Kävin terveyskeskuslääkärilläni. Keskustelimme ja niin terveyskeskus/ omalääkärini oli sitä mieltä kuten itsekkin, että tarvitsen terapiaa ja psykiatrista hoitoa tähän masennukseen. Lääkitys ssri-lääke on olut jo useita vuosia käytössä.
Olen käynyt yksityisellä psykiatrilla, mutta nyt rahatilanne on sellainen ettei ole varaa yksityiseen.
Ihmettelen. terv.kesk. omalääkärini kertoi voivansa laittaa siis lähetteen ja heillä on siis sairaanhoitaja. Kysyin onko psykiatrinen sairaanhoitaja, sillä en haluaisi leimautua. Miksi lääkärini sanoi minulle, että EI OLE PSYKIATRINEN SAIRAANHOITAJA, vaikka hoitokutsussa, joka tuli kotiini oli nimenomaan varattu minulle aika psykiatriselle sairaanhoitajalle . Miksi lääkäri ei voinut sanoa asiaa rehelllisesti minulle -kysymyksessä toki on psykiatrinen sairaanhoitaja, jos kerran terapia- asioista keskusteltiin. Olenhan aikuinen ihminen yli 40 -vuotias.
Olen käynyt yksityisellä psykiatrilla, mutta nyt rahatilanne on sellainen ettei ole varaa yksityiseen.
Ihmettelen. terv.kesk. omalääkärini kertoi voivansa laittaa siis lähetteen ja heillä on siis sairaanhoitaja. Kysyin onko psykiatrinen sairaanhoitaja, sillä en haluaisi leimautua. Miksi lääkärini sanoi minulle, että EI OLE PSYKIATRINEN SAIRAANHOITAJA, vaikka hoitokutsussa, joka tuli kotiini oli nimenomaan varattu minulle aika psykiatriselle sairaanhoitajalle . Miksi lääkäri ei voinut sanoa asiaa rehelllisesti minulle -kysymyksessä toki on psykiatrinen sairaanhoitaja, jos kerran terapia- asioista keskusteltiin. Olenhan aikuinen ihminen yli 40 -vuotias.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kuka osaisi snoa, miksi?
Mahdoton vastata toisen puolesta. Mielestäni lääkärin olisi ennemmin pitänyt kannustaa sinua siihen, että nimenomaan psykiatrinen sairaanhoitaja on erikoistunut hoitamaan masennusta ja on sinulle parempi apu, kuin joku muu hoitaja.
Sinulla on ollut lääkitys masennukseen jo kauan. Olet varmaan sinä aikana joutunut (ja muutenkin) työstämään sitä, että sinulla oikeasti on masennus. Sitä on niin monella ja siitä puhutaan nykyään niin paljon, että leimaantumista ei enää sillä lailla tapahdu, kuin vaikka 50 vuotta sitten.
Mene rohkeasti vastaanotolle. Ajattele, että olet tärkeä ja ansainnut hyvää hoitoa. Älä arvosta muiden (mahdollisten leimaajien) mileipiteitä niin korkealle. Tärkeintä on, että saisit apua ja helpotusta oloosi.
Voit kysyä tuota sinua vaivaavaa asiaa lääkäriltäsi.