Chilin syöminen pelkkää esittämistä?

Makuja on monenlaisia. Chiliä ei tarvitse syödä, jos siitä ei pidä. Jotkut pitävät. Chililajikkeissa on paljon eroa paitsi tulisuuden, myös makuvivahteiden suhteen.

Syön chiliä, koska pidän siitä. Sillä on myös terveysvaikutuksia. Tapanani ei ole kuvailla ystävilleni syömääni ruokaa, enkä ole koskaan tavannut ihmistä, joka kehuu chilinsyömisellään.

Tuskinpa kukaan syö chiliä sellaisenaan. Sitä käytetään ruoan maustamisessa antamaan siihen tulisuutta ja myös makua (eri chililajit maistuvat erilaisilta).

On tutkittu, että tulisin ruoan nauttiminen vapauttaa aviojen mielihyvähormoonia endorfiinia. Mieluummin minä endorfiinitujauksen otan chilillä kuin amfetamiinilla!

Treenaa, poju, treenaat - ennen kuin huomaatkaan, olet oppinut tykkäämään tulisista ruoista ja maailmasi on taas entistä avarampi!

Chili on siksikin kiva mauste, että sitä voi käyttää sekä suolaisissa, että makeissa ruuissa. Valitsee vaan sopivan vahvuuden ja makuvivahteen niin johan pelittää. Chili (kuulemani mukaan) myös virkistää aineenvaihduntaa, joten sopii kilojen karistajillekin. Haluaisinpa vielä oppia kasvattamaan noita ihanuuksia.

Aloittajalle haluan vinkata ruuan Broileria Molekastikkeessa (meksikolainen). Siinä yhdistyvät dhili, tumma suklaa ja suolaisuus. Ehkä sen valmistaminen ja syöminen auttaa ymmärtämään.

Chilin kapsaiini tehostaa aineenvaihduntaa enenmmänkin, eikä vain hikoiluun syömisen aikana.

Tiedetään myös, että se suojaa ruuansultauskanavaa haavaumilta saadessaan aikaan sen, että kun elimistö havaitsee chiliä syödyn, alkaa mahalaukkuun erittyä paksumpi suojaava limakerros ja tämähän estää vatsahaavan syntyä. Jotkut refluksipotiilaatkin ovat sanoneet ettei chili aiheuta heillä närästystä samalla tavoin kuin esim ihan tavallinen kotimainen peruna!
Chili myös suojaa kuumissa maissa elintarvikebakteereilta.

Nouu mitään masokismia ei ole taustalla vaan mukavan pehmeä polte suussa, kropassa ja miellyttävä maku kielellä. No joskus chili voi aiheuttaa liiallistakin hikoilua, mutta se on vain oheisoire mainion maun oheen.

Itse kasvatan nagaa, joka on mainittu stydimmäksi chiliksi maailmassa ja sen valmistaminen on oma tapansa, mutta ruoassa se on lempeän polttava ja maukas - suosittelen.

Itse käytän chiliä (enkä tarkoita mitään vihreitä jalopenoja) melkein kaikkeen ruokaani - munakkaista aina pizzoihin - se vaan tykittää kortonkiakin stydimmin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Scovillen_asteikko. Ton mukaan sen tulisuuden voisi mitata itsekin, mutta taitaa olla aika vaivalloista, joten mulle riittää lajikkeen nimi ja maistaessa poltteen tuntu suussa.

Mulla ei koskaan ole ollut poltetta ulostaessani vaikka en päivittäin chiliä syökään ja syödessäni en ole tuntenut polttavaa tunnetta vaan mielytttävää pehmeää poltetta. Jotkut ihmiset tosin ovat herkkiä chilin kapsaiinille ja jos epämiellyttävän voimakasta polttavaa tunnetta esiintyy ruoansulatuselimistössä, niin suosittelen jättämään chilin pois ruokavaliosta.

Kasvatin viime vuonna chili-paprikan (lajiketta en tiedä, taimitarhan heräteostos), joka tuotti hyvin runsaasti pieniä, 1-2 sentin pituisia hedelmiä. Kuivatin ne ja käytän niitä vieläkin ruokani maustamiseen. Yksi pieni palko hienonnettuna riittää enemmänkin kuin hyvin isommankin ruoan (uunivuoka, kasviiskeitto jne...) mausteeksi. Kutsun tätä chiliä "stydiksi".