Olen vaihtanut sukupuolta. Useimmat miehet eivät tätä minusta huomaa vaan lähestyvät minua, koska selvästikin pitävät ulkonäöstäni ja/tai habituksestani, persoonastani. Moni on sanonut minua todella kauniiksi.
Olen tavannut muutaman miehen, jonka kanssa olen mennyt pidemmälle. Kun olen kertonut taustastani, miehet ovat järkyttyneet ja suhde on päättynyt.
Olen todella kyllästynyt tähän. Miksi kelpaan siihen asti, kunnes kerron taustastani? Olisiko parempi, etten kerro? Itse olen ajatellut, että se olisi huijausta, enkä halua sitä.
Jos kertoisin asiasta heti ensitapaamisen yhteydessä, tuskin kukaan kiinnostuisi minusta. Kaikki on siis hyvin siihen asti, kunnes he saavat tietää.
Mitä tässä oikein pitäisi tehdä?
Haluaisin myös tietää, mikä siinä on niin vaikeaa, että on käynyt sukupuolenkorjauksen, jos kerta muuten kelpaisi?
Olen tavannut muutaman miehen, jonka kanssa olen mennyt pidemmälle. Kun olen kertonut taustastani, miehet ovat järkyttyneet ja suhde on päättynyt.
Olen todella kyllästynyt tähän. Miksi kelpaan siihen asti, kunnes kerron taustastani? Olisiko parempi, etten kerro? Itse olen ajatellut, että se olisi huijausta, enkä halua sitä.
Jos kertoisin asiasta heti ensitapaamisen yhteydessä, tuskin kukaan kiinnostuisi minusta. Kaikki on siis hyvin siihen asti, kunnes he saavat tietää.
Mitä tässä oikein pitäisi tehdä?
Haluaisin myös tietää, mikä siinä on niin vaikeaa, että on käynyt sukupuolenkorjauksen, jos kerta muuten kelpaisi?
Vastaukset 8
Vanhimmat
En sanoisi että siinä olisi mitään vaikeaa. Ihminen itse olemuksellaan ja persoonallaan ratkaisee ainakin omalta kohdaltani. Ja olen siis mies itse.
Tosin on pakko tuoda esille että hetero kun olen, pitäisi korjauksen ja habituksen sitten olla todella naismainen, eikä kuin joku hirveä miehennäköinen huonostimeikattu naisen irvikuva.
suomalaismiehelle sopii parhaiten toinen suomalaismies, todella viihtyvät hyvin kaulaamassa toisiaan kun vilkasee kapakkaa, tanssipaikkaa jne
Olisi tosi kiva, että jos kaikki alapeukkua laittaneet sanoisivat, että miksi kelpaan miehille siihen asti, kunnes kerron taustani. Olkaa miehiä ja kertokaa.
onhan se outoa ja harvinaista. Näppituntumalla sanoisin, että 90 %:lle miehistä se on ylitsepääsemätön juttu. Ehkä jopa useammallekin. Niin se vain on vielä tänään. Kyllä sieltä se jalokivikin vielä löytyy.
Vaikeaa, kun olemme naisia :)
Sukupuolenkorjaus on hyvin harvinaista ja verrattain uusi ilmiö (viittaan leikkauksiin). Vaikka nykyään siitä tiedetäänkin enemmän ja puhutaan avoimemmin, on se edelleen ilmiönä valtaosalle suhteellisen tuntematon.
Harva omassa sukupuolessaan viihtyvä pystyy täysin ymmärtämään syitä, minkä takia joku on päätynyt niin radikaaliin ratkaisuun. Vaikka suhtautuisi neutraalisti sukupuoltaan vaihtaneisiin yleensä, voi asian hyväksyminen henkilökohtaisella tasolla tehdä kuitenkin monelle tiukkaa.
Mielestäni et voi muuta kuin jatkaa rehellistä linjaasi. Tapaamillasi miehillä on oikeus tietää taustastasi, olkoonkin, että sinun silmissäsi he eivät anna sinulle mahdollisuutta ihmisenä. Toivottavasti löydät sellaisen ihmisen rinnallesi, joka osaa nähdä sinut persoonana, sieluna, omana ihmisenäsi ja hyväksyy sinut sellaisena kuin olet valtavirrasta poikkeavasta menneisyydestäsi huolimatta.
Toisen pitäisi mieltää identiteettisi paremmin, kerro minkälainen persoonasi on toiselle - siis luotettaville. Ja mistä pidät elämässä, mitä harrastat, tavoitteet jne. Ei normaali heteromies tiedä MITÄÄN sukupuolenvaihdos aiheesta, ellei joku kerro perinpohjin asiaa. Ihmiset hyvä kun tunnistavat mikä se sana on. Sen jälkeen tulee pitkä ajatusprosessi. Ehkä lisäkysymyksiä. Fiksu kaveri kuuntelee ainakin kertomaasi, ja pelokas pakenee. Mutta pakenevat ne alkuperäisesti naiseksi syntyneitäkin - ainakin minulta on monta miestä kadonnut, kun joku ei ole miestä miellyttänyt. Miehet ovat ennakkoluuloisia ja pelokkaita suomessa kaikkea vähänkin erilaista kohtaan (itsestään poikkeavaa ja lähipiiristään poikkeavaa), oli se kymmenen ylimääräistä kiloa tai työttömyys, mitä tahansa. Jopa vääränväriset sukat.
Jos koet itsesi myös henkisesti naiseksi, eikö se ole oleellista. Eikä niin että miehiä miellyttääkseen olis kroppaa muuttanut vain. Joitakin "teinimäisiä, epäkypsiä" aikuisia miehiä ei miellytä helpolla mikään, ellei ota kunnollista ja arvostavaa miestä. Ja hehän hakevat naista ja olet myös henkisesti nainen, voiko sitä painottaa. Etkä mies. Vai miten itse koet identiteetin? Olit millainen vain identiteetiltäsi, aina löytyy sinusta pitäviä ihmisiä.
Entä minkälaisia vastauksia saisit jos kokeilet selkeää treffi-ilmoa, jossa on taustaa perusteluineen, ja kerrottu myös henkistä identiteettiä, vastaako asialliset vai ovatko hullut miehet vastaamassa? Ja paljon muuta ilmossa kerrotaan (harrastuksista kiinnostuksiin ym, eli tuon ekan voi tiivistää. Voisitko itse olla naisen kanssa joka on muuttanut sukupuolen mieheksi? Vai etsitkö ihan alkuperäistä miestä? Sitten täytyy olla kärsivällinen etsijä ehkä.
En tiedä vastausta kysymykseesi, joku varmaan tietää jossain tai löytää sen. Ehkä sinä löydät. Yleensä nimenomaan persoonakin ratkaisee, kiinnostuuko enemmän. Ehkä miehillä on pelkoa ja ajatus siitä että toisella on miehen geenit ja mu*at olleet, karvaa ja matala ääni. Se pelottaa koska mies on dominoiva ja suuttuessa aggressiivinen hieman, fyysinen. Ja miltä on aiemmin näyttänyt. Ja leikkaus pelottaa ihmisiä riskineen ja koska se on "suuri" operaatio tavallaan.
Ja reagoitko kaikkeen kuten joku nainen tekisi (vaikka persoonakohtaisia eroja on naisissa todellakin), etsiikö mies sitä? Pelkääkö mies samankaltaisuutta, jos joku vanha miehinen puoli pulpahtaakin esiin huomaamatta? Onko selkeyttä? Etsivätkö miehet romantiikkaa, lämpöä ja syvempää naisen olemusta? Jotakin arvoitusta. Pelätäänkö ettei sitä olisi? Miten sen toisi esiin että sinussa on paljon, luontevasti. Sinun persoonasi on hieno.
Käy jokainen ennakkoluulo paperille läpi ja laita uusiakin matkanvarrelta. Ja kirjoita perään oma vastaus, perustelut. Mikä toista voisi aina askarruttaa. Silloin osaat kertoa aiheesta enemmän tai näyttää jotakin. Jos oletat että se olisi niin helppoa, ettei tarvitse infota, silloin toinen vaan kauhistelee suu avoinna. Aiheesta mitään tietämättömänä tumpiona. Ja he haluavat tietää myös miten olit niin rohkea ja menit leikkaukseen, mitä jos olisi kuollut siihen? Leikkaus on riski isoilla alueilla, sisäisestikin. Mutta se on ohi.
Anatomiakin luutavasti mietityttää miestä, miten kaikki on rakennettu. Älä kaikkiin luota kertoen, mutta jos on joku sinusta kiinnostunut, eikä vain muuten utelias. Varo vaarallisia tyyppejä jos deittaat, sekopäitä. Naisvihaajiakin on ja muita sellaisia. Olisiko harrastuspiirejä, entä muita samaa läpikäyneitä vinkkeineen tai työ jossa voi kohdata. Luulisi myös että mies osaa kertoa aluksi mikä on ennekkoluuloisuuden aste 1-10 asteikolla, erilaisiin tai uusiin asioihin. Myös onko kiinnostunut kaltaisestasi seurasta, eli naisesta joka on ollut leikkauksessa.
Ei muutakuin onnea etsintään. Itsekin etsin ja olen ollut kauan sinkku, mieluummin etsin oikeaa persoonaa kuin väärää miestä. Toivottavasti aihe selkiää ja voit kirjoittaa vaikka kirjan muille.
Pakko vielä sanoa että ennakkoluuloisen säikäyttää millä tahansa asialla, vaikka olisi syntynyt naiseksi fyysisesti alkujaan. Jos toinen aidosti haluaa tutustua, näkee eritavalla ihmisen. Miten saisi tutustuessa alun, keskikohdan ja lopun ennakkoluulon pois? Ja mikä on syynä jos ei se lähde. Onko toinen niin varma omasta kannastaan? Voiko sitä muuttaa? Auttaako toisen näkökannan näkeminen myös? Minkälainen ihminen keskustelee aiheesta ja minkälainen ei. Kuka lähtee pois ja minkälainen jää. Monia kysymyksiä. Muut naiset miettivät myös löytääkö sitä oikeaa, että itse hyväksyy toisen ja toinen minut. Ja sitten hylkääminen tuntuu kauhean kurjalta, jos mies on tuntunut se oikealta. :(
Kaikilla (miehillä ja naisilla) on jotain mitä toisen pitäisi hyväksyä, täydellistä ei ole. Tilanteessasi on kyllä tuo haastava puoli mukana. Olisiko hyvä olla suomessa ennakkoluuloiltoja joissa voisi hälventää ihmisten turhia ennakkoluuloja ja vastata miesten kysymyksiin aiheesta. Onko vuoropuheluja ollut. Kun kaikki eivät etsi tietoa aiheesta itsekseen tai opaskirjasia ei ole yleisessä jakelussa, heteromiesten ulottuvilla.
Uskon että vaikka olisi miehen kropassa ja tuntee olevansa nainen, sekin hyväksytään. Kaikkien ei ole pakko käydä leikkauksessa. Sielulla on kaksi sukupuolta, vaikka synnymme naisen tai miehen kropassa. Tai luonteella.