ilman satulaa)
Ja kolmannen kerra lensin ojaa ku laukkasin sellasel hiekka tiel liia reunas nii siinä oli pehmeetä hiekkaa joho hevone kompastu se karkas mut onneks siin oli sellane niitty nii se jäi syömää heinää ja sain sen kiinni :) se heppa/poni oli se sama issikka ttaas :DD (olin ilman satulaa)

Issikka oli minu entine vuokrahevone

Eka kertaa poni säikähti jtn ja olinkin jo maassa. Tokalla kerralla edellinen ratsastaja oli vahingossa löysännyt vyötä ja satula valui. Sen jälkeisessä yks tippu ja sen poni tuli pukkilaukkaa mun ratsua päin. Sen jälkeisessä mun poni veti äkkiä pään alas, käänty ympäri ja pukitti. Sen jälkeisessä poni oli vähällä mennä kumoon.

ekan kerran tipuin joskus 9 vuotta täytettyäni leirillä leirikisoissa, jotka olivat niinkun ponileikkikisat. pujoteltiin ravissa tötteröjä ja minulta lähti jalustin ja tipuin :D ei sattunut yhtään, vaikka joku mustelma tulikin selkään, mutta tein siitä ihan hirveen numeron ja vollotin ja vollotin .. ihan kuin se olisi maailmanloppu XD hävettää kyllä jälkikäteen, mutta no can do.


tokan kerran tipuin kans leirillä, mulla oli allani semmonen suloshettis Reiska, mutta se vaan ei oikeen osaa olla kiltisti, kun sillä ratsastaa ( se o enemmä ajoponi ) XD mulla oli taluttaja ja oltiin maastossa, sitte semmosessa mutakohdassa Reiska alkaa pyörii se teki vähän niinku takareita . sitte mä tuun sieltä hienosti alas kiepsahtaen ( tiedättehän miten yleensä tippuu, jos ratsastaa semmosel "rodeolehmäl" ( ei siis oikeel ) niin tulin sillai alas ja nauroin vaa tapahtuneelle.


kolmas kerta oli Geisha-shettiksellä, joka on entinen raviponi ja ei aina haluis nostaa laukkaa. no yritin ja yritin ja sitte ope tuli avuks ja se laukka nouskin, mut sen jälkeen Geisha kaars kentän keskelle ja tipuin vähän samalla tavoin kuin Reiskalta routaiseen maahan D: mut ei se niin paljon sattunut, että ois itkeny.



neljäs kerta tapahtu sitte semmoselt puokilta ku Lola ja se on 171-cm korkea. se on aika vahva hevonen ja olin ihastunut siihen tunnin aikana, kun se oli ollut niin tasanen ja niinku semmonen 'joustava' ja kuuliainen. sitte laukkoja nostaessa se teki hirveen isot pukit ja hyppäs sivuun ja tulin selälteni alas. lähti ilmat pihalle oikeen kunnolla ja sattu selkään iha sairaasti. itkin ja huusin vaan siinä ja luulin et halvaannuin. sen jälkee mul oli selkä 2 kk kipee ( en liiottele ) ja jos joku koski mua selkään kipu säteili polveen ja näytin erittäin tyhmältä, koska kelatkaa jos läpsäisitte jotain selkään ja hän reagoisi siihen "ai minun polveni !!" .. (:

viides tapahtu viime marraskuus, saatiin mun kaverin kaa käytännös melkeenpä yksityistunti. koko tunti meni niin hyvin ku mentiin ilman jalkkareit ja sitte lopuks ku käveltii nii poni otti ja lähti, pukitti hyppäs sivuun ja tipun D: sit kuuluu vaa raks ja solisluu murtu pahasti ( oli iha jostai muutamast millist kyse ettei ois menny poikki ) mut se on edellee mun lempiponi sielt tallilta ( lopetin siellä tän kevään jälkeen ku oli toinen talli siin rinnalla, niin ei enää jaksanut )



kuudes tapahtu helmikuus toisella tallilla estetunnilla, se oli mennyt niin hyvin se tunti,mut sit kaks muuta ponii lähti kovaa ja mun poni halus liittyä seuraan . joten tulin sielt sit alas muttei sattunut yhtään, nauratti vaa niin hervottomasti ku mun poni meni tervehtimään muita hevosia ja katto niin syyllisenä :D tunti jatku sillai, et mun ratsuni oli aika energinen ja meni aik reippaasti mut kyl se oli iha kiltti ku hypättiin siis innareita :)


seittemäs tapahtu huhtikuus tai toukokuus, ei mtn muistikuvaa semmoselt hervottoman kokoselt tinkerristeytykselt (171 -cm) ja se o semmonen possu välillä. se teki kerran hirveet pukit ja säikähdin kunnol mutten tippunu. sit ku ravailin niinku muista kaukana niin se otti ja lähti ihan täysii ja tipuin sitte kulmas. ei oikeestaa sattunu, itkin vaa säikähdyksestä (: mut en ois halunnu kiivetä takas ku se o semmonen hevonen et jos se kerra pääsee vähän niinku päättää asioista niin se tekee sen uudelleen. mut kyl mä sitte menin takas.



kaheksas oli estekisois ku koko rata oli menny niin hyvin mut kaartees nojasin liikaa ulos, ku ei sais nojata ja tipuin sit vähän niinku päälleni. itkin ehkä 10 sekuntia, koska kyl se vähän sattu päähän, mutta siis sen jälkeen lopetin ku seinää XDXD nolottaa vielki ..

Mun eka tippuminen oli kun pikkushettis pukitti ja veti pään alas, ja olin ilman satulaa :D:D...
Toka tippuminen nii poni pukitti ja entiiä en vaa ollu mukan siin ja lensin...
Kolmas oli kun poni hyppäs esteen nii kaukaa ja tipuin...
Neljäs oli poni lähti kiitolaukkaa ku säikähti ja olin ilman satulaa :D

Lisäänpä tänne muutaman omani ja pari muuta...

Kun ponillani nuorempana hypättiin, se hyppäsi todella hienosti niin kauan kuin ratsastaja jaksoi keskittyä siihen mitä tekee. Mutta jos herpaantui hetkeksikään, se saattoi yhtäkkiä vetää liinat kiinni juuri ennen estettä. Se keräsi takajalat alleen ja selvästikin valmistautui ponnistamaan, mutta sillä hetkellä kun ratsastaja nousi kenttäistuntaan mennäkseen mukaan hyppyyn, se pysähtyi, veti päänsä alas ja vielä oikein niiasi etujaloillaan. Kun itse oli jo menossa esteen yli ja hevonen äkkiä katosi alta, siinä ei ollut mitään tehtävissä, vaan alas tultiin kuin syvän meren sukeltaja esteen toiselle puolelle. Ja poni jäi poikkeuksetta seisomaan kiltisti esteen taakse odotellen, että ratsastaja kapuaisi takaisin satulaan. Sillä tyylillä lensin itse lukemattomia kertoja, ja samalla tyylillä tuli alas jokainen joka koskaan sillä esteitä hyppäsi.

Samoin maastossa sillä oli aluksi taipumusta innostua pukittelemaan oikein kunnolla. Ei todellakaan mitään pikkupukkeja, vaan oikein isomman luokan lentopukkeja. Siitäkään en edes tiedä kuinka monta kertaa lensin rähmälleni maahan kyyneleet silmissä. Ihme etten koskaan loukannut itseäni sen kanssa!

Yhden kerran poni käännähti sivuttain esteseen nähden juuri kun olin noussut kenttäistuntaan hyppyä varten. Onnistuin pitämään kiinni sen verran etten lentänyt esteen yli, mutta törmäsin kuperkeikalla estetolppaan niin, että hetken verran tunsin olevani selin ja ylösalaisin tolppaa vasten, ennen kuin valuin siitä päälleni pystyyn kentälle. Niin kuin sarjakuvissa... Minuun ei sattunut millään tavalla, mutta säikähdin silti sen verran, että minulle jäi siitä lievä estekammo. Taisin olla silloin 12-vuotias.

Muuan ystäväni oli selässä ilman satulaa. Hän oli kääntynyt istumaan takaperin ja makoili hevosen selässä lepuuttaen leukaansa ponin lautasilla. Yhtäkkiä poni keksi puskasta jonkun kummituksen ja loikkasi eteenpäin. Yhden laukka-askeleen ja pysähtyi sitten, mutta liike oli niin nopea, että ystäväni näytti hetken verran makaavan ilmassa ennen kuin mätkähti hankeen siinä asennossa missä oli ollut hevosen selässä. Jos luette Hevoshullua ja Polle vielä seikailee sivuilla, tiedätte mitä tarkoitan... Emma tippuilee Pollen selästä samaan tapaan tämän tästä.

Samoin muuan tuntilainen oli kerran huonolla tuulella tullessaan tunnille. Hän alkoi repiä ponia suusta ja potkia pohkeilla, vaikka useita kertoja käskin hänen rauhoittua ja kohdella ponia asiallisesti. Ei mennyt perille. Lopulta poni mulkaisi häntä olkansa yli, vilkaisi ympärilleen ja otti kaksi valtavaa laukka-askelta etuviistoon oikealle, pysähtyi varoittamatta ja painoi päänsä alas. Tyttö lensi komeassa kaaressa ponin pään yli, suoraan selälleen keskelle kuralammikkoa! Voisin vannoa, että poni teki sen aivan harkitusti! Olen vieläkin aivan varma, että se tähtäämällä tähtäsi lätäkköön johon nakkasi tytön. Saatuaan hänet satulasta se jäi seisomaan lammikon reunalle katselemaan kun kiroileva tyttö rämpi lammikosta vettä ja saviklimppejä vaatteista valuen. Lopputunnin ajan tyttö olikin oikein kiltisti.

näitä nyt on vaikka kuinka paljon, varsinki niitä pieniä mitättömiä putoamisia... mut semmosia nyt jotka on jääny mieleen on ku ratsastettii ilman satulaa ja heppa säikähti ja lähti kiitolaukkaa ja sit tipahin ja jäin roikkuu hetkeks ohjista ja samalla kans kösi murtui. sit kerran oli este tunti yhellä ponilla, ja se kompastukin siihen esteeseen ja kummatkin siinö pyörähettii alas, onneks en jääny siihen sen jalkoihin. ja sit vielä, en tiiä onko tää niin ''tippuminen'', mutta olin yhen ponin selässä ja se polvistu siihen maahan ja oli alkamas piehtaroimaan, ja kerkesin siitä nippa nappa alta etten jää sen alle...:D se oli vähä semmone.

monia on putoomisia, mut vaan kaks on jääny mieleen. :D toinen hauskana, ja toinen sitte vähä ikävämpänä.. ikävämpi oli tälläinen:
oltiin uittamassa kolmen kaverin kanssa hevosia. menin vuonistammalla ilman satulaa. selkä oli aika liukas, mut mulla oli pehvan alla pyyhe. no sit mentiin niitten tienhaaraan oottamaan, jotain. en nyt muista mitä. sit kuunneltiin sillein "aijaa traktori tulee, no ootetaan tässä" istuin rauhassa ponin selässä. sit ruettiin ihmettelemään ja tajuttiin, et sieltä tulee monta moottoripyörää, joita meijän ratsureippaat sitten pelkää.. tietenkin tuli pieni paniikki, ja olin hyppäämässä pois hepan selästä, ja nippanappa päässytkin alas selästä, kun poni sit päätti lähtee häntä pystyssä kiitolaukkaa tallia kohti, toisen ponin perässä (toisen ponin ratsastaja oli selässä ja pysykin). minä en ollu vielä kerinny alas selästä kokonaan, vaan pidin ohjista kiinni vielä silloin kun poni lähti juoksemaan. ponin lähdettyä juoksemaan, laitoin silmät kiinni ja lensin suoraan mahalleni soratielle. sattui, mutten itkenyt. olin vain hiljaa, kasvot maassa ja kuuntelin kun kaksi ponia laukkasi tietä pitkin. kuulin kun kaveri kysyi että "sattuiko pahasti?" meinasin sanoa että "*ttu todellaki sattu!!" mut murahin vaan ja sanoin et "ei pahasti" ja nousin seisomaan. kaksi kaveriani sai kauhean naurukohtauksen nähtyään ilmeeni ja kuultuaan että olin kunnossa. katsahdin jalkoihin ja käsiin joita kivisti kovin. kumpikin polvi oli auki ja verta valui kokoajan jalkaa pitkin (en liiottele!) ja käsissä oli kivat jälet :/ !
^ tuosta tuli traumat kovista äänistä hevosen selässä. tämän samaisen ponin kanssa olen tänä vuonna treenaillut kuntoa ja mahaa pois, mitä oli viime kesänä aika paljon..(: ja kohdannut paskakärryjen kanssa ajelevia traktoreita sun muita kovaäänisiä juttuja, eikä enään niin paljoa pelota. :) sit se toinen vähän hauskempi tippuminen:
olin ratsastamassa kaverin shetlanninponiruunalla ja kaverini meni tuolla samalla vuonistammalla muistaakseni.. tai sit tilastoponillansa. oli semmonen pieni ukkonen, mut hepat ei edes välittänyt. me hypättiin pintä, jotain 40-50-60cm pystyä. just ku olin tulossa pystylle ja olin kevyessä istunnassa, jyrähti, ja poni pomppasi sivule. tasapainoni ei edes horjahtanut, sillä olin varautun siihen.. no nojasin vähän taakse ja otin ohjat kunnolla nopeasti. sitten ruuna päättikin hypätä esteen toiselle puolen ja ponnisti sen yli vinosti ja mun tasapaino tietty horjahti, kun se vetäs ne ohjat mun käsistä. tipahin kaulalle ja olin siinä jonkun 2 metriä ja nauroin, kunnes poni pysähty ja laitto pään alas ja kupsahin kaulalta alas, ja pyörähin jotenki polvilleen, pää ponin takapuoleen päin. :D
siinä kaks tippumistä mitkä muistan parhaiten. :D

OOn tippunu yhteensä 3 kertaa eli mielestäni aika vähän verrattuna siihen että ratsastusta takana on jo 3 ja ½ vuotta.

1. Menin loppuverkkaa ja allani oli säikymmänpuoleinen puoliveri tamma. Sitten kun tuli joku tuulen puuska ja pressu maneesi humisi se säikähti sitä ja lähti laukkaamaan ympäri maneesia ja sitten ajattelin että kohta tää juoksee tosta seinästä läpi ja irrotin jalustimet ja hyppäsin kyljellen alas. Hevonen sit rauhottu heti ku mää olin maassa.

2. Suomenhevonen oli vähän laiskalla päällä ja pääti sit kompastua kun ei jaksanut nostaa jalkaansa ja teki semmosen kameliliikkeen et se meni polvilleen ja mää sit kierin sen kaulaapitkin alas.

3. Menin sillä samalla suomenhevosella ilman satulaa ja koska se oli kuin tynnyri, siellä oli äärimmäisen vaikea pysyä ja sit ravissa vaan tupsahtin polvilleni juuri lätäkköön. (olin siis kentällä)

Semmosta mulla.

2 viikkoa sitten lauantaina olin menossa laukalla kahden esteen kavalettisarjaa. Hepan laukka oli oikein hieno ja eka meni hyvin. Sit sen askeleet meni aaaivan sekasin ja se lähti äkkiliikkeellä vasempaan ja kuten painovoiman lakeihin kuuluu, ihminen jatkaa aina matkaa :D Joten sinne mä sit tuiskahin, toisen esteen eteen ja nauraa räkätin niinku joku harakka xD Ei muuta kun takas selkään ja eka käynnissä ne kavaletit, sit ravissa pari kertaa ja lopulta taas laukassa ettei jää mitään kammoja :)

Hyppäsin esteitä hieman kuumahkolla suokilla, juuri ennen estettä otti kauheen spurtin ja hyppäs valtavalla loikalla esteen yli. En ollut valmistautunut kovaan vauhtiin loikkaan, joten lensin hevosen kaulalta alas ja lievä aivotärähdyshän siitä tuli :D:

Ratsastin juuri viime kerralla ilman satulaa fiuri-shetlanninponitammalla. Kaikki muut piti puntata paitsi mut. Hyppäsin fiurin selkään ja lähdin uralle. Fiuri ei olisi halunnut lähteä köpöttelemään koska muut kaverit oli vielä keskellä kaarrossa. fiuri ensiksi teki monta pientä pukkia ja sitten alkoi nousta pystyyn ja pomppia akselinsa ympäri. Pysyin mukana mutta nopeasti fiuri lopetti ja pyysin sitä topakasti eteenpäin kai vähän liiikaa sillä fiuri lähti nopeaan raviin ja ravi oli niin pientä tikitystä heiluin puolelta toiselle ja fiuri ärsyyntyi. Se lähti laukkaamaan kentän päätyä tehden pari pukkia ja aidan tullessa vastaan fiuri stoppasi viskautti päänsä alas ja kääntyi samaan suuntaan mistä tultiinkin. äkkiäkös minä sieltä tipahdin kylki edellä. ei pahemmin sattunut ranne vaan vääntyi :/

Olin kerran leirillä ja yritin saada yhtä ponia laukkaamaan,mutta se ei lähtenyt heti.
Yritin vähän aikaa ja yhtäkkiä se lähti laukkaamaan tosi nopeaa,ja menetin tasapainoni ja tipuin :D

Mun ainut tippuminen kävi, kun olin yhellä pukkipää ponilla maastossa. Edellä menevä lähti varoittamatta raviin ja tää mun ratsu lähti raviin myös ja pukitti. Mä en osannu varautua joten heilahdin kaulalle. Siitä se sitte vaan jatko ravaamista ja pukittelua ja mä istuin siinä satulan eessä ja roikuin kaulalla. Lopulta oli pakko tiputtautua siitä, koska ohjat oli lentäny sen ponin jalkoihin. Rupesi kyllä naurattamaan, kun se poni pysähty heti, kun olin tiputtautunut selästä ja jäi kattomaan mua ihan hölmistyneenä:D

Pahin tippumiseni oli kun tipuin eräältä hevoselta.

Tarkoituksena oli mennä vain käyntiä, mutta hevosella naksahti jokin päässä ja lähti "keulimaan" ja pukittaamaan sen jälkeen lähti kuin nato-ohjus täysiii talliin ja siinä sitten tipahdin. Hevonen potkasi siinä vielä minua päähän että olin tajuttomana siinä maassa varmaan aika kauan kunnes eräs tallilainen huomasi että se heppa oli tullut yksin talliin.

Siinä rytäkässä minulta murtui lonkka ja kuuloni lähti toisesta korvasta, eikä se varmaan enään koskaan paludu.

no...... kaaduttiin kerran yhen suokin kaa...sit kerran laukassa satula meni ympäri...kerran poni lähti täysiä pukkilaukkaa---> voltilla alas... sit menin ilman satulaa yhellä ponilla ja ku laukkasin nii poni alko vetää päätä alas ja pukittaan ja lähti kovempaa laukkaa...sit liuuin kaulalle ja tulin alas selälleni... :D

No mä oon tippunu tosi monta kertaa, mut kerron ne tippumiset jotka muistan..

Mun ihan eka tippuminen oli varmaa mun elämäni tokalla leikkitunnilla, menin nyt edesmenneellä arabi, eestinheppa risteyksellä, 148cm ja olin naisten istunnassa, oltii sillo tyylii jotai tallipalaa leikkiä, ja annoin tyhmänä sille raippaa ku ense oikee pystyny antaa pohjetta, nii se vaa lähti laukkaa ja mä tipuin seisaalteen..

Oon myös tippunu 95cm säkäseltä shettikseltä pää edellä ku nojasin väärää suuntaan ja se lähtiki toisee suuntaa nii menetin tasapainon laukas.

Sillä samalla oon myös tippunu leikkiksel esteen päälle, se kiels 4 kertaa yhen aika ison ristikon, ja yhtenä kertana päätin putoo sinne puomien sekaan! :)

Oon myös tippunu 145cm vuonikselta, mentiin ilman jalustimii, ja tasapaino petti ja putkahdin sivuun, siin vähä aikaa roikuttuani tipuin maaha..

Oon tippunu myös vanhalta vuokraponilta joku 117cm poni, hypin pellol esteitä ja poni hyppäs varmaa 2m ennen estettä ja selässä liikahin ja ku poni oli maassa, tipuin selälteen ilman turvaliiviä..

Joskus 172 cm hepalta ku piti tulla alas selästä, nii turvaliivi jäi satulaan kiinni ja siin vähä aja roikuttuu, putosin peppu edellä maaha, seurauksena kipeä leuka ja otsa xd

Myös uudemman aikainen vanha vuokraponi jolla lopetin vähä aikaa sitte, menin sillä sellasella pitkäruohosella pihalla, ja se teki jotai ihmeen rodeopukkeja josta mä varmaa kolmesti tipuin, sama poni aina laukannostoissa pukittaa ja "yritti" nousta aina välillä takajaloillee.

Siinä "vähän" xD. En kyllä enää harrasta ratsastusta, en pelkästää turvallisuuden vuoks, vaa ku alotin laulun, mutta voi olla et joskus käyn ridaamassa.

itsehän tipuin pinnasängystä päälleni lapsena

Tippunut, tippunut....
Ehkä kerran kun säihkähtynen hevosen selässä. Oli jo melkein pysähtynytkin. Tylsä.

Lensin kerran.
Jostain syystä ei otetta ja jalustimet huonosti. Laukava hevonen kääntyy kuten pitikin. Minä en kääntynyt.. sen sijan jatkoin suoraan, yhtäkkiä ilman satula ja hevonen minun alla. Mustelmia muistoksi pari viikkoa.