Olen usein miettinyt, kun monilla vanhoilla muuten terveillä ihmisillä elämänharmiks koituu lopulta kuluneet lonkat, nivelet yms... vaikka ei olisi koskaan ollut tippaakaan ylipainoinen, ja ei ole eläessään käynyt kunto salilla tai harrastanu muuta vastaavaa. Niin millä järjellä joka kolmaspäivä kuntosalilla toistuvia liikkeitä harrastava kehonrakentaja tai harrastelija voi pysyä koossa enään yli 50vuotiaana, mahtaako nivelissä pahemmin kulutus pintaa olla olemassa? Kuuluuko natina ja pauke luista aina kun eväänsä liikauttaa? Jos meinaa, että rahalla saada sit vanhana tekoniveliä, lonkkia, polvia ja olkapäitä, niin eipä niillä liikkuminen kovin kummosta varmasti ole.
Kuntosalilla käymisen vaarallinen puoli ?
kysymys.
10286
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Viikoittain 5 - 6 kertaa salilla pitää vanhan ukon vireessä, joka suhteessa!
Tosin sen verran on täytynyt antaa periksi, etten enää tempaa lainkaan ja leukojakin vetelen hyvin maltillisilla lisäpainoilla.
Keskiviikoisin kyykyt, sunnuntaisin maastavedot.
Muina päivinä pienempiä lihasryhmiä mutta rinnallevedot ja pystynostot ovat vakioita.
Vatsaa usein ja monipuolisesti.
Ikärin hyvinvointi on keskivartalon ja jalkojen varassa!
Aloittaessani 6-kymppisenä oli toinen polveni paskana enkä päässyt ylös kuin terveen varassa. 63:na vedin maasta 180kg.
Olkaleikkaukseni johtui vanhan, aikanaan huomaamatta jääneen, urheiluvamman innostumisesta lihaskunnon hieman palautuessa mutta rappeutuneet nivelsiteet ja vanhat kulumat pahoittivat mielensä.
Nyt on olkapää moitteettomassa kunnossa.
En rakentele mitään mutta intensiivinen liikunta on ehtona lääkkeettömälle elämälleni.
Kun on hieman lihasmassaa niin lepokulutuskin on suurempi joten syömisen suhteen ei tarvitse kytätä määrää, vain laatua.
Eräs entinen työkaverini aloitti 63:na. Kaverilla on lonkissa tekonivelet, sydämmen rytmihäiriö, verenpaine- ja diabeteslääkitys.
P-teki, ohjasi ja valvoi 5:n viikon ohjelman ja jo se tuntui kaverin olossa ja jopa näkyi tekemisessä.
Olkoon tämä esimerkkinä.
joo ei kannata niveliä liikuttaa ollenkaan ettei vai kulu. pysyy vaan sängyssä 24/7.. pitäishän sen olla ihan selvää ettei ihmisen kroppaa ole luotu liikkumaan vaan makoileen..
Suosituksesi on hyvä ja varsinkin eläkevakuutusyhtiöitä miellyttävä.
Ihmisten sairastelu aiheuttaa oman kuormituksensa ja kustannuksensa yhteiskunnalle mutta on tehokas "eläkepommin" ehkäisijä!
Hyvä lihaskunto tukee luustoa ja niveliä. Kun tekniikat on hallussa, liikkeet ovat turvallisia.
Oikealla ja terveellisellä ravinnolla taataan elimistölle tarpeellinen ravinnonsaanti, jolloin kroppa pysyy terveenä.
Mulla on huonot nivelet, mutta kivut ovat pysyneet poissa jo vuosi kausia, koska olen käynyt puntilla. Vahvat lihakset säästävät ja tukevat niveliäni. Notkeus ja liikkuvuus on lisääntynyt ja kunto kaikin puolin noussut. Kyllä tämä enemmänkin elämänlaatua parantaa kuin huonontaa, myös henkistä puolta.
Puntilla käymisestä voi olla haittaakin, jos tekee tottumattomana liian raskailla painoilla ja väärin.
Liika on liika, oli se mitä tahansa...
Liian suurella rasituksella ja liian usein alkaa paikat pettää enemmin tai myöhemmin.
Rennommin ottaen taitaa olla parempi pitkässä juoksussa...
Oman kunnon mukaan!
Vielä 70- ja 80-luvulla lapset liikkuivat koko loppupäivän koulun jälkeen. Ei enää. Samoin aikuisten kanssa mentiin hiihtämään, luistelemaan, metsään, uimaan... Koko päivä meni touhutessa, aikuisillakin.
Nykyaikana sohvaperunat kuvittelevat, että makaaminen ja mättäminen on se normaaliolotila ja tunnin liikunta riittää, sen ylimenevä on jo sairautta.
Hmm... ;-D
70- ja 80-luvulla ei aikuiset kovin paljoa liikkunut, sen mikä oli pakko. Jotain sunnuntai hiihtelyä satunnaisesti.
70-luvulla junnut liikkuivat kesäisin ja leikit oli pihalle jne. 80-luvulla nekin vähentyneet selvästi.
70 ja 80 luvuilla oli pururadoilla ruuhkaa, vaikka niitä oli enemmän kuin nykyäön ja vöestöä vöhemmän. Samoin potkupallo ym puulaakeja vaikka hyrymychet vaikka työn tekemunen oli viel TYÖNTEKOA. Tuolloin myös ylipainoinen oli harvinaisuus.. mitäpä se nykyäön on, kysyy 70- luvun lapsi..
Tuossa jo "paremmin kestää" tiivistikin kaiken oleellisen. Luonnollisestikin kohtuus ja tasapainoisuus kaikessa.
Säännöllinen, ei extremismiin menevä bio-treenaaminen oikeaoppisesti tekniikaltaan toteutettuna kohentaa ja ylläpitää lihaskuntoa ja vahvistaa myös lustoa ja jänteitä. Kaikki tämä on hyväksi myös nivelille jolloin niiden kuormitus kevenee hyvän lihaskunnon ansiosta.
Tähän vielä teveellinen ja monipuolinen ruokailu, sekä muut aktiiviset aerobiset liikuntatottumukset ylläpitämään sydä-verisuoniston terveyttä, niin se edesauttaa ikääntymään terveempänä.
Tokihan liikaa repimällä ja ylisuorittamalla ajan kanssa riskeeraa saada bumerangin terveyteensä, ongelmia selkänsä ja niveliensäkin kanssa. Moniko maximia oikeallakin tekniikalla sisulla puskeva lihaskumppu on repinyt mm. jänteensä rikki olkapaistä. Puhumattakaan jos mukana on vielä kaikenlaista "romua" tulosta tehostamassa ja lihasmassaa kasvattamassa. Maximipainosuoritus kasvaa, mutta kaikki muu ei välttämättä seuraa perässä. Nämä ovatkin niitä frikki-treenaajia joille peilikuva, mittanauha ja nostetut painot (kg) ovat hyvin tärkeitä egollensa.
Vastaavasi vähän liikunnallinen ja lihaksisitoltaan huono-alikuntoinen riskeeraa saada myös nivel- ja selkäongelmia kun niitä ei ole lihaksisto tukemassa. Myöskin viimeksimainittu keski-ikäinen sohvaperunaa kunnoltaan lähestyvä (vaikka olisi normaalipainoinen) jos äkikseen aloittaa liikunnan liian kovalla tahdilla, niin riskeeraa rikkoa paikkansa.
Näin vaikkapa vain liian kovalla juoksuharrastuksen aloittamisella ja jos vielä lisäksi on valinnut huonolaatuiset tossut. Tai lähtee hätäisesti johonkin pallopeliin, futikseen, squassiin jne, niin riskeeraa repiä ruosteisia ja huonokuntoisia paikkojansa riikki.
Aina kun aloittaa liikunnnan, niin se tulee lähteä maltillisesti ja progressivisesti likkeelle ettei riko itseään.
Keski-ikäisten ei liikunnallisten neuvotaan ennen liikunnan aloittamista käydä lääkärin luona ja tehdä kuntotesti sydäntesteinen. Valitettavasti toisinaan liikunnan hyödyllisyyteen hieman myöhemmin herännyt saa sydänkohtauksen liian tiiviillä temmolla aloitettuaan. Kuitenkin aina on hyvä aika aloittaa erilainen liikunta, punttitreenikin, mutta maltilla edeten ja itselleen soveltaen.
aamen!