Lainaus: Wikipedia
"Älykkyyden määrittely on vaikeaa eikä siitä ole yksimielisyyttä."
Näinhän se varmaan on, mutta yritetään kuitenkin.
Mielestäni älykkyys tarkoittaa yksinkertaisesti ilmaistuna aivojen ja olennaisesti aivojen toimintaan vaikuttavien elinten teknistä suorituskykyä. Em. paketti on ikään kuin kaikkea älyä edellyttävää toimintaa ohjaava ja pyörittävä moottori.
Miten sitten älykkyys realisoituu.
Jos on ainoastaan älykäs ilman, että omaisi mitään erityistä lahjakkuutta jopa niin, että on täysin lahjaton, on mahdollista saavuttaa poikkeuksellisen merkittäviä tuloksia tietyillä teoriapainotteisilla osa-alueilla, lähennä tieteessä.
Yleensä kuitenkin älykkyys ja lahjakkuus kulkevat rinnakkain. ”Matemaattinen lahjakkuus” sisältyy mielestäni jo sinänsä älykkyyteen ja varsinaiseksi lahjakkuudeksi määrittäisin esim. musiikillisen-, kirjallisen- ja vaikkapa sosiaalisen lahjakkuuden.
Poikkeuksellisen suuri lahjakkuus realisoituu huippuosaamiseksi ainoastaan, jos älykkyyden taso on riittävän korkea. Toisin sanoen matalan älykkyystason omaava henkilö ei koskaan saavuta poikkeuksellisen korkeaa osaamisen tasoa.
Vähemmän henkisiä taitoja vaativissa lajeissa, tilanne on hieman toinen.
"Älykkyyden määrittely on vaikeaa eikä siitä ole yksimielisyyttä."
Näinhän se varmaan on, mutta yritetään kuitenkin.
Mielestäni älykkyys tarkoittaa yksinkertaisesti ilmaistuna aivojen ja olennaisesti aivojen toimintaan vaikuttavien elinten teknistä suorituskykyä. Em. paketti on ikään kuin kaikkea älyä edellyttävää toimintaa ohjaava ja pyörittävä moottori.
Miten sitten älykkyys realisoituu.
Jos on ainoastaan älykäs ilman, että omaisi mitään erityistä lahjakkuutta jopa niin, että on täysin lahjaton, on mahdollista saavuttaa poikkeuksellisen merkittäviä tuloksia tietyillä teoriapainotteisilla osa-alueilla, lähennä tieteessä.
Yleensä kuitenkin älykkyys ja lahjakkuus kulkevat rinnakkain. ”Matemaattinen lahjakkuus” sisältyy mielestäni jo sinänsä älykkyyteen ja varsinaiseksi lahjakkuudeksi määrittäisin esim. musiikillisen-, kirjallisen- ja vaikkapa sosiaalisen lahjakkuuden.
Poikkeuksellisen suuri lahjakkuus realisoituu huippuosaamiseksi ainoastaan, jos älykkyyden taso on riittävän korkea. Toisin sanoen matalan älykkyystason omaava henkilö ei koskaan saavuta poikkeuksellisen korkeaa osaamisen tasoa.
Vähemmän henkisiä taitoja vaativissa lajeissa, tilanne on hieman toinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Älykkyys on tajunnan ja alitajunnan välinen yhteys.
Alitajunta toimii abstraktimmalla tasolla kuin tajunta ja liiallista alitajunnan sotkeutumista ajatusprosessiin kutsutaan "hulluudeksi" kun taas kohtuullisen tajunnan ja alitajunnan risteymää sanotaan "neroudeksi".
Yhteys on selvin taiteilijoiden kohdalla. Heidän päässä värit ja muodot saavat yhteyksiä arkielämän ja tunteiden kanssa. Tiedemiesten kohdalla tämä ilmenee normeista vapautuneesta ajattelusta kuten Einsteinin "think outside the box" -mallista ja selittämättömistä kyvyistä matemaattisten ongelmien ratkomisessa kuten myös muista kyvyistä havaita piilomuuttujia ja yhteyksiä luonnon toiminnoissa. Säveltäjät taas saattavat tuottaa sinfonioita hetkessä kun pääsevät yhteyteen "muusan" kanssa.
Loppupelissä kaikki liittyy muistin toimintaan. Alitajunnasta kaivetaan faktoja ja työmuistissa faktat yhdistetään milloin kunkin aivotoiminnan kanssa. Jotkut ovat vahvoja sosiaalisissa tilanteissa ja keskustelutaidoissa, toiset käytännön askareissa ja jotkut teoreettisissa aineissa. Heikkous toisella alalla saattaa olla vain opittujen mallien puute kyseisellä sektorilla.
Tunnepuolen tärkein tehtävä lienee synnyttää mielenkiintoja asioita kohtaa. Mielenkiintoiseksi kokemissaan asioissa henkilö on altis oppimaan uusia malleja ja sitä myöten kehittyy älykkääksi jollain alalla olettaen, että on kykenevä ja halukas oppimaan uusia malleja.