Minun erittäin tärkeä ystäväni/poikaystäväni päätti elämänsä alku kesästä. Viikko sen jälkeen tuntui vaan siltä ettei mitään ollut edes tapahtunut, mut ajattelin häntä silti koko ajan! Nyt siitä on mennyt melkein kuukausi ja oloni on kauhea! Nyt on tullut monesti mieleen jos olisin tehnyt jotain toisin niin oisiko näin käynyt, varsinkin ku muutamat tuttavani on sanonu et ooks ajattellut et se vois olla sun syy.. vaikken tietääkseni tehnyt hänelle mitään sellaista mikä ois saanut hänet päättämään elämänsä. Haluan pois täältä hänen luokseen! En jaksa tätä syyllisyyden tunnetta. Mietin häntä koko ajan mikä tietenkin on normaalia..
Rakkaani lähdön jälkeen en ole puhunut hänestä kun vain pari kertaa. Minulla on ystäviä jotka kuuntelisi mut mä en ole uskaltautunut kenellekkään tunteitani purkamaan, koska tuntuu et ketään ei kiinosta. Olen miettinyt et mitä mä täällä teen kun tärkein ihminen elämästäni lähti kokonaan pois! Minua ahdistaa koko ajan ja ajatukset ovat kauheita. En vieläkään voi kuvitella todeksi että minun rakkaani ei ole enää täällä. Ajattelen häntä melkein koko ajan, mut sitten ku ajatukset on siinä et hän ei ole enää täällä vaihdan ajatukseni johonkin muuhun etten vaan itkisi. En halua tuottaa samaa surua minun läheiselleni mitä itse koen nyt. Mut mitä mä tääl enää teen? Minulla on ikävä sua rakas!
Haluan pois täältä!
8
401
Vastaukset
- JKJI
NINKKÖ
- ikävöin sua
just niin!
SOS-kriisikeskus vastaa
Osanotto suureen suruusi. Toivottavasti Sinulle on tarjottu kriisiapua jaksamiseen. Tapahtuneesta on kulunut tosi vähän aikaa, joten on ihan tervettä voida huonosti ja syyllisyyden tunteelta ei luultavasti kukaan välty tuollaisessa tilanteessa.
Suosittelen lämpimästä keskusteluavun hakemista, jotta sinun ei yksin tarvitsisi tuota taakkaa kantaa ja pääsisit käymään läpi suruasi ja tapahtuneen tuottamia varmaan monenlaisia tuntemuksia, ajatuksia.Toivottavasti asuinalueellasi on kriisikeskus, jonne voisit olla yhteydessä. Voit katsoa netistä ja lukea, olisiko siitä sinulle apua.
Ohessa tiedot Suomen Mielenterveysseuran palveluista.
Valtakunnallisen kriisipuhelimen numero on 010 195 202. Puhelin päivystää arkisin klo 9-06, lauantaisin ja juhlapyhinä 15-06, sunnuntaisin 15-22. Puhelu maksaa operaattorista riippuvan ja sen veloittaman puhelumaksun verran.
Kriisikeskusten yhteystiedot löydät seuraavasta linkistä:
http://www.mielenterveysseura.fi/sos-kriisikeskus/kriisikeskusverkosto/alueelliset_kriisikeskukset
. Käynnit eivät maksa mitään.
Jos koet, että haluat mieluummin kertoa olostasi kirjoittamalla, voit ottaa meihin yhteyttä Tukinetin kautta (www.tukinet.net ).
Tukinet päivystää joka arkipäivä 15-19.
Voimia Sinulle ja lämpimin terveisin,
SOS-kriisikeskus/Anni- Tuula
Lämmin halaus ja osanottoni sinulle, Ikävöin sua. Olet juuri kokenut traagisen menetyksen ja kuvailemasi olotila vaihtelevine tunteineen on aivan normaali surutyöhön liittyvä olotila, jota ajattelemattomien ihmisten kommentit vielä pahentavat.
Surutyö kaikkine siihen liittyvine tunteineen on jokaisen menetyksen kokeneen pakko käydä läpi, kukin tekee sen omalla yksilöllisellä tavallaan ja aikataulullaan, ennemmin tai myöhemmin.
Toivottavasti sinulla on joku läheinen tai hyvä ystävä, jonka kanssa voit puhua tapahtuneesta ja tuntemuksistasi. Ellei ole, niin edellinen Kriisikeskuksen kommentti antaa hyviä vinkkejä.
Jätä ihmisten ajattelemattomat kommentit omaan arvoonsa - poikaystäväsi ratkaisu ei missään tapauksessa ollut sinun syytäsi. Kukaan ei ole vastuussa toisen elämästä, valinnat omista elämänratkaisuista tekee omalla kohdallaan jokainen meistä.
Muistele ystävääsi, puhu hänestä läheisten kanssa, itke kun itkettää ja nauraakin toki saat - kaikki tunteet ovat asiaankuuluvia ja on koettava ajallaan. Surutyö on pitkä prosessi, jonka läpikäyminen kestää keskimäärin 2 - 5 vuotta. Voimia sinulle.- ikävöin sua
Kiitosia paljon noista sanoista!!
- voimi
Onpa typerää tuollainen ysäviltä, että noin syyllistävät. Kyllä päätös lähteä on ollut pojan oma valinta. Ei hän varmaan nyt tahdo, että jätät omat sukulaiset, ystävät ja vielä tuotat lisä surua pojan omaisille, että seuraisit perässä.
Alussa et voinut reagoita ja surra tunteilla, koska olit sokissa ja nyt tunteet:, ikävä ja kaipaus on pinnassa. Älä syyllistä itseäsi, vaikka olisit riidellytkin poikaystävn kanssa ennen tuota kuolemaa. Kyllä parisuhteessa ja ihmisuhteissa on tilaa kaikenlaisille tunteille.
Auttaa kun volit muistella ja puhua, itkeä mennyttä ihmisuhdetta. - halaus!
Voimia Sinulle!
- ikuisuus1
Olet joutunut kokemaan todella ison surun :( Mutta se ei todellakaan ole sinun syy! Ei kannata edes miettiä tuollaista! Aika parantaa haavat.
Voimia sinulle ja haleja!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1731174
Anteeksipyynnöstä
Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän132867- 84803
- 51738
Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies
Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?45619Olisitko oikeasti valmis rikkomaan
Perheesi? En haluaisi sitä, mutta ne on teidän välisiä asioita. Voin olla sinulle vain kaverikin… ei paineita. Minä kesk55559Stubb munasi - Suomessa kuuluu liputtaa Suomen lipulla
Presidentinlinnan ja Mäntyniemen salkoihin nostettiin sateenkaariliput lauantaina. Suurin osa kansasta ei varmasti pidä301554Martinan tarve valehdella.
Miksiköhän Martina valehtelee niin paljon,onko hän tietoinen siitä että valheistaan jää useimmiten kiinni? Esimerkkinä t223532- 50514
Pakkomielle
Tahdon pyytää anteeksi, että olen kaivannut sinua kaikki nämä vuodet ja olet ollut minulle pakkomielle. Nyt on aika pääs45502