väittely

Toki matikasta voidaan väitellä siinä missä muissakin tieteissä. Esimerkiksi vaikkapa otaksumia miettiessä voi eri ihmisille tulla kiistoja siitä, miten ongelmaa voi lähteä ratkaisemaan.

Eikä aina ole selvää, miten joku uusi asia kannattaa määritellä. Esimerkiksi toteuttaako joku matikan otus viisi aksioomaa vai onko kyseessä kahden otuksen yhdistelmä, joista ensimmäinen toteuttaa kaksi ja toinen kolme aksioomaa. Asioille voi olla myös keskenään yhtäpitäviä määritelmiä, joista yksi on otettava määritelmäksi ja muut ominaisuudet johdetaan siitä. Ei ole aina selvää, mikä tämä yksi ominaisuus on.

Tai vaikkapa opinnäytteen kirjoittamisessa ohjaaja voi haluta tekstiä muokattavan eri suuntaan kuin mitä kirjoittaja haluaisi. Esimerkiksi omassa kandissani olin kirjoittanut lauseen tyyliin:

"Jos p on alkuluku ja n on positiivinen kokonaisluku, on olemassa kunta, jossa on p^n alkiota."

Ohjaajani halusi muokata tuon muotoon


"Jos p on alkuluku ja n on positiivinen kokonaisluku, niin on olemassa kunta, jossa on p^n alkiota."

Kun mennään matematiikan ja filosofian rajalle matematiikan perusteisiin, niin siellä saattaa syntyä väittelyä. Kuuluisa matematiikan perusteiden tutkija Bernhard Russel haukkui matemaatikkoja epätäsmällisiksi.

Tietysti on vielä sitten tavanomaisia matemaatikkojen kiistoja jonkin osa-alueen merkityksestä/merkityksettömyydestä. Matematiikan laitosten jatkuva kinan aihe on myöskin opiskelijoille opetettava asiakokonaisuus.

No ainakin histiriassa on ollut. Mm. Kronecker oli tunnettu riitapukari. Hän oli sitä mieltä, että vain kokonaisluvuilla on merkitystä, muu on täyttä paskaa. Hän katkaisi monen nuoren matemaakon uran, jos tämä oli toista mieltä, tai ainakin häiritsi.