Leveä murre

Mitä tarkoittaa leveä murre? V*tuttaa kun ihmiset sanoo, että "se puhu sellasta tosi leveetä pohjanmaan/turun/savon/jenkki- jne. murretta. Tarkoitetaanko sillä pelkästään "vahvaa" murretta? En ymmärrä miten se leveys on liitettävissä murteeseen kuin murteeseen. Voiko joku murre olla kapeaa, tai sellaista että sitä voi puhua kapeasti?
93183
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Tottakai voi sanoa levee...se on hyvä kielikuva. Pohojanmaan murteessa kun osa kirjaimista ikään kuin levenee...levähtää...valtaa alaa jne....

Äänestä
  • ...minusta sana "leveä" kuvaa hyvin monia murteitamme. Esim. savon murteessahan käytetään paljon kaksoiskonsonantteja (esim. tommaatti, bannaani, pittää jne), joten sana levenee/pitenee näissä murteissa. Jos puhuttais, että joku puhuu "pitkää" murretta, ei se kuulostaisi yhtä kuvaavalle kuin tuo "leveä murre".

    Äänestä

  • Nata kirjoitti:

    ...minusta sana "leveä" kuvaa hyvin monia murteitamme. Esim. savon murteessahan käytetään paljon kaksoiskonsonantteja (esim. tommaatti, bannaani, pittää jne), joten sana levenee/pitenee näissä murteissa. Jos puhuttais, että joku puhuu "pitkää" murretta, ei se kuulostaisi yhtä kuvaavalle kuin tuo "leveä murre".

    Tarkoitinkin sitä, että se leveys esiintyy murteen kuin murteen yhteydessä. Mun mielestä pohjanmaan murretta voikin kuvata leveäksi. Pohjanmaahan on muutenkin aakee, laakee, levee...

    Mutta voiko murre olla jotain muuta kuin leveää? Tai voiko kaikkia murteita puhua leveästi? Turun murre ei mielestäni voi olla ainakaan leveää...

    Äänestä

  • Markus kirjoitti:

    Tarkoitinkin sitä, että se leveys esiintyy murteen kuin murteen yhteydessä. Mun mielestä pohjanmaan murretta voikin kuvata leveäksi. Pohjanmaahan on muutenkin aakee, laakee, levee...

    Mutta voiko murre olla jotain muuta kuin leveää? Tai voiko kaikkia murteita puhua leveästi? Turun murre ei mielestäni voi olla ainakaan leveää...

    Itse olen kotoisin Etelä-Karjalasta ja omasta mielestäni murteemme ei ole leveää lainkaan. Emme käytä kaksoiskonsonantteja tai muutenkaan levennä sanoja - päinvastoin; puhumme hyvin lyhennentyin sanoin, esim. kaikki=kaik, kaikista=kaikist, lehdistä=lehist, sanoja=sanoi ja yleensäkin jätämme lähes joka sanasta viimeisen kirjaimen pois. Esim. lause "Olenhan minä nähnyt niitä autoja siellä usein" = "Ooha mie nähny niit autoi siel usei"....eli murteemme on sellaista lyhennettyjä sanoja käyttävä murre.

    Usein sotketaan karjalanmurteet yhdeksi ainoaksi murteeksi, mutta esim. pohjoiskarjalan murteet kuuluvat savolaismurteisiin ja ovat aivan eri kuuloisia kuin eteläkarjalaiset murteet. Ainut yhdistävä tekijä taitaa olla "mie" ja "sie" - sanojen käyttö.

    Äänestä

tosiaan, ainaki täälä etelä-pohojammaalla puhutahan oikeen leviäätte =)
sitä sä varmahan tarkootakki?

Äänestä

Voisikohan kyse olla vokaali- ja konsonanttiliitännäisestä asiasta. Pohojalaasethan lisäälöö kielehensä lähinnä vokaaleja, joiden muodostamisessa suukin konkreettisesti leviää. Vertaappa esim. äänteitä ä ja k. Lisäilläänhän kieleen myös h-kirjainta, mutta pääsääntöisesti vokaaleja.

Ja tuossa bannaani-osasatolla sitten lisätään niitä konsonantteja. Suu ei silloin kyllä levene, ihan keskeltä suuta se ylimääräinenkin ännä tulee.

Itse en koskaan käyttäisi sanaa leviä karjalan tai turun murre, pohjanmaan murteesta kylläkin. Ja leviän jenkkimurteen ymmärrän sellaisena väävää suunlevittelyvääntelynä. Jos joku puhuu 'syvästi' karjalan tms. murretta käyttäisin ehkä sanaa rehti. Rehtiä karjalaa siis -tai karjalaasta. Pohjalaisuudellani saattaa toki olla vaikutuksensa asiaan.

Mitä sanaa itse käyttäisit, kun joku puhuu murrettaan 'aidosti' eikä yleiskieleen sekaannu?

Äänestä

Jos ei muu vituta niin hyvin menee keskimäärin.

Äänestä

Vertaas jenkkienglantia ja englanninenglantia... Niissä on mun mielestä tosi selkee "leveysero". Esim. sana "so" on jenkeissa "sou" ja englannissa "söy" *suu supistuu*. Tiäkkai, junou, jynöy?

Äänestä

Tarkoitetaan luultavasti murteella leveilyä, ylpeilyä, elvistelyä, liioiteltua murretta ja suoranaista sisäsiittoista murreöykkäröintiä.

Nykyinen murre"buumi" on valitettavasti tuonut myös lieveilmiöitä kuten tekohauskan murre"huumorin", jonka sisältö ei ole lainkaan huvittavaa. Murteellaan ylvästelevää turhan jaarittelijaa pidetään "aitona". Bisnesmaailmakin on tämän huomannut: tyhjänpäiväisiä 'Pulu uis' -kokoelmia ja kymmeniä teennäisiä murresarjakuvia tungetaan markkinoille nurkkapatrioottien rahoja saalistamaan.

En vastusta murteiden luontevaa käyttöä tai ihmisten puheessa esiintyviä aksentteja, mutta liika on aina liikaa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Markus kirjoitti:

Mitä tarkoittaa leveä murre? V*tuttaa kun ihmiset sanoo, että "se puhu sellasta tosi leveetä pohjanmaan/turun/savon/jenkki- jne. murretta. Tarkoitetaanko sillä pelkästään "vahvaa" murretta? En ymmärrä miten se leveys on liitettävissä murteeseen kuin murteeseen. Voiko joku murre olla kapeaa, tai sellaista että sitä voi puhua kapeasti?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu