Filosofiaa tulee arvioida mielestäni samoilla kriteereillä kuin taidetta yleensäkin. Tiedettä se ei ole, vaan on rinnastettavissa lähinnä muuhun kaunokirjallisuuteen.
Filosofia ei ole tiede, koska se ei perustu empiirisesti havaittavissa oleviin tosiasioihin, eikä täten filosofiassa ole yhtään tieteellistä lakia, jota voitaisiin käyttää reaalimaailman ilmiöiden selittämiseen, ennustamiseen tai kontrolliin.
Filosofiset kysymyksenasettelut ovat merkityksettömiä, joten niihin ei lähtökohtaisestikaan ole olemassa pätevää vastausta.
On hyvin todennäköistä, että filosofia kuoleekin tieteen alana tulevaisuudessa.
Filosofia ei ole tiede, koska se ei perustu empiirisesti havaittavissa oleviin tosiasioihin, eikä täten filosofiassa ole yhtään tieteellistä lakia, jota voitaisiin käyttää reaalimaailman ilmiöiden selittämiseen, ennustamiseen tai kontrolliin.
Filosofiset kysymyksenasettelut ovat merkityksettömiä, joten niihin ei lähtökohtaisestikaan ole olemassa pätevää vastausta.
On hyvin todennäköistä, että filosofia kuoleekin tieteen alana tulevaisuudessa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Filosofia ei ole tiede, koska se ei perustu empiirisesti havaittavissa oleviin tosiasioihin, eikä täten filosofiassa ole yhtään tieteellistä lakia, jota voitaisiin käyttää reaalimaailman ilmiöiden selittämiseen, ennustamiseen tai kontrolliin."
Samaa voisi sanoa esim. matematiikasta joka ei myöskään sinänsä sano mitään empiirisestä konkreettisesta todellisuudesta. Filosofia on lähinnä oppi loogikasta ja loogisista mahdollisuuksista. Se ei ole luonnontiede.
Matematiikan ydin eli differentiaali- ja integraalilaskenta sovelluksineen on kaiken tieteellisen tiedon ytimessä eli kaikkien empiiristen menetelmien pohjana. Ilman matemaattista analyysia ei olisi tiedettä.
Abstrakti matematiikka, kuten joukko-oppi tai matemaattinen logiikka on sitten aivan eri asia, eikä sitä tarvita mihinkään. Se on hyödytöntä.
"Abstrakti matematiikka, kuten joukko-oppi tai matemaattinen logiikka on sitten aivan eri asia, eikä sitä tarvita mihinkään. Se on hyödytöntä. "
Ensin syntyvät matemaattiset oivallukset ilman käytännön sovellusta. Usein vasta vuosisatoja myöhemmin niille keksitään käytännöllisiä sovelluksia.
Sinulta tuntuu puuttuvan historiallinen perspektiivi (joka on kaiken ymmärryksen perusedellytys) .
Ei puutu. Tiedän vallan hyvin soveltavan matematiikan ammattimiehenä, että esim. joukko-opillla ei ole käyttöä insinööreille tms. koska joukko-opista puuttuu asian ydin eli rakenne eli aika ja paikka. Reaalimaailman ilmiöt ovat ajallisesti ja paikallisesti riippuvaisia kontekstistaan.
Mitä logiikkaan tulee, niin nykyään logiikan huippututkimus on siirynyt sumeeseen ja probabilistiseen logiikkaan, joilla on paljon käytännön sovelleuksia.
Tieto on ymmärryksen perusedellytys.