Miehethän eivät yleensä tunteile, vaan kaikki toimintaa tapahtuu järjellä ja perustuu siihen, onko johonkin tarve tai jokin hyöty. Mitään ei juurikaan tehdä siksi, että se vain "tulee mieleen" tai olisi "kivaa". Eikä myöskään asioihin reagoida sitä mukaa kun miten ne tulevat eteen, vaan kaikki on pitkälti ennalta suunniteltua. Lähes kaikkeen, mitä tapahtuu, on varauduttu jollakin tasolla, ja kaikkiin asioihin on olemassa ennalta mietitty vastaus ja/tai toimintamalli. Ja jos joskus sattuisikin tulemaan niin yllättävä tilanne, ettei siihen kertakaikkiaan ole mitään vastausta tai reagointia, silloin paetaan paikalta, ollaan hiljaa kunnes tilanne menee ohi ja painetaan tilanne mieleen sellaisena, jota tulee välttää tulevaisuudessa kaikin keinoin, jottei käy samoin.
Mutta mihin kaikki miehen tunteet sitten menevät? Kyse on kuitenkin ihmisestä, ei koneesta, joten minun on vaikea uskoa että mies ei aidosti vain "koe tunteita". Painetaanko ne todella jonnekin niin syvälle, että niistä ei ole aitoa haittaa ikinä? Koska, vaikkakin ymmärrän tämän tunteiden kätkemisen, en usko että ne häviävät ilmaankaan. Vai voiko näin jotenkin muka olla? Jotenkin en osaa uskoa että vaikka se olisi sinänsä mahdollista, että se pidemmän päälle tekisi hyvää ihmiselle. Olen itse miespuoleinen henkilö, ja elin tällä tavalla noin vuoden ajan, eli että sivuutin kaikki tunteet ja toimin mahdollisimman paljon järjen varassa. Tämän jälkeen olin niin uupunut että jouduin pitämään pitkän loman ja päästämään kaiken ulos.
Jollain tavalla yritän nyt ymmärtää että miten tämä kaikki toimii, mihin nämä asiat menevät. Tunteet, unelmat, halut, yms.
Jotenka jos jollakulla on tähän näkemyksiä ja/tai kommentteja, olisi mukava lukea.
Mutta mihin kaikki miehen tunteet sitten menevät? Kyse on kuitenkin ihmisestä, ei koneesta, joten minun on vaikea uskoa että mies ei aidosti vain "koe tunteita". Painetaanko ne todella jonnekin niin syvälle, että niistä ei ole aitoa haittaa ikinä? Koska, vaikkakin ymmärrän tämän tunteiden kätkemisen, en usko että ne häviävät ilmaankaan. Vai voiko näin jotenkin muka olla? Jotenkin en osaa uskoa että vaikka se olisi sinänsä mahdollista, että se pidemmän päälle tekisi hyvää ihmiselle. Olen itse miespuoleinen henkilö, ja elin tällä tavalla noin vuoden ajan, eli että sivuutin kaikki tunteet ja toimin mahdollisimman paljon järjen varassa. Tämän jälkeen olin niin uupunut että jouduin pitämään pitkän loman ja päästämään kaiken ulos.
Jollain tavalla yritän nyt ymmärtää että miten tämä kaikki toimii, mihin nämä asiat menevät. Tunteet, unelmat, halut, yms.
Jotenka jos jollakulla on tähän näkemyksiä ja/tai kommentteja, olisi mukava lukea.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ehkä sulla on itselläsi jotain ongelmia, ei kannata yleistää niitä miehiin yleensä. Minun mieheni esim. on todella tunteellinen ja ilmaisee tunteitaan, keskustelee niistä (mikä on minulle taas vaikeaa) ja toimii spontaanisti. Minä itse taas olen järki-ihminen, jonka on vaikea sekä tunnistaa saatika ilmaista tunteitaan, toimin aina suunnitelmallisesti enkä koskaan spontaanisti.
Jo nuoruuden ensipettymyksistä mies oppii että ne tunteet pitää piilottaa syvälle sydämeen, lukita siellä olevaan arkkuun kyymenellä lukolla ja avaimet pitää heittää pois, näin säästyy jatkossa siltä ettei se ainokainen sydänrukka mene kokonaan rikki.
Aika-ajoin joku nainen saaattaa saada murrettua jonkun lukon ja mies avautuu vähän, pikkuhiljaa nainen kuorii miehen sydäntä kuin sipulia ja availee varovasti lukkoja, mies antaa tämän kaiken tapahtua mutta hitaastihan se käy, usein tapahtuu niin että nainen sitten kyllästyy odottamaan ennenkuin kaikki lukot ovat auki, miehen onneksi viimeiset lukot ovat vielä murtamatta ja sydän vielä ehyenä säilyi vaikka arpia taas tulikin.
Äiti ei antanut pojan leikkiä nukeilla pienenä.
http://youtu.be/781gCOmhO3g
Piiloon, sukanvarteen.
Pahan päivän varalle.
On sitten mistä ottaa murheenkryynejä.
(no ei vaa)
Minkä ihmeen takia yritit elää tunteettomana? Ihminen on tunteva olento, niin miehet kuin naisetkin. Sen kieltäminen ei takuulla helpota elämää.
Tunteiden ilmaisu ja niiden käsittely saattavat karkeasti yleistäen olla erilaisia naisten ja miesten välillä, mutta se ei tarkoita, ettäkö miehet jotenkin tuntisivat vähemmän. Naiset vain tyypillisesti ilmaisevat tunteitaan avoimemmin. Miehillä on joskus paha tapa padota tunteitaan sisälleen tai ilmaista niitä kiertoteitse sen sijaan, että vain kertoisivat avoimesti miltä tuntuu. Ja huom, tämä on tosiaan karkea yleistys :)
ihmiset on erilaisia. Joillakin ei ole tunteita ollenkaan ja joillekin kaikki asiat aiheuttavat suuria tunteita suuntaan ja toiseen. Useimmat ovat tietenkin jossain siinä välimaastossa tämän ominaisuuden suhteen.
Toki tunteidenkasausongelmaa voi olla ihmisillä tai kaikenlaista muutakin häikkää, mikä sitten saattaa aiheuttaa ihmiselle kaikenlaista ongelmaa.