Auttakaas nyt vähän. Olen n. 20-vuotias nuori nainen, enkä ole ikinä seurustellut/tapaillut.
Itse etsin aviomiestä, jonka kanssa perustaa perhe, muuttaa maalle, hankkia eläimiä... Elää tavallista perheellisen elämää.
Miehessä tärkeimpiä asioita mielestäni on rehellisyys, käytöstavat (EI saa kiroilla), toiset huomioonottava, oma-aloitteisuus, lapsirakas... Ei saisi juoda ja polttaa, ei olisi sohvaperuna, mutta ei välttämättä mikään himourheilijakaan.
Arvostan hyvin paljon kunnioittavaa ja kohteliasta miestä ja myös osoitan sen. Olen aika jäätävä rääväsuita ja huonotapaisia miehiä kohtaan ja välillä tuntuu, ettei toisenlaisia miehiä olekaan...
Olen aika ujo, enkä uskaltaisi tehdä aloitetta ja tunteiden näyttäminenkin voi olla vaikeaa, ellen luota täysin mieheen ja ole perillä hänen tunteistaan.
Olen vanhanaikainen joissain asioissa (seksistä pidättäytyminen ennen avioliittoa jne.) ja tuntuu, ettei sitä nykyään arvosteta.
Onko kaipaamani miestä enää, vai ajattelevatko kaikki seksiä, ulkonäköä, rahaa, omaisuutta, petikumppanien määrää jne. Löytyykö miehiä, joilla on arvot kohdillaan ja jotka haluavat perheen ja "tavallisen" perhe-elämän?
Itse etsin aviomiestä, jonka kanssa perustaa perhe, muuttaa maalle, hankkia eläimiä... Elää tavallista perheellisen elämää.
Miehessä tärkeimpiä asioita mielestäni on rehellisyys, käytöstavat (EI saa kiroilla), toiset huomioonottava, oma-aloitteisuus, lapsirakas... Ei saisi juoda ja polttaa, ei olisi sohvaperuna, mutta ei välttämättä mikään himourheilijakaan.
Arvostan hyvin paljon kunnioittavaa ja kohteliasta miestä ja myös osoitan sen. Olen aika jäätävä rääväsuita ja huonotapaisia miehiä kohtaan ja välillä tuntuu, ettei toisenlaisia miehiä olekaan...
Olen aika ujo, enkä uskaltaisi tehdä aloitetta ja tunteiden näyttäminenkin voi olla vaikeaa, ellen luota täysin mieheen ja ole perillä hänen tunteistaan.
Olen vanhanaikainen joissain asioissa (seksistä pidättäytyminen ennen avioliittoa jne.) ja tuntuu, ettei sitä nykyään arvosteta.
Onko kaipaamani miestä enää, vai ajattelevatko kaikki seksiä, ulkonäköä, rahaa, omaisuutta, petikumppanien määrää jne. Löytyykö miehiä, joilla on arvot kohdillaan ja jotka haluavat perheen ja "tavallisen" perhe-elämän?
Vastaukset 25
Vanhimmat
"Löytyykö miehiä, joilla on arvot kohdillaan ja jotka haluavat perheen ja "tavallisen" perhe-elämän?"
Arvot kohdillaan... Miksi omat arvosi olisi muita arvoja paremmin "kohdallaan"?
Olet tylsä. Mies ei saa tehdä mitään hauskaa sun kanssa kuten juoda ,poltaa eikä harrastaa seksiä. Ja kuka nyt jossain maalla haluaa asua.
Viksu nuori nainen ja pidä tuo! Se on oikein. Harvoin nykyajan ihmisillä varsinkin miehillä on noin hyvät arvot.. itsekkin muutin elämänarvoni saman suuntaiseksi ja hyvältä tuntuu.
Kaipaamasi kaltaisia miehiä löytyy varmasti maailmasta. Jos et halua avioitua ankaraa kristillistä traditiota edustavan miehen kanssa, kehotan sinua lähtemään ulkomaille. Muualla maailmassa raittius, hyvät tavat ja avioliiton odottaminen ovat hyveitä ja yleisempiä piirteitä nuorissakin, koto-Suomeen verrattuna.
Kyllä tuollaisia miehiä on, mutta he eivät ole innokkaimpia aloitteentekijöitä. Ole itse aktiivinen.
Ehkä sun pitää kokeilla tuosta Maajussille morsian ohjelmasta tutustua johonkin mieheen.
kannattaisi etsiä sitä piruparkaa jostain uskonnollisista piireistä...
tuollaiseen kun ei normaalit miehet lähde mukaan
Aijaha, ja sinustako lifemocker ihmisen uskonnollinen vakaumus tai jo se, että liikkuu uskonnollisissa piireissä, tekee ihmisestä epänormaalin?!
vähemmistöä tuollaiset edustavat
Maaseudulla on tälläisia miehiä valmiina, naapuristanikin löytyisi yksi varmasti kunnollinen mies. Hän ei vain taida peltotöiltään jne. ehtiä etsimään puolisoa ja on ujokin.
"Olen n. 20-vuotias nuori nainen, enkä ole ikinä seurustellut/tapaillut.
Itse etsin aviomiestä, jonka kanssa perustaa perhe, muuttaa maalle, hankkia eläimiä... Elää tavallista perheellisen elämää."
juoksisin ja ihan perkeleen lujaa
Jokainen saa etsiä ja toivoa sellista kumppania kun haluaa. Naiset haluaa muuttaa yhteen ja melkein heti naimisiin vaikka eivät tunne edes miestä hyvin vielä.
Ahdistava ja pakkomielteinen. Heti täytyisi olla perustamassa perhettä ja muutamassa maalle toteuttamaan naisen unelmia. Ei aikaa luonnolliselle tutustumiselle ja sille että rakennetaan yhdessä tulevaisuutta molempien toiveet huomioiden.
Jaa missä vaiheessa lukee, että pitäisi heti olla perhettä perustamassa?
Jos minulta kysytään niin nuo on just sellaisia asioita, joita itse toivon naisessa. Olen vain hieman sinua nuorempi.
Minäkään en ole ikinä seurustellut. Samanlaiset tulevaisuuden haaveetkin: elää tavallista perhe-elämää. Olenkin ihmetellyt, kiinnostaako tyttöjä/naisia minun kaltaiset miehet. Kun juuri noita piirteitä mitä luettelit niin arvostan ja pyrin olemaan sellainen. Tärkeää on juurikin tuo rehellisyys, käytöstavat ja toisten huomiointi. En juo enkä polta ollenkaan. Vaikka en tuota seksistä pidättäytymistä aivan täysin arvostakaan, arvostan kuitenkin valintaasi.
Kyllä on meidänlaisia olemassa :) Eli älä menetä toivoasi.
Älä todellakaan menetä toivoasi! Sellaisia miehiä kyllä löytyy mutta niitä kyllä taitaa olla melko harvakseltaan.
Saattaa mennä jopa useampi vuosi ennen kuin löytyy.
Toivon kovasti että sellaisen löydät!
Onnea kovasti sen oikean etsimisessä~ :)
Hei! Tässä vastaa n. 20-vuotias, myöskin seurustelun suhteen täysin kokematon, nuori mies.
Itse ajattelen, että voisit olla juuri oikeanlainen nainen minun makuuni. Ainakin kaiken kertomasi perusteella siis. Arvostan todella ajatus- ja arvomaailmaasi.
Itseasiassa oma ajattelutapani elämän prioriteeteista muistuttaa sinun ajattelutapaasi aika paljon. Itsellä ei kylläkään ole mikään kiire vielä avioon, ja perhettä en haluaisi perustaa vielä hyvään toviin.
Seurustelukumppani tosin on ollut haaveissa jo pitemmän aikaa ja useampaan otteeseen. Haaveilen myös siitä, että ensimmäinen seurustelusuhteeni olisi myös ainoani, eli että löytäisin heti Sen Oikean, jonka kanssa viettää loppuelämä. Minäkin haluaisin pidättäytyä seksistä avioliittoon asti.
Haluan kyllä joskus tulevaisuudessa perustaa myös perheen. En ole täysin myöskään omakotitaloa vastaan, mutta ihan maalle en kylläkään itse haluaisi muuttaa.
Toiveenani olisi myöskin asua tarpeeksi lähellä pääkaupunkiseutua, silmälläpitäen mahdollisuutta käydä siellä töissä. Myös julkisen liikenteen pitää tulevalla asuinpaikallani olla kunnossa. Näillä näkymin en nimittäin ole hankkimassa autoa tai ajokorttiakaan. Ihanneasuinpaikkani voisi esimerkiksi löytyä ehkä Riihimäeltä tai Hyvinkäältä, sopivasti pääradan varressa ja lähijunamatkan päässä Helsingistä. Sopisi melkeinpä paremmin, kuin esimerkiksi nykyinen asuinpaikkani Vantaalla; olisi meinaan ennen työpäivän alkua mukavaa rentoutua junassa Hesaria lukien.
Lemmikieläimet voisivat olla minunkin mielestäni mukavia, juurikin jotkut kissat tai koirat, tai myös esim. laamat tai vuohet, jos niitä pystyisi tavallisen omakotitalon pihapiirissä pitämään. Tosin en ole varma pystynkö ainakaan kissoja tai koiria hankkimaan ikinä, minulla kun on allergiaa. Maatilan isäntää minusta kuitenkaan ei saa tekemälläkään. Olen koko ikäni asunut ilman minkäänlaista lemmikkiä tai kotieläintä, vaikkakin olen kasvanut samassa pihapiirissä kuin aikoinaan oma isäni, eläimiä vilisevän maatilan poikana.
Minulta löytyy juuri kaikki mainitsemasi miehen tärkeimmät ominaisuudet. Olen rehellinen, omaan hyvät käytöstavat ja olen kohtelias, sekä pyrin aina ottamaan toisten tunteet huomioon. Olen myös mielestäni erittäin suvaitsevainen, enkä siis tuomitse tai oudoksu erilaisuutta. Kunnioitan kaikkia, jotka kunnioitukseni ansaitsevat ja pidän ehdottoman tärkeänä ihmisoikeuksia, tasa-arvoa sekä luonnon kunnioittamista.
Koen myös olevani lapsirakas, sillä haluan tulevaisuudessa kyllä omiakin lapsia. Tosin tähän mennessä elämääni en ole juuri yhtään ollut itseäni nuorempien lasten kanssa tekemisissä. Ihailen ja tarkkailen kyllä mielelläni, ulkona tai julkisissa välineissä kulkiessani, leikkiviä lapsia tai lastensa kanssa liikkuvia aikuisia. Ja onhan ne usein tosi söpöjä.
Päihteiden käytöstäni voin kertoa, että olen tasan kerran elämässäni maistanut alkoholijuomaa, taisin olla 18-vuotias, kun Kreikan lomamatkalla kostutin suuni retsina-viinillä ruokailun yhteydessä. Siis maistoin sitä, pahaa oli, enkä olen sen koommin maistanut. Sen pituinen se, ainakin tähän asti. Totta puhuakseni mieleni tekisi kokeilla. josko minulle maistuisi siideri. Oluen tiedän olevan pahaa, enkä usko happaman viininkään minulle maistuvan, sen sijaan voisin kuvitella, että silloin tällöin maiskuttelisin terassilla istuen tai ruokailun yhteydessä joitain laatuomenasiidereitä esim. Ranskasta tai Espanjasta. En siis ole tehnyt mitään ikuista raittiuslupausta itselleni, vaikka olenkin nyt oikeastaan absolutistina elänyt. En vaatisi tulevan kumppaninikaan olevan absolutisti, enkä toivoisi hänenkään sitä minulta vaativan. Savuttomuus sen sijaan on aika lailla edellytys, eikä sitä alkoholiakaan saisi missään nimessä juoda humaltuakseen.
Minultakin löytyy tosin niitä puutteita, pakko myöntää, kukaanhan ei ole täydellinen. Oma-aloitteisuus on välillä ollut esimerkiksi vähän hakusessa, varsinkin kodinhoidollisissa asioissa tai terveellistä elämäntapaa toteuttaessa. Ei minun asuntoni silti mikään sikolätti ole koskaan ollut, enkä itsekään ole mikään täysi sohvaperuna, enkä edes tietääkseni erityisen huonokuntoinen. Ja näissä asioissa olen koko ajan pyrkinyt petraamaan, tarkoituksena lisätä liikuuntaa viikottaiseen ja päivittäiseenkiin kalenteriin pikkuhiljaa.
Haavenani on myös hoitaa kotiani tulevaisuudessa mahdollisimman ekologisesti ja eettisesti. Toivon pystyväni ja jaksavani kierrättää kaiken mikä on kierrätettävissä, ja uusia hankintojakin ostettaessa, harkita niiden tarpeellisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Voin kuvitella ryhtyväni myös kirpputorien, UFFin, Kierrätyskeskuksen, ja rahan antaessa myöden Globe Hopen vakioasiakkaaksi.
Kuten sinäkin, Pohtiva nuori, olen myös itse ollut oikeastaan aina aikalailla ujo luonteeltani. Minulla on myös ainakin ollut diagnosoitu jonkinasteinen sosiaalisten tilanteiden pelko. Tänä syksynä olen tosin huommanut viimeistään alkaneeni rentoutua puolitutussa seurassa, ja kaverieni sekä opiskelutoverieni seurassa. Ehkä jopa jossain määrin ihan vieraidenkin. En osaa selittää mistä varsinaisesti tämä johtuu, mutta minulla on ollut kyllä viime aikoina erittäin hyvä vaihe elämässä ja itsetuntoni on varmaan muidenkin silmissä selvästi kohonnut.
Olen kyllä edelleen aika hiljainen yleensä, ja joskus myös ujo, en puhu yleensä turhia ja mietin ennen kuin avaan suuni. Olen varhaisteini-iästä lähtien ollut myös kova ajattelemaan ja pohtimaan asioita päässäni, sekä kova haaveilemaan tulevaisuudestani. Olen myös ollut aina eniten viehättynyt samanhenkisistä tytöistä, juurikin sellaisista kunnollisista ja kilteistä sekä ujoista ja hiljaisista.
Kuten ehkä on käynyt tähän astisesta sepustuksestanikin selville, en pidä itseäni kovinkaan materialistisena tai pinnallisena. Ne ovat juuri päinvastoin sellaisia elämänkatsomuksia, joita pyrin välttämään. Tuleva kumppanini ei saisi olla liikaa rahan tai ulkoisten ominaisuuksien perään.
Minäkin arvostan naisessa ja pidän niin tulevan kumppanini, kuin kenen tahansa ihmisen, henkisiä ominaisuuksia ja luonteenpiirteitä, sekä arvoja tärkeimpinä ja ratkaisevina.
Toki seurusteluun ryhtyessä on minullekin ulkonäöllä tiettyä merkitystä. Tulevan kumppanin ulkonäöstäkin kun pitää vain olla viehättynyt. Ja totta puhuakseni en usko voivani viehättyä ihan kaikennäköisistä naisista, oli sisäiset ominaisuudet kuinka hyviä tahansa. Suurin ulkonäöllinen toiveeni tulevan kumppanini suhteen on, että hän olisi minua pienempikokoinen tai korkeintaan saman kokoinen. Ei ole ikinä minua viehättänyt yliopainoiset, isoluiset, pitkät tai lihaksikkaat naiset.
Naisen perhetaustat, varallisuus, tulot, koulutus tai ÄO ovat minulle ihan yhdentekeviä asioita.
Pitäisin parhaimpana, jos tuleva kumppanini olisi myös suhteellisen kokematon miessuhteissaan, ainakin neitsyt ja ihannehan olisi että olisimme kumpainenkin myös ensimmäisessä seurustelusuhteessamme yhdessä.
En tiedä olenko ihan sinun kaipaamasi mies, voit muodostaa oman mielipiteesi mikäli tekstiini tutustut. Voin myös kirjoitella lisää, jos sinua tai jotakuta muuta kiinnostaa joku asia minusta tai mielipide minulta kuulla.
Minua saa tekstini perusteella myös ihan vapaasti kommentoida, ainakin minun puolestani, mutta tosin ketjuhan ei minuun liity. Enkä siis kaipaa välttämättä huomiota ollenkaan, jos kaipaisin avaisin itsestäni samantyypiisen ketjun.
Tulipa nyt paljon sepustettua itsestä myös asioita, joista aloittaja ei edes maininnut. Varmaankin turhaan, ainakin olettaen, ettei kukaan tekstiäni kokonaan lue. Mutta kyllä tämän tekstin kirjoittaminen oli ihan itsenikin kannalta peräti terapeuttista, en usko että olen ajatuksiani näiden aiheiden suhteen ainakaan, kirjoittanut näin laajasti ylös ennen.
Kiitos viestistäsi! Arvostan todella sitä, että avauduit ja kerroit itsestäsi. Huomaan paljon yhtäläisyyksiä oman ajatusmaailmani kanssa :)Maallemuutto on minulle lähes "ehdoton" tosin, sillä haluaisin kasvattaa oman ruokani ja nautin luonnon kauneudesta ja hiljaisuudesta. Tosin en mene kieltämään, etteikö pääkaupunkiseudulla olisi kaunista luontoa myös, jopa maalaismaisemia.
Minullakaan ei ole mikään kiire saada lapsia heti ja aika riskialtista voisi olla perustaa perhe lyhyen seurustelun jälkeen tuntematta toista kunnolla. En arvannutkaan, että suurin osa tulkitsisi sen osan tekstistäni hieman väärin.
ei helvetti, elä ku viimistä päivää naimisiin kerkee myöhemminkin. Olet viellä niin nuorikin, että sinun pitäis olla sekoilemassa eikä kotona haaveilemassa prinssi uljaasta.
Kyllä on trolli paljon uhrannu aikaa kirjottamiseen, noh jokainen tekee mitä lystää. Mutta tosiaan karkuu ja lujaa juoksisin minäkin jos tommonen tyttö olisi olemassa :)
Seksistä pidättäytyminen avioliittoon asti on riski kokeneen miehen mielestä. Yhteeensopivuudesta seksin suhteen ei ole mitään taetta. Jos sitten nainen haluaisi seksia vaikka kerran viikossa, ja mies kerran päivässä, niin suhde päättyy katastrofiin turhaan.
Mutta oppirahat maksellaan kantapään kautta...
Täytyy sanoa, että samaa mieltä kokenut2:n kanssa. Varmastikin useimpien mielestä olisi ihanaa, jos se elämän suuri rakkaus olisi se ensimmäinen, vaan kun äärimmäisen harvoin niin käy.
Kamalaa haaskausta nitkuttaa väkisin sen saman ihmisen kanssa, jos seksi on väljähtänyttää tai ei vaan kertakaikkiaan suju ollenkaan. Siksi olisi kuitenkin järkevää testata tilanne ennen avioliiton solmimista, mutta se ei tarkoita sitä, että olisi alettava hyppäämään sängystä sänkyyn. Harkitseva kannattaa olla.
Parisuhde on kuitenkin pari- eikä ystävyyssuhde siksi, että puolisoilla on seksielämää keskenään. Harjoittelulla ja toisiin totuttelulla selvitään alkukankeudesta, mutta jotkut ihmiset vaan on tehty täysin eri palasista eikä heidän seksinsä koskaan tule olemaan niin hyvää kuin se voisi jonkun muun kanssa olla.
Hienoja periaatteita siis, mutta miettisin kannattaako olla kuitenkaan ihan niin ehdoton.
Ei kelpais koska en muuta maalle ja en odota seksiä naimisiin menoon asti. En polta mutta toisinaan juon alkoholia. Aika vaikeeta tuollaista olis löytää kai--
Kaikki naiset ajattelevat seksiä miehen kanssa. Miehet eivät koskaan ajattele seksiä kun naisen tapaavat, vaan toisin päin. Sinä ajattelet pillusi mukaan. Kun pillusi turpoaa ja kostuu jonkun miehen edessä, siinä on sinun miehesi.