Hei, tässä tulee hieman vuodatusta parisuhteesta, jossa olen ollut hieman yli vuoden. Olemme miehen kanssa molemmat n. 30-v. Ongelmana on minun ärsytyskynnyksen ylittäminen siihen pisteeseen, että toinen ryhtyy väkivaltaiseksi.
Kerrotaan nyt hieman esimerkkejä. Ensimmäisen kerran havaitsin miehessä uhkaavia merkkejä, kun hän pitkän ja rankan reissun jälkeen (olimme yhdessä reissussa kolme päivää, jona aikana emme ehtineet paljon nukkua) halusi "nollata" päänsä kun minä olin nukkumassa. Tarkoittaen että hän veti pään täyteen. Yöllä heräsin kesken kaiken hänen uhkaavaan käyttäytymiseen, puhuen sekavia ja outoja. Kuitenkin hän sammui viereeni ilman sen kummempaa konfliktia, mutta itselläni tuli kammo ja pelko että mikä ihminen hän oikein on. Tämä tapahtui suhteen alkuvaiheessa, kun olimme olleet yhdessä n. 4-5 kk.
Nyt viimeisin niitti oli viime viikolla, kun mies humalahakuisen juomisen jälkeen tuli räyhäämään minulle suhteemme ongelmista ja itse koitin vain rauhoitella tilannetta ja pyytää häntä nukkumaan. En jaksanut kuunnella hänen räyhäämistä ja pyysin että voinko poistua muualle nukkumaan. Tämä ei sopinut hänelle ja jankkasin asiasta pari kertaa että lähdenkö tästä pois. Tämän jälkeen hän alkoi karjumaan todella kovaan, tarrasi suustani kiinni ja painoi tyynyyn. Tämän episodin jälkeen en ole ollut häneen yhteydessä (asumme erillään, onneksi).
Koko suhteen aikanamme väkivalta on tullut esiin riitojemme yhteydessä, kun itse olen tahalleen tai tahattomasti provosoinut jossakin asiassa ja toisella on mennyt "kuppi nurin". Olen itse toisinaan pitkävihainen ja saatan jatkaa riidoittamista parikin päivää. En siis helpoin tapaus riitelymielessä. Mielestäni väkivaltaa ei kuitenkaan saa käyttää, v*tuttaa tai ärsyttää toisen käyttäytyminen kuinka paljon tahansa! Väkivaltaista tässä on ollut pureminen ja käsiksi käyminen, ei koskaan lyömistä tai läpsimistä. Mutta sitä ei koskaan tiedä milloin se eka isku tulee... Useimmiten tilanteet on kärjistynyt kun toinen tai molemmat ovat humalassa.
Hän on myös kertonut, että hänellä on merkintä pahoinpitelystä edellisestä parisuhteesta. Myös hänen eksällään on merkintä. Olen ymmärtänyt, että hänen eksänsä aloitti väkivallan heidän suhteessaan (todisteita asiasta minulla ei tietenkään ole, ainoastaan miehen sana asiasta), ja olenkin nyt pohtinut, voiko väkivaltaisa käyttäytyminen "siirtyä" parisuhteesta toiseen? Eli mies on kokenut väkivaltaa aikaisemmassa suhteessa ja "purkaa" sitä nyt tässä meidän suhteessa?
Minusta myös tuntuu ettei mies ole tarpeeksi käsitellyt edellisen suhteen väkivaltaisuuksia, vaikka sanoo käyneensä terapiassa edellisen suhteen aikana/jälkeen selvittämässä asioita.
Mielipiteitä, miten edellisen parisuhteen väkivaltainen toiminta vaikuttaa uuteen suhteeseen?
Kerrotaan nyt hieman esimerkkejä. Ensimmäisen kerran havaitsin miehessä uhkaavia merkkejä, kun hän pitkän ja rankan reissun jälkeen (olimme yhdessä reissussa kolme päivää, jona aikana emme ehtineet paljon nukkua) halusi "nollata" päänsä kun minä olin nukkumassa. Tarkoittaen että hän veti pään täyteen. Yöllä heräsin kesken kaiken hänen uhkaavaan käyttäytymiseen, puhuen sekavia ja outoja. Kuitenkin hän sammui viereeni ilman sen kummempaa konfliktia, mutta itselläni tuli kammo ja pelko että mikä ihminen hän oikein on. Tämä tapahtui suhteen alkuvaiheessa, kun olimme olleet yhdessä n. 4-5 kk.
Nyt viimeisin niitti oli viime viikolla, kun mies humalahakuisen juomisen jälkeen tuli räyhäämään minulle suhteemme ongelmista ja itse koitin vain rauhoitella tilannetta ja pyytää häntä nukkumaan. En jaksanut kuunnella hänen räyhäämistä ja pyysin että voinko poistua muualle nukkumaan. Tämä ei sopinut hänelle ja jankkasin asiasta pari kertaa että lähdenkö tästä pois. Tämän jälkeen hän alkoi karjumaan todella kovaan, tarrasi suustani kiinni ja painoi tyynyyn. Tämän episodin jälkeen en ole ollut häneen yhteydessä (asumme erillään, onneksi).
Koko suhteen aikanamme väkivalta on tullut esiin riitojemme yhteydessä, kun itse olen tahalleen tai tahattomasti provosoinut jossakin asiassa ja toisella on mennyt "kuppi nurin". Olen itse toisinaan pitkävihainen ja saatan jatkaa riidoittamista parikin päivää. En siis helpoin tapaus riitelymielessä. Mielestäni väkivaltaa ei kuitenkaan saa käyttää, v*tuttaa tai ärsyttää toisen käyttäytyminen kuinka paljon tahansa! Väkivaltaista tässä on ollut pureminen ja käsiksi käyminen, ei koskaan lyömistä tai läpsimistä. Mutta sitä ei koskaan tiedä milloin se eka isku tulee... Useimmiten tilanteet on kärjistynyt kun toinen tai molemmat ovat humalassa.
Hän on myös kertonut, että hänellä on merkintä pahoinpitelystä edellisestä parisuhteesta. Myös hänen eksällään on merkintä. Olen ymmärtänyt, että hänen eksänsä aloitti väkivallan heidän suhteessaan (todisteita asiasta minulla ei tietenkään ole, ainoastaan miehen sana asiasta), ja olenkin nyt pohtinut, voiko väkivaltaisa käyttäytyminen "siirtyä" parisuhteesta toiseen? Eli mies on kokenut väkivaltaa aikaisemmassa suhteessa ja "purkaa" sitä nyt tässä meidän suhteessa?
Minusta myös tuntuu ettei mies ole tarpeeksi käsitellyt edellisen suhteen väkivaltaisuuksia, vaikka sanoo käyneensä terapiassa edellisen suhteen aikana/jälkeen selvittämässä asioita.
Mielipiteitä, miten edellisen parisuhteen väkivaltainen toiminta vaikuttaa uuteen suhteeseen?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hyvällä tiellä olet. Vietät siis aikaa miehen kanssa joka on sinulle kertonut saaneensa rikosrekisteriin pahoinpitelystä merkinnän, käytännössä siis tuomion. Sitten ärsytät kun olet pitkävihainen, miestäsi pitkään ja hartaasti milloin mistäkin asiasta, varmaan ihan aiheestakin.
Jos tuollaiselle miehelle vittuilet pari päivää putkeen ja "kerjäät verta nenästäsi", ja siitä on jo merkkejäkin, et voi enää syyttää muita kuin itseäsi. Miehessähän se vika on kun käsiksi käy, mutta sinä olet vaan liian sokea nähdäksesi mitä on tulossa. Tuskin mies mihinkään muuttuu, hautaa kaivat itsellesi ellet älyä lähteä.
No tuo ei ollut se pointti, vaan se, että hänen eksänsä oli väkivaltainen miestä kohtaan ja miehen ei auttanut kuin puolustautua. Loppujen lopuksi molemmat saivat merkinnän rekisteriin, myös hänen eksänsä.
Pointtini oli, voiko toinen (tässä tapauksessa hänen eksänsä) jättää toiseen ihmiseen (mieheen) niin vahvan väkivaltaisuuden ristin kannettavaksi, että mies toistaa väkivaltaisuutta tulevissa suhteissaan (meidän suhteessa)?
Ja kyllä, minä osaan ärsyttää, mutta niin osaa hänkin, olemme molemmat temperamenttisia ja sanomme asiat suoraan. MIksi kierrellä? Ja en minä sokea ole, olen omat korttini lyönyt pöytään ja sanonut että jos ei käsittele asioita ja selvitä väkivaltaisen käytöksensä syitä, minä en tässä suhteessa enää ala olemaan koska minulla on oikeus olla väkivallattomassa parisuhteessa.
Pointti on se, ettei väkivaltaa saa sietää puolin eikä toisin.
Mikä tässä on monimutkaista? Mies on väkivaltainen, ei exän käytös sitä muuta mihinkään. Aina on vaihtoehtoja väkivallalle.
Eroa miehestä. Tuo ensimmäinen öinen tapaus jo on sellainen, että ihmettelen, miten uskallat hänen kanssaan olla? Oletko tottunut väkivaltaan esim lapsuudenkodissasi?
Temperamentti ja väkivalta on syytä erottaa toisistaan kokonaan. Samoin "äryttäminen" ei ole syy väkivaltaan koskaan. Nämä ovat vakavia ajatusvääristymiä. Sinun kannattaa soittaa johonkin auttavaan puhelimeen ja keskustella tilanteesta. Olet puolustelemassa ja etsimässä selitystä sellaiselle, jota ei pidä puolustella ja selitellä.
Miksi sinä halveksi kaikista kalleinta lahjaa joka meille on annettu: elämiseen käytetty aika
Sinä huolellisesti ja harkiten tyonnät sen kadun lokaojaan ja alemmas saastaan viettämällä aikasi pahoinpitelijän kanssa. Mitä vikaa, lain vastaista tai syntiä näet kohottaa ystäviesi valinnan paljon korkeammalle tasolle?
Miksi hakemalla haet ja ripustaudut ala-arvoisten ja pahoinpitelijäjuoppojen seuraan?
Mitä mieltä ylentävää sinä siinä näet?
Kuinka sinä selität itsellesi että tuonlaisten ihmisten kanssa eläminen ja heidän seurassaan ajan viettäminen on oikein?
Olisko nyt aika hankkia iso pulloharja, tyontää se korvien väliin ja jynssätä kunnolla sinne piintynyt saasta ulos.
Ennenkuin se on liian myohäistä!
Vai oletko yksinkertaisesti liian liian laiska hakemaan arvokkaampaa seuraa; sinulle kelpaa heti ensimmäinen vastaantulija joka näyttä kiinnostustaan sinua kohtaan edes himpun vertaa. Laadusta riippumatta.