Miksi jää

ei tänä vuonna pohjoisessa sula? Vaikka lämpötilat ovat ennätyskorkealla ja venusilmiö polttaa maailman.

http://igloo.atmos.uiuc.edu/cgi-bin/test/print.sh?fm=07&fd=21&fy=2012&sm=07&sd=21&sy=2013
46309
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 46

Vanhimmat

Tuosta voi muuten todeta sen mikä täällä jo kesäkuussa todettiin. Heinäkuussa tulee olemaan ennätysmäistä sulamista. Kyllään tuo käyrä heinäkuun ajalta osoittaa todellla jyrkkää laskua. Niin, me tieteeseen luottavat ymmärrettiin jo ajat sitten että jää tulee sulamaan tähän aikaan vauhdilla. Ohueksi kun on lämpenemisen seurauksena päässyt. Ei vaikeaa - paitsi hörhölle.

Äänestä
  • "Heinäkuussa tulee olemaan ennätysmäistä sulamista. "
    "Niin, me tieteeseen luottavat ymmärrettiin jo ajat sitten että jää tulee sulamaan tähän aikaan vauhdilla."
    "Ei vaikeaa - paitsi hörhölle."

    http://ocean.dmi.dk/arctic/icecover.uk.php

    Mikä meni pieleen? Vai oliko ymmärryksessä vikaa?

    Äänestä

  • Tollo-peloton kirjoitti:

    "Heinäkuussa tulee olemaan ennätysmäistä sulamista. "
    "Niin, me tieteeseen luottavat ymmärrettiin jo ajat sitten että jää tulee sulamaan tähän aikaan vauhdilla."
    "Ei vaikeaa - paitsi hörhölle."

    http://ocean.dmi.dk/arctic/icecover.uk.php

    Mikä meni pieleen? Vai oliko ymmärryksessä vikaa?

    Kyllä se siitä vielä sulaa, usko pois. Tässä kuussa sulaminen on rajuinta, kun on ohuet jäät.

    Äänestä

Taas on surkeaa analyysia Arktisen merijään sulamisesta. Keväällä Arktisella alueella oli harvinaisen paljon matalapaineita ja pilvistä, jotka viivästyttivät merijään sulamista. Heinäkuussa sulaminen on ollut ennätyksellisen nopeaa. Jos vertaamme ennätyssulamisvuoden heinäkuuta tämän vuoden heinäkuuhun, niin tänä vuonna oli heinäkuun alussa 670´000 neliökilometriä enemmän jäät kuin viime vuonna, mutta nyt ero on kaventunut 200´000 neliökilometriin. Tähän päivään mennessä, tänä vuonna, heinäkuussa on sulanut 2,4 miljoonaa neliökilometriä jäätä kun ennätysvuonna 1,9 miljoonaa neliökilometriä.

Denialistin mukaan, jos Arktisen merijään sulamisessa ei tehdä joka vuosi uutta sulamisennätystä, niin silloin ei ole mitään ilmastonmuutosta, vaan olemme menossa kohti jääkautta!

Äänestä
  • Mistähän käyrästä ökiset? Pitäähän sitä huplattaa kun on koko kesän hokenut ennätysmäistä sulamista. Jota ei sitten tullutkaan.

    Äänestä

  • Ei vaan sun kommenttis:

    Keväällä Arktisella alueella oli harvinaisen paljon matalapaineita ja pilvistä, jotka viivästyttivät merijään sulamista.

    piruvieköön pilvet, mitä ne siellä tekee, ilman niitä näyttäis paremmalta, näin voi kommentiltas lukea.

    Äänestä

  • samaa lätinää kirjoitti:

    Mistähän käyrästä ökiset? Pitäähän sitä huplattaa kun on koko kesän hokenut ennätysmäistä sulamista. Jota ei sitten tullutkaan.

    Tämän kesän minimit on vasta edessä, lopputulosta ei vielä tiedä.

    Äänestä

  • samaa lätinää kirjoitti:

    Mistähän käyrästä ökiset? Pitäähän sitä huplattaa kun on koko kesän hokenut ennätysmäistä sulamista. Jota ei sitten tullutkaan.

    En ole hokenut koko kesän ennätyssulamista, vaan heinäkuun ennätyssulamista, joka on tapahtumassa. Käytin tietolähteenä japanilaista IARC-JAXA, jota pidän parhaimpana tietolähteenä. Mitä tietolähdettä itse pidät parhaimpana; älä vain sano, että Steven Goddard?

    Äänestä

Voisitko "vihermies" vastata muutamaan kysymykseen ?
Kun tammimetsiköt kukoistivat Oulun korkeudella, ja tunturissa kasvoi tukkipuuta n. 4500 vuotta sitten. Oliko lämpöisyys tuolloin luonnollista ?
Luuletko että pohjoisnapa- alue oli tuolloi vähemmän tai enemmän jäässä, kuin nyt ?

Äänestä
  • Kyllä Atlantin lämpökausi oli luonnollinen tapahtuma. Atlantinen lämpökausi johtui maapallon akselikulmasta, kun se oli 24.5 astetta, jolloin Arktinen alue sai huomattavasti enemmän auringonvaloa kuin nykyisellä 23.5 asteen akselikulmalla. Atlantisella lämpökaudella Suomessa vallitsi Keski-Euroopan ilmasto. Talvet olivat tuolloin 9 astetta lämpimämpiä ja kesät 6 astetta. Atlantinen lämpökausi on hyvä esimerkki ilmaston herkkyydestä, joten ihmisen on syytä olla sorkkimatta sitä kasvihuonekaasuilla.

    Äänestä

No lueppa lyhyesti tuosta ; )
En kyllä löytänyt akselikulma muutoksista mainintaa ; )
Kulmamuutokset luultavammin liittyvät jääkausi teoriaan.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Atlanttinen_lämpökausi

Tällaista Gaia uskontoa pidän kyllä vaarallisena johon lopussa viittaat : (
On vaarallista yhdistää kuvitteelisia teorioita todellisuuteen, siitähän on vaarana muodostua uskonto. Mikä taas estää järjen käyttöä.
On mielestäni parempi tutustua historiaan, ymmärtääkseen tulevaisuutta : )
Eli planeetallamme on alituisesti muuttuva ilmasto, joka pitää hyväksyä ja sopeutua siihen.
Se että joku keksii panna uloshengitys ilman verolle, peukut sille ; )

Äänestä
  • Maapallon 24,5 asteen akselikulma aiheutti sen, että Atlantisella lämpökaudella saatiin 1W/m² ylimääräistä lämpöenergiaa Arktiselle alueelle. Mutta jos vertaamme sitä nykyiseen ihmisen aiheuttamaan CO2 lisääntyneeseen 1.6 W/m² lämpösäteilypakotteeseen, niin huomaamme, että olemme menossa kohti lämpimämpiä aikoja kuin Atlantisella lämpökaudella. Miksi sitten tänä päivänä on kylmempää kuin Atlantisella lämpökaudella? Se johtuu merien valtavasta lämpökapasiteetista; keskimäärin 4 km syvyisestä meret toimivat puskurina lämpenemiselle. Maapallolta menee satoja vuosien ennen kuin meret saavuttavat lämpötasapainon.

    Äänestä

  • Greenman kirjoitti:

    Maapallon 24,5 asteen akselikulma aiheutti sen, että Atlantisella lämpökaudella saatiin 1W/m² ylimääräistä lämpöenergiaa Arktiselle alueelle. Mutta jos vertaamme sitä nykyiseen ihmisen aiheuttamaan CO2 lisääntyneeseen 1.6 W/m² lämpösäteilypakotteeseen, niin huomaamme, että olemme menossa kohti lämpimämpiä aikoja kuin Atlantisella lämpökaudella. Miksi sitten tänä päivänä on kylmempää kuin Atlantisella lämpökaudella? Se johtuu merien valtavasta lämpökapasiteetista; keskimäärin 4 km syvyisestä meret toimivat puskurina lämpenemiselle. Maapallolta menee satoja vuosien ennen kuin meret saavuttavat lämpötasapainon.

    Kuinka tuo 1,6W:n säteilypakote on mitattu tai laskettu?
    Asiaa on sinulta usein kysytty, mutta vieläkään et ole vastannut.

    Äänestä

  • hohhelihei kirjoitti:

    Kuinka tuo 1,6W:n säteilypakote on mitattu tai laskettu?
    Asiaa on sinulta usein kysytty, mutta vieläkään et ole vastannut.

    Fyysikko Gilbert Plass mittasi tarkoin hiilidioksidin absorbio spektrin 1950-luvulla Lockheed Aircraft Corporation toimesta. Lockheed kehitti uuden sukupolven lämpöhakuohjuksia, ja he halusivat tietää CO2 ominaisuudet tarkasti, etteivät ohjukset jahtaa hiilidioksidia vihollishävittäjän asemasta.

    Äänestä

  • Greenman kirjoitti:

    Fyysikko Gilbert Plass mittasi tarkoin hiilidioksidin absorbio spektrin 1950-luvulla Lockheed Aircraft Corporation toimesta. Lockheed kehitti uuden sukupolven lämpöhakuohjuksia, ja he halusivat tietää CO2 ominaisuudet tarkasti, etteivät ohjukset jahtaa hiilidioksidia vihollishävittäjän asemasta.

    New York Times sanomalehdessä oli artikkeli 28. lokakuuta 1956 fyysikko Gilbert Plass haastelusta: http://www.nytimes.com/packages/pdf/weekinreview/warm1956.pdf

    Äänestä

  • Greenman kirjoitti:

    New York Times sanomalehdessä oli artikkeli 28. lokakuuta 1956 fyysikko Gilbert Plass haastelusta: http://www.nytimes.com/packages/pdf/weekinreview/warm1956.pdf

    Ihan kiva kun laittelet noita linkkejä, mutta vielä kivempaa olisi, jos ne linkit vastaisi siihen kysymykseen, jonka sinulle esitin.

    Mistä tuo arvo, 1.6 W/m² on saatu?

    A. Onko se laskettu?
    B. Onko se mitattu?
    C. Onko se vedetty hatusta?

    Epäilykseni kallistuu vahvasti vaihtoehto C:hen.

    Äänestä

  • hohhelihei kirjoitti:

    Ihan kiva kun laittelet noita linkkejä, mutta vielä kivempaa olisi, jos ne linkit vastaisi siihen kysymykseen, jonka sinulle esitin.

    Mistä tuo arvo, 1.6 W/m² on saatu?

    A. Onko se laskettu?
    B. Onko se mitattu?
    C. Onko se vedetty hatusta?

    Epäilykseni kallistuu vahvasti vaihtoehto C:hen.

    Toinen suuri nimi ilmakehän fysiikan selvittämisessä on fyysikko Lewis Kaplan. Hän julkaisi CO2 mittaustuloksensa Tellus tiedelehdessä 1960 (lehti 12, sivut 204-208). Kannattaa lukea!

    Äänestä

No mikset sitten kertonut että Plass todisti Ångstömmin olleen väärässä.

"With better equipment, the blurry absorption bands seen by Ångström also resolved into fine lines. It turned out that there was not nearly as much overlap between the infrared absorption spectra of water vapour and CO2 as thought. In 1956, calculations by Gilbert Plass proved that Ångström had got it wrong: adding more and more CO2 to the atmosphere would trap more and more heat."

http://insomniacs2.wordpress.com/tag/gilbert-plass/

Äänestä
  • Kaikkea ei kannata kertoa, etenkin jos se on vastaan omaa ideologiaa.

    Äänestä

  • Jäässähän tuo näyttää olevan.

    Äänestä

  • Jääkarhuko kaatoi 1.kameran

    Äänestä

Nuo käyrät kertovat pelkästään kokonaan tai osiittain tällä hetkellä jään peittämistä alueista ja niiden mukaan näyttää siltä, että jäätä on enemmän kuin viime vuonna. Totuus on kuitenkin toinen, kun vertaillaan karttaa jään paksuudesta viime vuodelta

http://www7320.nrlssc.navy.mil/hycomARC/navo/arcticictn/nowcast/ictn2012072318_2012072400_035_arcticictn.001.gif ja tältä vuodelta

http://www7320.nrlssc.navy.mil/hycomARC/navo/arcticictn/nowcast/ictn2013072318_2013072400_035_arcticictn.001.gif

Jää on huomattavsti ohuempaa kuin vuosi sitten, uusi minmi saavutetaan vuoren varmasti ja jopa pohjoisnapa voi olla sulana parin kuukauden kuluttua.

Äänestä

Nyt on hyvä tehdä yhteenveto Arktisen merijään heinäkuun sulamisesta tänä vuonna, ja verrata sitä aikaisempien ennätysvuosien heinäkuuhun. Tämän vuoden heinäkuussa Arktista merijäätä suli 2.8 miljoonaa neliökilometriä, kun viime vuoden ennätyssulamisvuonna 2.6 miljoonaa neliökilometriä. Kuitenkin vuonna 2007 sulaminen on ollut kaikkein nopeinta 3.1 miljoonaa neliökilometriä. Tänä vuonna sulaminen on ollut todella hidasta Beaufortinmeri, jossa oli erittäin kylmä heinäkuun sää. Mielenkiintoista on nähdä miten sulaminen edistyy Beaufortinmerillä elokuun aikana.

Äänestä
  • Odotan edelleen vastaustasi.
    Kuinka tuo 1,6W:n säteilypakote on mitattu tai laskettu?
    Asiaa on sinulta usein kysytty, mutta vieläkään et ole vastannut.

    Äänestä

  • Etkös sä tossa aikaisemmin harmitellut niitä pilviä, jotka hidasti sulamista. On vissiin epänormaalia noi pilvet?.

    No joka tapauksessa laihat jäät siellä on, ja vähenee vuosivuodelta.

    Äänestä

  • hohhelihei kirjoitti:

    Odotan edelleen vastaustasi.
    Kuinka tuo 1,6W:n säteilypakote on mitattu tai laskettu?
    Asiaa on sinulta usein kysytty, mutta vieläkään et ole vastannut.

    Fyysikko Gilbert Plass mittasi tarkoin hiilidioksidin absorbio spektrin 1950-luvulla Lockheed Aircraft Corporation toimesta. Lockheed kehitti uuden sukupolven lämpöhakuohjuksia, ja he halusivat tietää CO2 ominaisuudet tarkasti, etteivät ohjukset jahtaa hiilidioksidia vihollishävittäjän asemasta.

    Äänestä

  • Greenman kirjoitti:

    Fyysikko Gilbert Plass mittasi tarkoin hiilidioksidin absorbio spektrin 1950-luvulla Lockheed Aircraft Corporation toimesta. Lockheed kehitti uuden sukupolven lämpöhakuohjuksia, ja he halusivat tietää CO2 ominaisuudet tarkasti, etteivät ohjukset jahtaa hiilidioksidia vihollishävittäjän asemasta.

    No kerrotko, mitkä oli Gilbertin tulokset hiilidioksidin absorptiosta?

    Pakokaasuanalysaattoreissa käytetään myös IR-absorptiota hyväksi eri kaasujen pitoisuuksien mittaamiseksi. Siten tällä tekniikan alalla myös hiilidioksdin absorptiokyky tunnetaa erittäin tarkasti. Ja sehän hyvin tehokas absorptoimaan...

    Äänestä

  • Greenman kirjoitti:

    Fyysikko Gilbert Plass mittasi tarkoin hiilidioksidin absorbio spektrin 1950-luvulla Lockheed Aircraft Corporation toimesta. Lockheed kehitti uuden sukupolven lämpöhakuohjuksia, ja he halusivat tietää CO2 ominaisuudet tarkasti, etteivät ohjukset jahtaa hiilidioksidia vihollishävittäjän asemasta.

    Vastaustasi odotellen....

    Äänestä

  • hohhelihei kirjoitti:

    Vastaustasi odotellen....

    Esimerkiksi tuolla on aiheesta runsaasti tietoa:

    http://data.giss.nasa.gov/modelforce/

    Jos et löydä sivulta etsimääsi tietoa, niin siellä neuvotaan myös, mistä voi kysyä lisätietoja. Älä turhaan lässytä täällä ja vaadi muita tekemään kotiläksysi, vaan tartu itse toimeen.

    Äänestä

  • ------------- kirjoitti:

    Esimerkiksi tuolla on aiheesta runsaasti tietoa:

    http://data.giss.nasa.gov/modelforce/

    Jos et löydä sivulta etsimääsi tietoa, niin siellä neuvotaan myös, mistä voi kysyä lisätietoja. Älä turhaan lässytä täällä ja vaadi muita tekemään kotiläksysi, vaan tartu itse toimeen.

    Sinä olet esittänyt väitteen, "ihmisen aiheuttamaan CO2 lisääntyneeseen 1.6 W/m² lämpösäteilypakotteeseen", mutta et pysty todistamaan sitä oikeaksi.
    Todistustaakka on aina väitteen esittäjällä.
    Ellet pysty perustelemaan väitteitäsi, älä esitä niitä.
    Muiden homma ei ole todistaa väitteitäsi vääriksi, vaan sinun, väitteen esittäjän, pitää todistaa se oikeaksi.
    Tee itse kotiläksysi ja tule pätemään sitten, kun kykenet siihen!

    Äänestä

  • hohhelihei kirjoitti:

    Sinä olet esittänyt väitteen, "ihmisen aiheuttamaan CO2 lisääntyneeseen 1.6 W/m² lämpösäteilypakotteeseen", mutta et pysty todistamaan sitä oikeaksi.
    Todistustaakka on aina väitteen esittäjällä.
    Ellet pysty perustelemaan väitteitäsi, älä esitä niitä.
    Muiden homma ei ole todistaa väitteitäsi vääriksi, vaan sinun, väitteen esittäjän, pitää todistaa se oikeaksi.
    Tee itse kotiläksysi ja tule pätemään sitten, kun kykenet siihen!

    Sinä olet esittänyt täysin tieteenvastaisia väitteitä ja suoranaisia hörhöilyjä palstan aiheeseen liittyen, pystymättä todistamaan niitä oikeaksi millään tavalla.

    Äänestä


  • ----------- kirjoitti:

    Sinä olet esittänyt täysin tieteenvastaisia väitteitä ja suoranaisia hörhöilyjä palstan aiheeseen liittyen, pystymättä todistamaan niitä oikeaksi millään tavalla.

    Nyt on kyse tästä 1,6W:sta.
    Onko sinulla esittää jonkinlainen perustelu väittämällesi?

    Äänestä

  • Tänä vuonna on sulanut heinäkuussa metrin-kahden paksuisia jäitä, aikaisemmin kolmen-neljän metrin, eli sulaminen on ollut vähäisempää. Asiaan perehtyneenä löydät varmaan lähteitä, joissa kerrotaan sulamismääristä kuutiokilometreinä, niitä olisi mielenkiinoista nähdä.

    Äänestä

Enään pari vuotta eli 2015 pitäisi olla jo kokonaan sula.
http://www.tekniikkatalous.fi/talous/viis uusista laivayhteyksista ndash pohjoisen jaameren sulaminen voi vahingoittaa maailmantaloutta vuoden bktn verran/a916470?service=mobile

Äänestä
  • Metaani sulaisi kilometrien syvyydesä jäämeren pohjassa?
    Ja parinkymmenen vuoden päästä jämeri 6 kuukautta sulana?
    Onkohan noilla tutkijoilla kaikki eskimot iglussa?

    Äänestä

Napa paljastuu kohta, wait and see.

Äänestä
  • Pidä vaan napas piilossa. Kollimaattori. Täällä ei ole sateekaariväellä mitään kerrottavaa omista mietymyksistään, sillä ne eivät kuulu ilmastonmuutokseen.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Pelastakaa lumiukot! kirjoitti:

ei tänä vuonna pohjoisessa sula? Vaikka lämpötilat ovat ennätyskorkealla ja venusilmiö polttaa maailman.

http://igloo.atmos.uiuc.edu/cgi-bin/test/print.sh?fm=07&fd=21&fy=2012&sm=07&sd=21&sy=2013

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu