Vaikuttaa maallikon näkökulmasta aikamoiselta science fictionilta. Onko tosiaan näin?
Onko M-teoriasta mitään hyötyä?
TieteellinenRealisti
28142
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
On. Suosittelen sinulle ToEbi-yhteneisteoriaan tutustumista.
>
Miksi ihmeessä huuhaapaskaan kannattaisi tutustua ?
Tuossa hölmöilyssä ei ole mitään tolkkua.
>
Kai se vähän scifiä on vielä tässä vaiheessa, mutta tietysti sillä on vankka matemaattislooginen perusta. Kokeellista näyttöä ei ole, joten emme voi puhua sillä tavalla tieteellisestä teoriasta kuin vaikka painovoimateorian tapauksessa.
Ehdotan maallikolle tutustumista fysiikkaan loogisessa järjestyksessä, joista säieteoriat lienevät viimeisin tutustumisen kohde.
Mitä veikkaat? Ikää noin 50v ja ÄÖ aö 110 -120.
Onko kovin todennäköistä oppia ja kauanko pitäisi opiskella että ymmärtäisi säieteoriaa peruskoulupohjalta lähtien.
Vai vaatiiko suurempaa älykkyyttä ja tai pitkäaikaista aivojen harjaannuttamista.
Lukion pitkän matikan ja fysiikan kotiopiskelee aika nopeasti, sitten ehkä joku 10v yliopisto-opintoja niin olet jo aika pitkällä.
Säijeteoria sisältää melkoisen vaikeaa matematiikkaa. Tosin johtopäätösten ymmärtämiseen ei välttämättä matiikkaa tarvita.
>
Siis mikä on 110-120 ? ÄlykkyysÖSÄMÄÄRÄ vai ALUKKUUSÖSÄMÄÄRÄ ? Tästä veikaten se on lähempänä sataakymmentä, ehkä alle, heh heh.
>
No, lukion kursseja taitaa olla n. 8, joka tarkoittaa laskennallisesti n. kahdeksan työviikon määrää eli 200 tuntia. Yliopiston kursseja on sitten n. 120 opintoviikon verran ja väitösvaiheessa vielä jonkin verran enemmän eli yli 10000 tuntia siihen taitaa mennä, että jonkunlaisen näkemyksen saa. Toki kotiopiskeluna luvun voi kertoa melkein kahdella - varsinkin kun matematiikan taidotkaan ei varmasti ole kuin sitä peruskoulutasoa.
>
Ei kai siellä mitään ole, mitä ei normaaliälyinen voisi oppia, mutta vaatii kyllä paljon vaivaa, johon todella sisältyy myös hammastenkiristelyä. Helpolla ei vaan yksinkertaisesti voi päästä.
Tosiaan, ihmiset, jotka ovat asiaa opiskelleet ja tutkineet toista kymmentä vuotta, osaavat sanoa jotain järkevää säieteorioihin. En kyllä mitenkään usko, että Sinä pystyisit siihen esim. kahden viikon intensiiviopiskelulla tai Wikipediaa selaamalla. Kyllä siihen vähintään se kymmenen vuotta menee.
Joo, en ala opiskelemaan edes piruuttani. Jonkinlainen realiteettien taju on kuitenkin. Olen sitäpaitsi niin laiska, etten paremillakaan älynlahjoilla saisi rämmittyä läpi noin pitkällistä oppimisprosessia.
On vaan mielenkiintoista tietää minkälaisia henkisiä resursseja ja työmäärää oletetaan tuollaisen ymmärtämisen vaativan. Latoin sitten omat summittaiset lähtöparametrini esimerkiksi.
Uskoisin kuitenkin aivojen harjaantuvan sen mukaan miten sitä käyttää. Eli esim. matematiikkaa ikänsä päässään pyörittänyt on matemaattisesti älykkäämpi kuin mitä olisi jos ei olisi harjoittanut tässä lajissa itseänsä.
Luin jostain, että Suomessa tohtoreiden keskimääräinen ÄO on 125. Itselläni on mitattu kymmenisen pykälää ylempi ja tunnen silti ajoittain itseni varsin tumpulaksi. Tohtori en ole.
Se, mitä kirjoitit harjaantumisesta, pitää kyllä paikkaansa, mutta onko siinä kyse älykkyydestä, vai ulkoa opituista rutiineista.
Kovalla työllä voi korvata paljonkin lahjakkuuden puutetta, kunhan on edes jotakuinkin täysipäinen. Jo valmiiksi muotoiltujen teorioiden opiskelu ei liene ylivoimaista, jos on edes keskitasoa ja panostusta asiaan riittää. Vasta tieteen teko ja teorioiden edelleen kehittäminen vaatii sekä nerokkuutta, että useimmiten myös kovaa työtä ja tuuria.
Tohtoreiden keskimääräinen IQ on siinä 130 nurkilla, kyllä.
Itse olen tohtori ja aina ollut keskimääräistä selkeästi älykkyympi, vaikken ole testauttanut omaa älyäni.
Omalta kohdaltani voin todeta, että älyni on nykyään (ikää nyt 40 v.) huikeasti parempi kuin parikymppisenä. Nykyään esim. tieteellisen tekstin lukunopeuteni on 10-kertainen verrattuna mitä se oli 20 vuotta sitten. Lisäksi luova ongelmanratkaisukykyni on nykyään tosi hyvä, olen nyt todella tehokas ja nopea kaikessa, mitä teen.
Sanotaan, että loogis-matemaattinen ajattelukyky on parhaimmillaan parikymppisenä, ei pidä mun kohdalla kyllä paikkaansa.
>
Näin vähän ajattelinkin.
>
Niin. Eikä älykkyys kuitenkaan asiaa kovin paljon helpota (ehkä on vähän nopeampi päästä haasteista yli), mutta koska ilmoittamasi IQ:t ovat keskimääräistä asiantuntijaa alempi, Sinulla taitaisi olla kivinen tie edessäsi.
Mutta mutta, pointtini oli se, että ei ne opinnot ihan turhia ole eikä niitä todellakaan pysty korvaamaan millään viikon itseopiskelulla nettisivuilta.
[Miksi muuten tällaiset aiheet kerää tuota virtuaalipippelinkasvatusjengiä ? Mitä sitten vaikka jonkun omailmoittama IQ pitäisikin paikkaansa ? Kuitenkin jokainen tietää, että sitä lapinlisää tulee "jonkun verran" aina kun älykkyysosamääristä puhutaan (ja varmasti 95 % ihmisistä kuvittelee olevansa keskivertoa älykkäämpiä). Osoittakaa älykkyytenne älykkäällä argumentaatiolla. Tuollainen todentamattomien lukujen kertominen on aika typerää. Muistatteko kun yksi itseään huippuälykkääksi tituleerannut jäi kiinni kun vähän kovistelin, niin ei hän ollut sitten edes testissä käynyt vaikka väitti osamääräkseen päälle puolitoistasataa.]
>
Tottakai harjoittelusta on hyötyä, mutta tässäkin tapauksessa se hyöty on varmasti hyvin marginaalista (kun kuitenkin ne matematiikan oppisisällöt pitäisi olla hallussa eikä vain peruslaskutekniikat). Kuitenkin ilman harjoittelua valmius olisi vaan laskenut; olet ehkä vain ylläpitänyt valmiutta.
"älyni on nykyään (ikää nyt 40 v.) huikeasti parempi kuin parikymppisenä. Nykyään esim. tieteellisen tekstin lukunopeuteni on 10-kertainen verrattuna mitä se oli 20 vuotta sitten."
En usko, että tuossa on kysymys älykkyydestä. Kyse lienee oppimisesta. Perusälykyys ei siinä määrin kehity parinkymmenen ikävuoden jälkeen. Tietysti kognitiotieteiden ongelmana on jo se, ettei älykyyttä ole kyetty yksiselitteisesti määrittämään, mittaamisesta puhumattakaan.
Niin mitä on älykkyys?
Itse ymmärrän älyn loogisena päättelykykynä, joka mahdollistaa uuden tiedon oppimisen ja soveltamisen käytäntöön sekä luovan ongelmaratkaisukyvyn. Lisäksi älykkyyteen liittyy varmaakin keskimääräistä suurempi nopeus toimia ja päättää.
Itselläni tieto on selvästi kumuloitunut ja nykyään - oli ongelma mikä tahansa - pystyn ratkaisemaan tuon todella nopeasti, koska nyt osaa välittömästi kiinniittää huomion oleelliseen ja heittää epäoleellisen sivuun. Siis ongelmanratkaisukykyni on joka tapauksessa huomattavasti parempi nyt kuin 20-vuotiaana. Onko tämä merkki sitten älyn kehittymisestä, sitä en tiedä.
"Tohtoreiden keskimääräinen IQ on siinä 130 nurkilla, kyllä."
Sehän oli kiintoisaa. Minulta mitattiin Mensan ÄO-testissä 172.
Tohtorin tutkintokin tuli -- tosin se tuli Cambridgestä Britanniasta eikä alma materistani, Aalto-yliopistosta. Parempi niin. Aalto-yliopiston PhD ei ole suuressa maailmassa minkään arvoinen brittiläiseen tohtoraattiin verrattuna.
Tosi korkea on IQ:si.
Itse olen hyvin älykäs, tiedän sen, vaikken koskaan ole mittauttanut omaa älyä.
Olen tehnyt aikanaan soveltavan matematiikan piiristä väitöksen juuri Aalto-yliopistolla ja nyt kesällä 3 kuukauden aikana kirjoitin toisen. En tiedä, mihin yliopistoon tai laitokseen väitöskirjan jätän, eiköhän se kelpaa poikkitieteellisenä ihan minne tahansa. Olen tosi tyytyväinen lopputulokseen, koska pystyin yhdistämään fysiikan peruslait ja taloustieteen perusteet ja testannut empiirisesti ja kaikki toimii.
Odotan vain mielenkiinnolla vastaanottoa. Toivon vain, että minua ymmärretään tai halutaan ymmärtää (taloustiede ei tunnetusti ole avoin uusille ajatuksille).
Joka tapauksessa olen tullut pisteeseen, että uutta tietoa ei ole enää perusmalleista omaksuttavissa (koska kaikki on jo päässä), joten on luotava itse uutta tietoa.
Jep. Minultapa mitattiin Mensan ÄO-testissä 173.
Tohtorin tutkintokin tuli -- tosin se tuli M.I.T::stä eikä alma materistani Oulun Yliopistosta. Parempi niin. Oulun yliopiston PhD ei ole suuressa maailmassa minkään arvoinen brittiläiseen tohtoraattiin, peräti puhumattakaan Suomi24 - Tohtoraattiin verrattuna.
Haista huilu.
Jos et tuon vertaa ymmärrä, mistä nyt keskustellaan, niin olisit hiljaa. Nyt vaan kuset omaan vihtaasi.
Itsesi kanssa ko väittelit?
Taitaa taas olla se toebin ryönä asialla.
Ruhahahahahahahaaa.........
>
Niin "varmaan".
Mitä jos tehtäisiin niin, että todistaisit sitä "älykkyyttäsi" kirjoittamalla jotain älykästä.
>
Suunnilleen jokainen ainakin kuvittelee "tietävänsä", että on hyvin älykäs.
>
Toisen minkä ?
Jep, mitä itua on kirjoittaa satuja tänne.
Heko heko heko heko. Tuo oli aidosti huvittavaa!
Onhan siitä älykkyystestistä olemassa viralliset kirjalliset dokumentit, ammattimaisen, tutkinnon omaavan, psykologin tekemästä testistä (Cattell&Cattell Culture Fair, jota Mensa käytti v. 1983.)
Tuo oli mielestäni jo aidosti huvittavaa!
Mutta jos joku on älykäs, niin se on automaattisesti vallalle vaarallinen, ja siitä pitää päästää ilmat pihalle gangsterityyliin! Tai ainakin sabotoida sen väitöskirja, valehdella että sen on homoseksuaalinen, yms. valtiollista jäynää.
Jos menettelee niin, että älykkäät yksilöt aina likvidoidaan vallalle vaarallisina, niin silloin populaation ÄO lähenee sukupolvi sukupolvelta asymptoottisesti nollaa. SIis ÄO lähenee asymptoottisesti nollaa ylhäältä päin. Se näkyy eurooppalaisesta päivän politiikasta.
Kvantti
Joo jaa, tarviiko tällä palstalla esittää tieteellisiä lähdeviitteitä? Mielestäni ei.
Ei sinun tarvitse uskoa minua tai ketään muuta, jos et kerran usko. Voit hyvinkin olla oikeassa. Monet kertovat satuja itsestänsä tai näkevät itsensä vain positiivisessa valossa.
Itse kirjoittelen tänne vain kuluttaakseni aikaa, en todistaakseni, että olisin pätevä tai kaikkitietävä. Vaikka itse asiassa tiedän paljon tieteestä.
Juttusi ovat täyttä typerehtimistä. Menee jo pahasti vainoharhan puolelle.
>
Jaa se että yrität valehdella jotain typeryyksiä ? Eipä se kovin huvittavaa ole, mutta "hullujen huveista" on sanontakin.
>
Tuskin on.
>
Eli et voi olla älykäs, koska Sinusta olisi päästetty oman väittämäsi mukaan ilmat pihalle. Jep, näin tämä "Suomen kolmen älykkäimmän joukossa oleva" puhui itsensä omilla argumenteillaan polvilleen.
Muutenkaan tuollaiset salaliittoidiootit eivät yleensä ole mitään älyn jättiläisiä, mikä taisi tulla todistettua tässäkin tapauksessa. Suuret puheet, hyvin niukasti villoja ullakolla.
On kyllä vekkuli ilmiö, että oman ilmoituksen mukaisten IQ:n ja peniksen pituuden keskiarvot huitelevat siellä 140 tienoilla ja 23 cm huitteilla - kunhan ei tarvitse todistaa. Jep, eikö ole ihan vitun vammaista yrittää leijua asioilla, jonka ihan jokainen tietää, että niissä on lapinlisää sellainen n. puolet ? Ja oikeasti: eikö olisi ihan yhtä vammaista, jos jolla kulla kirjoittajalla olisi oikeasti korkea IQ, niin leijuisi sillä ?
Hah.
>
Jos täällä pitäisi puhua tieteestä, niin kyllä väite pitää yleisten keskusteluetiketin mukaan pystyä todistamaan. Ilman todisteitahan väite jää tyhjäksi (ja siis täysin arvottomaksi ininäksi).
Kyllä jokainen osaa nykyisin googlata, ei kukaan niin avuton ole.
Tosta älykkyydestä vielä lyhyesti. Mielestäni älykkyys ei ole mitään muuta kuin kykyä ajatella itsenäisesti, analyyttisesti ja kriittisesti.
Itsenäinen ajattelukyky on harvinaista. Mm. B. Russell totesi, että ihmiset mieluummin kuolevat kuin ajattelevat itsenäisesti. Kant ja Marx sanoivat, että suurin osa ihmisistä ei koskaan aikuistu, koska eivät opi käyttämään omia aivojaan.
>
Joten varmasti sitten on helppo löytää se omaa väitettä tukeva tieteellinen julkaisu hetkessä kun sellaista pyydetään.
Se kuitenkin tiedetään, että tällaiset väitteet, joille ei pyydettäessä esitetä tieteellistä lähdettä, ovat oikeasti ilman sellaisia. Jep, n. 100 % väitteistä, joihin pitäisi itse hakea todisteet, ovat oikeasti todisteettomia. Tässä on vaan se tieteenfilosofinen virhe, että jos todisteiden haku jätetään epäilijän kontolle, niin väitteen esittäjä voi sanoa, ettei epäilijä ole hakenut tarpeeksi tarkasti (tai osannut hakea tms. paskaa), jolloin siis todistusvastuu jää epäilijälle - ja keskustelu tieteestä on siis päättynyt jo jokusta viestiä aiemmin ja ollaan siirrytty huuhaan puolelle.
Jos väittää, että oma kanta on todisteellinen, on velvollinen osoittamaan, että se myös on todisteellinen.
No jos totta puhutaan, niin M-teoria ei ole yhtään sen vaikeampi kuin esim. yleinen suhteellisuusteoria.