Kaivon huvikseni kaapista ulos kaksi vanhaa sotaratsua, ja Tamron SP 24-70/ 2.8 sekä Nikkor 70-200/2.8 - objektiivit. Kummatkin putkilot edustaa tämän hetken huippua, kumpaisessakin erinomainen kuvanvakain: Tamron VC ja Nikkor VR II. Käytin kumpaakin vuorotellen eri rungoissa, ja samoilla ISO:illa sekä aukoilla, että myös milleillä kroppikerroin huomioon ottaen. Kaikki kuvat kertoivat samaa: erinomaisilla objektiiveilla Nikon D90 oli selvästi tarkempi kaikilla ISO:illa 200-1600 sekä silloin kun aukko oli suurin eli 2.8. Ulkona tähtäillessä päivänvalossa aukot 2.8- 8 oli D90- rungolla prempia eli tarkempia. Ainoastaan sisällä hämärässä aukolla 8 ja ISO:lla 1600, D700 oli joka toisella kuvalla parempi johtuen ilmeisesti pienemmästä resoluutiosta ja suuremmasta herkkyydestä, toisin sanoen kuvat ei kertaakaan tärähtäneet. Kuvissa ei kummallakaan kameralla näkynyt mitenkään häiritsevää kohinaa. Kohinanpoisto kummallakin normaali ja terävöinti tasolla 5. Tulokset on sikälikin mielenkiintoisia, koska aiemmin omistamani Nikkor 70-300/ 4.5-5.6 vr II- objektiivilla D700 oli huomattavasti terävämpi ja kontrastkkaampi. Kummassakin kamerassa on samanlainen kenno, mutta koska D90 on kroppi on sen kuvakoko parhaimmillaan 4288 x 2848. Kun taas D700 on kinokennoisena 4256 x 2832. Sen minkä pikselikoossa voittaa häviää tiheydessä. Tämän laatuisilla objektiiveilla kuvattaessa, tulee miettineeksi kuinka ihanaista tarkuutta ne tekisikään esimerkiksi 16- megapippelin kennolle. Taitaa olla kinokennoiset jossain määrin ylimainostettuja kapistuksia. Mitä tästä kaikesta opimme? Ainakin sen, että kannattaa panostaa ensin laadukkaaseen optiikkaan, koska hyvä objektiivi tuo "heikommastakin" kennosta pahaat puolet esiin. Toisaalta hyvä kinokennoinen kaivaa heikommastakin objektiivista parhaat puolet pihalle.
Nikon D90 vs D700
19
357
Vastaukset
- jhbfhagf
Mistäs olet tuollaiset antiikkilelut löytänyt, kun objektiivit on uusia?
"Käytin kumpaakin vuorotellen eri rungoissa, ja samoilla ISO:illa sekä aukoilla, että myös milleillä kroppikerroin huomioon ottaen."
Hyviin objektiiveihin kannattaa aina satsata, mutta teit raskaan virheen vertailussasi käyttämällä erilaisia polttovälejä eri rungoissa. Objektiivin suorituskyky ja ominaisuudet ei silloin ole samat.Niin no. Kaikkia häiriötekijöitä ja eri kuvakulmia ei tietenkään sellaisenaan voi verrata, mutta koska molemmat rungot on 12MP- runkoja, antaa se suuntaa hyvinkin siihen miten eri objektiivit käyttäytyvät kroppi versus kinokenno- ympäristössä. Kokeen perusteella olen vakuuttunut siitä, että kenno jossa pikselit on tiheämmässä ja penempiä vaatii objektiivilta enemmän kuin harvavälitteinen ja isomman pikselikoon omaava kenno.
orvaskesi kirjoitti:
Niin no. Kaikkia häiriötekijöitä ja eri kuvakulmia ei tietenkään sellaisenaan voi verrata, mutta koska molemmat rungot on 12MP- runkoja, antaa se suuntaa hyvinkin siihen miten eri objektiivit käyttäytyvät kroppi versus kinokenno- ympäristössä. Kokeen perusteella olen vakuuttunut siitä, että kenno jossa pikselit on tiheämmässä ja penempiä vaatii objektiivilta enemmän kuin harvavälitteinen ja isomman pikselikoon omaava kenno.
Vertailukelpoisiahan nuo kuvat ovat kun kuvaat sillä D700:lla kroppikoossa.
Minulla on ollut D90 jka sen totesin varsin käyväksi rungoksi ja sitä käyttää tänään tyttäreni. Kakkosena on tänään hieman vahingossa minulle tullut D5100 josta myös aion luopua kunhan saan/näen hyvän tarjouksen D7100 rungosta. Kiinnostaa kokeilla kuvausta ilman alipäästösuodinta.
Lähempänä totuutta olisi vertailla D90 kuvaa D600 kropin tulokseen, niissä on suunnilleen sama määrä pikseleitä ja D800 kroppi antaa jo 15M pikselimäärän ollen samaa luokkaa tuon D5100 kanssa.
Siinä lienet oikeassa, että mitä tiheämmästi on pikseleitä sitä suurempaa kykyä erotella viivoja vaaditaan optiikalta parhaan tuloksen saamiseksi. Sama piirtokyky kennon alueelle riittää kropilla 15M kuvasta täyden kennon 36M kuvaan, pikselitiheys kun on suunnilleen sama.nikon_d90 kirjoitti:
Vertailukelpoisiahan nuo kuvat ovat kun kuvaat sillä D700:lla kroppikoossa.
Minulla on ollut D90 jka sen totesin varsin käyväksi rungoksi ja sitä käyttää tänään tyttäreni. Kakkosena on tänään hieman vahingossa minulle tullut D5100 josta myös aion luopua kunhan saan/näen hyvän tarjouksen D7100 rungosta. Kiinnostaa kokeilla kuvausta ilman alipäästösuodinta.
Lähempänä totuutta olisi vertailla D90 kuvaa D600 kropin tulokseen, niissä on suunnilleen sama määrä pikseleitä ja D800 kroppi antaa jo 15M pikselimäärän ollen samaa luokkaa tuon D5100 kanssa.
Siinä lienet oikeassa, että mitä tiheämmästi on pikseleitä sitä suurempaa kykyä erotella viivoja vaaditaan optiikalta parhaan tuloksen saamiseksi. Sama piirtokyky kennon alueelle riittää kropilla 15M kuvasta täyden kennon 36M kuvaan, pikselitiheys kun on suunnilleen sama.Taidat olla oikeassa. Pitäisi joskus toistaa testi asentaen D700 kroppimoodille.
Okaro tuolla jo kertoikin sen varsinainen syyn. Se onkin siis se, että kroppi suurentaa enemmän johtuen kuvakulmasta. Näin ollen onkin selvää, että eritoten kroppikennoinen vaatii erityisen hyvää optiikkaa.
- Yks koe lisää?
Mielenkiintoiseksi tämä muuttuu jos voisit kokeilla Nikon D7000 kameralla ja verrata aiemmin mainittuihin?
Yks koe lisää? kirjoitti:
Mielenkiintoiseksi tämä muuttuu jos voisit kokeilla Nikon D7000 kameralla ja verrata aiemmin mainittuihin?
Tämä on käynyt mielessä. Palaan luultavasti asiaan tuonnenpana.
Yks koe lisää? kirjoitti:
Mielenkiintoiseksi tämä muuttuu jos voisit kokeilla Nikon D7000 kameralla ja verrata aiemmin mainittuihin?
Itse himoitsisin D7100 koska siitä puuttuu alipäästösuodin ja sen vaikutus erotteluun kiinnostaa.
- ”ei kertaakaan
orvaskesi kirjoitti:
Tämä on käynyt mielessä. Palaan luultavasti asiaan tuonnenpana.
tärähtäneet”
Jos haluat ihan oikeasti verrata kameroita eikä käsiesi tärinää eri kerroilla niin kiinnitä kamerat tukevalle jalustalle. - Turha himoita
Työeläkeläinen kirjoitti:
Itse himoitsisin D7100 koska siitä puuttuu alipäästösuodin ja sen vaikutus erotteluun kiinnostaa.
Tuolla verrataan keskenään D7100 ja D5200 runkoja. Suotimen poisjättämisen vaikutus näkyy ainoastaan valvotuissa studio-olosuhteissa otettujen kuvien 100% suurennoksissa... Jos niissäkään.
- Räpi
Turha himoita kirjoitti:
Tuolla verrataan keskenään D7100 ja D5200 runkoja. Suotimen poisjättämisen vaikutus näkyy ainoastaan valvotuissa studio-olosuhteissa otettujen kuvien 100% suurennoksissa... Jos niissäkään.
Oletko ollut testaamassa suotimen poisjättämisen vaikutuksia, vai mistä tiedät? Tuossa nyt on pieni mutuvaikutelma!
Räpi kirjoitti:
Oletko ollut testaamassa suotimen poisjättämisen vaikutuksia, vai mistä tiedät? Tuossa nyt on pieni mutuvaikutelma!
Tuossa olet "Räpi" oikeassa, "Turha himoita" tuskin omaa omaa kokemusta asiassa ja nuo erot eivät tietenkään näy postikorttikoossa paitsi niissä tilanteissa ehkä kun kohteeseen tuppaa tulemaan Moire ilmiötä vaikka raidalliseen hameeseen. Moirea vartenhan sitä suodatinta (low pass filter) on käytetty.
Tuo filtteri kuitenkin "epäterävöittää" kuvaa estäessään korkeimpia viivataajuuksia tulemasta havainnoiduksi ja tarvitsemme ohjelmallista terävöintiä sen korjaamiseen ajoittain.
Odotan edelleen hinnan sopeutumista omalle lompakolleni ja ei kun ostoksille D7100 kauppaan!
PS. jos Joulupukki ei korjaa tilannetta?- sitä saa
Työeläkeläinen kirjoitti:
Tuossa olet "Räpi" oikeassa, "Turha himoita" tuskin omaa omaa kokemusta asiassa ja nuo erot eivät tietenkään näy postikorttikoossa paitsi niissä tilanteissa ehkä kun kohteeseen tuppaa tulemaan Moire ilmiötä vaikka raidalliseen hameeseen. Moirea vartenhan sitä suodatinta (low pass filter) on käytetty.
Tuo filtteri kuitenkin "epäterävöittää" kuvaa estäessään korkeimpia viivataajuuksia tulemasta havainnoiduksi ja tarvitsemme ohjelmallista terävöintiä sen korjaamiseen ajoittain.
Odotan edelleen hinnan sopeutumista omalle lompakolleni ja ei kun ostoksille D7100 kauppaan!
PS. jos Joulupukki ei korjaa tilannetta?Eikö ole vain helpompaa tarkentaa väärin tai ostaa paskempi lasi nokalle.
Ok, tiedän nämä moiret ja ne yllättävät aina v... paikkaan. - Siis tuolla
Räpi kirjoitti:
Oletko ollut testaamassa suotimen poisjättämisen vaikutuksia, vai mistä tiedät? Tuossa nyt on pieni mutuvaikutelma!
linkki jäi pois:
http://www.dpreview.com/reviews/nikon-d7100/18
- kilohailis2
Joku ottanu aika kivan kuvan johonki kisaan. Käykää muutkin äänestämässä!
Kuva ja ohjeet seuraavassa blogissa: http://nautinelamasta.blogspot.fi Sain sitten myös D7000 käsiini ja suutella mielenkiinnolla kävin sitä testailemahan. Kuvakoko suurimillaan, ja täydet 16 megapippliä käytössäni tein samat testit vuoronperään, edellä kerrotuilla asetuksilla näillä kolmella. Pyrin elimoimaan valonvaihtelut, jossa en seiskatonnin kenttäkokeissa täysin onnistunut, koska nyt oli aurinkoisempaa kuin aikoinaan seiskasatasen ja ysikympin vastaavissa kokeissa. Mikset sitten ottanut mukaan kaikkia kolmea? Liian työlästä ulkona joten seskatonni kaverina läksin suorittamaan poikkitieteellisiä kenttäkokeita. Seiskatonnin natiivi- ISO on 100 mutta taspuolisuuden nimissä käytin siinäkin kahtasataa. Kamera tekee loistavaa jälkeä ja tarkennus toimii kuin ajatus af-c asennossa, sarjakuvauksena lähestyvään kohteeseen. D90 ja 7000 on skarppeja vehkeitä Nikkorin 70-200 2.8- objektiivilla tarkentumaan. Mielestäni seskasatanen ei ole ihan yhtä nopea, mutta ei silläkään jalkoihin jää. Kuvia koneelta tarkastellessa huomasin aurinkoisena päivänä saatavan huonompia kuvia kuin silloin kun käytin ysikymppiä ja seiskasatasta,silloin pilvisenä päivänä. Valokuvien laatu ja terävyys hyvällä objektiivilla saatiin jo vuonna 2008 kehitetyllä prosessorilla niin hyvin kohdilleen, että seskatonni ei tuo siihen lisää edes suurennoksia tiirailemalla. Koska en saanut kameroihin juuri mitään eroa ulkokuvissa, seiskasatasen lyhyempää syväterävyyttä lukuunottamatta, päätin käydä kohinaa kaivamaan ja mölinäeroavaisuuksia hakemaan. Mölinä eli kohinaherkkyydessäkin kaveruksista löytyi hämmästyttävän vähän eroja. Uuudemman prosessorin sesikatonni näyttää olevan kohinansiedoltaan seskasatasen luokkaa, ysikympin tipahtaessa lievästi kyydistä vasta 1600 tuolla puolen. Lisään kokkeisiin yhden elementin lisää ja kierrätän maanmainion Nikkor 35 1.8- objektiivin rungosta toiseen. Tämän objektiivin kohdalla huomasin yhden erinomaisuuden seiskatonnin eduksi: automaattisen vääristymien korjaustoiminnon. Sen kun asentaa päälle, niin seiskatonni erottuu edukseen näihin kahteen nähden. Niin on linjat suorassa että silmiä hivelee. Tässä vertailussa panen sitten seikasatasen dx- asentoon, jotta vertailu tasapäistyy. Edellä mainittua lukuunottamatta kamerat tekevät samanlaista jälkeä. Koska huomattavia eroja en saa kaivettua esiin kuvantekopuolella, kokeilen seskatonnin videotoimintoa joka teräväpiirtotasoisena sentään on huomattavasti parempi kuin ysikumpin vastaava ominaisuus. Koska en kuvaa juurikaan videoita, on ominaisuus minulle lähes yhdentekevä. Kameroiden toiminnallisuutta vertillessa seiskasatanen on ylivoimainen voittaja, kameran päältä löytyvien tärkeiden toimintojen nappuloiden vuoksi. Onhan se toki näistä myös käteenmenevin telaketjuosatoon kuulumisensa vuoksi. Yhtä selvä kakkonen on ysikymppi, josta löytyy myös mm. sarjakuvausnamiska kameran päältä, sekä af- tarkennustapanamiska . Seiskatonni on jotenkin lelumainen ja amatöörimäinen kapistus. Af- tarkennustapanamiska on hölmösti objektiivin vasemmalla sivulla, tosin sitä ei tarvita tässä mallissa jos käyttää af-a asentoa koska silloin prosessorin pitäisi itse osata päättää onko kohde liikkuva vaiko paikallaan jököttävä. En tiedä toimiiko, mutta saahan tuota kokkeilla. Lopuksi totean, että koska tärkeimmässä eli kuvan laadussa en havainnut juuri mitään eroa normaaleissa kuvannusolosuhteissa, niin kaikkiahan näitä voisi käyttä vuoronperään ja huvin vuoksi. Ehkä 7000 on kuitenkin suosikkini nimenomaan erinommaisen objektiivin vääristelemisominaisuuksien korjaustoiminnon vuoksi. Tosin sekin toimii vain Nikkor- nimisten objektiivien kanssa.
- Off topic
Tämä nyt menee pahasti pilkun viilauksen puolelle mutta toisaalta....
Kiitos Orvaskesi todella mielenkiintoisista kirjoituksistasi. Niitä olisi vaan mukavampi lukea jos hiukan paukuttaisit enteriä välillä... varsinkin kun asiaakin oikeasti riittää.
http://koulut.tampere.fi/materiaalit/kieli/1_5_2_2.html
"Kappalejaon perusidea on siinä, että yksi asia laitetaan yhteen kappaleeseen. Lukijalle kappaleraja on siis merkki siitä, että siirrytään asiasta tai näkökulmasta toiseen "
Huomasin Dseiskatonnin kohdalla sellaisenkin hienon ominaisuuden että valkotasapainoa, ISOa ja kuvaformaattia pääsee käyttämään suoraan takatelkkarin vasemmalta puolta olevasta nappularivistä. Sieltähän saa pre- asetuksenkin suoraan menemättä valkon kautta. Asiaa tarkemmin tutkailtuani huomasin että myös Dysikympistä löytyy samat näppylät. Näin saadaan toiminnot yhtä sutjakkaaksi kuin Dseiskasatasessa konsanaan! Kuka ennee kinokennoista kaipaa, kun kaikki on tehty näin helpoksi näissä amatöörimalleissakin. Ainoastaan valotusmittarin jana puuttuu ylänäytöltä, joka olisi joskus ihan hyvä seurattava sieltäkin.
Eturullla rullaa liian herkästi. Etusormi siihen osuupi helposti ja sitten onkin väärä aukkoarvo käsillä. Vehnäleipee.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1211861
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.1431741Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill561562Suomessa on valittava 2 lucia neitoa...
Maahanmuuttajille oma lucia neito ja Suomalaisille oma SUOMALAINEN Lucia neito....sama juttu on tehtävä miss Suomi kisoi1671382Analyysiä: Kiuru-keissi oli ja meni - demarit hävisi tässäkin
Tapauksen tultua julki alkoi demarit ja muu vasemmisto selittään, että tämä oli poliittista väkivaltaa, siis ennen kuin1771375- 1511326
- 521228
Olet tärkeä
mutta tunnen jotain enemmän ja syvempää. Jos voisinkin kertoa sinulle... Olen lähinnä epätoivoinen ja surullinen.761183- 591168
- 1191055