Jämpsä ja Orippää

Entisenä sotkamolaisena muistan, että monet puhuivat Sumpsasta ja sumpsalaisista tarkoittaessaan Sumsan kylää ja sen asukkaita. Sumsa sijaitsee Sotkamon ja Kuhmon välisen ns. pohjoisen tien (tie nro 900) varrella; tie on näillä tienoin nimeltään Sumsantie.

Järviwiki tuntee järven nimeltä Sumpsa ja puhuu sen yhteydessä myös Sumpsanjoesta. Järviwikin sivulle avautuvalla kartalla järven kohdalla on nimi Sumsa. Hakusanalla Sumsa ei Järviwiki kyseistä järveä kuitenkaan löydä.

http://www.jarviwiki.fi/wiki/Sumpsa_(59.842.1.003)

Minulla on hatara mielikuva, että nimellä saattaisi olla etymologinen yhteys tuohikonttiin, josta menneiden aikojen ”laukkuryssät” saattoivat käyttää karjalankielistä nimeä sumtsa, sumtša, sumptsa tjsp.

Jämsä voi olla samankaltainen tapaus. Intissä minulla oli tupakaverina mies sukunimeltään Jämsä. Ettei vain joku puhutellut joskus häntä piloillaan nimellä ”Jämpsä”?

Olin kerran ulkomaisen hotellin aamiaispöydässä kuuntelemassa oululaisinsinöörin ja ranskalaisen elektroniikkavalmistaja Thomsonin suomalaisen maahantuojan edustajan välistä keskustelua. Oulun mies puhui (ihan ilkikurillaan) ”Thompsonista”. Maahantuoja korjasi nimen ääntämistapaa. Siihen oululainen: ”Minäpä pruukaan sanua Thompson, kun se on minusta sillai parempi!” Vastaväitteet loppuivat siihen.

Epänormaali ihminen kirjoitti:

Entisenä sotkamolaisena muistan, että monet puhuivat Sumpsasta ja sumpsalaisista tarkoittaessaan Sumsan kylää ja sen asukkaita. Sumsa sijaitsee Sotkamon ja Kuhmon välisen ns. pohjoisen tien (tie nro 900) varrella; tie on näillä tienoin nimeltään Sumsantie.

Järviwiki tuntee järven nimeltä Sumpsa ja puhuu sen yhteydessä myös Sumpsanjoesta. Järviwikin sivulle avautuvalla kartalla järven kohdalla on nimi Sumsa. Hakusanalla Sumsa ei Järviwiki kyseistä järveä kuitenkaan löydä.

http://www.jarviwiki.fi/wiki/Sumpsa_(59.842.1.003)

Minulla on hatara mielikuva, että nimellä saattaisi olla etymologinen yhteys tuohikonttiin, josta menneiden aikojen ”laukkuryssät” saattoivat käyttää karjalankielistä nimeä sumtsa, sumtša, sumptsa tjsp.

Jämsä voi olla samankaltainen tapaus. Intissä minulla oli tupakaverina mies sukunimeltään Jämsä. Ettei vain joku puhutellut joskus häntä piloillaan nimellä ”Jämpsä”?

Olin kerran ulkomaisen hotellin aamiaispöydässä kuuntelemassa oululaisinsinöörin ja ranskalaisen elektroniikkavalmistaja Thomsonin suomalaisen maahantuojan edustajan välistä keskustelua. Oulun mies puhui (ihan ilkikurillaan) ”Thompsonista”. Maahantuoja korjasi nimen ääntämistapaa. Siihen oululainen: ”Minäpä pruukaan sanua Thompson, kun se on minusta sillai parempi!” Vastaväitteet loppuivat siihen.

Piti käydä kaivamassa kirjahyllystä esiin Ilmari Kiannon Punainen viiva. Sieltä löytyi kuin löytyikin kohta, jossa kulkukauppias Simana Arhippainen saapuu Topin ja Riikan tölliin.

”— Passipo veikkon', ylen hyvin milma kostitat, kyly on kulta kulkijalle! kiitteli matkamies ja alkoi oitis riisua liikoja vaatteita pirtin penkille. — A teilleh suutari ta suutarin naini tervehyisie ylen äijä työnnettih. Mie sielä kosinolla makain. »Mistä kautta hiihat?» miulta kysyttih suutarin väki. »Korpiloukon kautti miula ijänikuinen hotu kulkou», vastasin mie. Vet kostintsoa kerallani työnnettih, anna sumptshastani etshin.”

Ja eikös vain kontista löydykin kahvia ja sokeria Topille ja Riikalle, korppuja lapsille!

Kantolaitteen nimi on Kiannon kynällä ilmaistuna siis ”sumptsha”. Mihin muuhun voisi Sotkamon paikannimi Sumsa viitata?

Kyllä mummovainajani sanoi aina Jämpsä, en tiedä oliko tuo sitten Porin murretta, porilainen hän oli syntyjään.