Onko kukaan muu pannut merkille, miten tietokonenörtit kirjoittavat nettipalstoille käyttäen sellaista omituista ja irvokkaan huvittavaa termiä kuin "kiloeuro", siis "k€"?
No tämähän johtuu tietysti tietokonenörttien omasta slangista, jossa puhutaan "kilotavuista" ja muutenkin kilo-sitä-kilo-tätä.
Meillä suomen kielessä, jos pitää vaikkapa lyhentää "kymmenentuhatta euroa", se lyhennetään "10 000 €", tai sanotaan reilusti stadin slangilla "kybätonttu", mutta nörtit lyhentävät sen "10 k€". Ei ole olemassa sellaista suuretta kuin kiloeuro. Ei meidän maailmassamme.
Huimapäisimmät puhuvat jopa ajan kulumisesta "kilovuosina", siis tuhansina vuosina!
No tämähän johtuu tietysti tietokonenörttien omasta slangista, jossa puhutaan "kilotavuista" ja muutenkin kilo-sitä-kilo-tätä.
Meillä suomen kielessä, jos pitää vaikkapa lyhentää "kymmenentuhatta euroa", se lyhennetään "10 000 €", tai sanotaan reilusti stadin slangilla "kybätonttu", mutta nörtit lyhentävät sen "10 k€". Ei ole olemassa sellaista suuretta kuin kiloeuro. Ei meidän maailmassamme.
Huimapäisimmät puhuvat jopa ajan kulumisesta "kilovuosina", siis tuhansina vuosina!
Vastaukset 54
Vanhimmat
Mitäs se tarkoittaa, kun YouTubessa tilaajia voi olla Esim. 214 K?
Taitaa olla juuri muuttunut ilmoitustapa.
214 kelviniä
Niinpä, ja tavalliset kansalaiset kirjoittavat, että autolla on ajettu 150 tonnikilo metriä, vaikka oikein olisi megametriä, Mm.
Valitettavan harvat nörteistäkään osaavat käyttää oikeita, seuraavassa kerrottuja yksiköiden kerrannaisia:
http://en.wikipedia.org/wiki/Kibibit
EIköhän se ole englannin slangista tullut, eli mikä meillä on tonni, on heillä K/kilo. L Muistan jo 80-luvulla huomanneeni televisiosarjoissa sitä käytettävän samassa merkityksessä kuin grand ($1000).
Grand sanaa eikäytä kuin elokuvien huumegangsterit.
Ortodoksisella nörtillä kilo ei tietenkään ole tuhat, vaan 1024.
Niin, tietenkin oikeaoppinen nörtti ehdottomasti ajattelisi 1024:ää, koska tietokoneterminologiassa kilo ei ole tasan kilo. Siellä kilo antaa enemmän. Vähän niin kuin K-kaupan lihatiskillä, kun pyydät 250 grammaa palvikinkkua ja saatkin vastaukseksi ""Meni vähän yli, käykö 270 g.?"
http://keskustelu.suomi24.fi/node/2028482
:D
Sitten asiakas maksaessaan: "saako olla vähän alle, kun olisi tasa raha"
Elä sinä vain siellä omassa kummitusmaailmassasi. Täällä reaalimaailmassa me kyllä ymmärrämme merkinnän "k€" tai jopa "kiloeuro" ja myös käytämme sitä.
Kielitoimistonkin, tai mikä KOTUS se nykyään onkaan, sopisi tässäkin lakata potkimasta tutkainta vastaan. Kieli muuttuu.
Tosin ei voi puhua kielestä yhtenä möhkäleenä. Säännelty yleiskieli on oma kielimuotonsa, johon kiloeuroja eivät hevin hyväksytä.Se muuttukin hitaasti. Muut kielimuodot ovatkin jo epämäärisempiä. Jokaisella kielenkäyttäjällä on täysi vapaus puhua ja kirjoittaa miten haluaa. Eri asia on, millaisen vaikutelman hän tyylillään antaa, miten häntä missäkin ymmärretään ja miten hänen kielituotteensa missäkin (esim. koulussa, työssä) edes hyväksytään .
Täällä reaalimaailmassa monet eivät tosin ymmärrä merkintää "kcal" tai jopa "kilokalori", vaan puhuvat "kaloreista". Sama kuin väittäisi matkan Helsingistä Tampereelle olevan suunnilleen 180 metriä.
nörttien kielioppiin ei kuulu käyttää isopja kirjaimia ja oikkenkrjttsenkin kanssa on vhän nin jaa nän.
Miktähän kielitoimisto siihen sanoo?
Normaali suomalainen on aina assosioinut kilon painoon liittyväksi suureeksi. Kilo on 1000 grammaa. Tottakai, kilo on alkuperäiseltä merkitykseltään vain tuhat, ilman sen suurempia määrityksiä siitä, mistä tarkemmin on kyse, kyllä kyllä, mutta kun se nyt vain sattuu menemään niin, että suomalainen yhdistää sen aina painomittoihin. Kilo perunoita, kilo sika-koira-jauhelihaa.
On muitakin mittoja, jotka on irrotettu alkuperäisestä merkityksestään, vaikka ei olisi pitänyt.
Super = yläpuolella. Superman = yli-ihminen, ei Teräsmies.
Ultra = yli. Ultratehokas = tehokkuuden ylittävä - siis millainen?
Mega = miljoona. Megatarjous = miljoonatarjous. Miljoona mitä?
1990-luvun puolivälissä jouduin aina työmatkallani kävelemään sellaisen katumainoksen ohi, jossa luki "Uusi Pepsi Max sisältää vain 0,4 kaloria!". Annoin lankapuhelimessa tunnepitoista palautetta Pepsin pohjoismaiselle jälleenmyyjälle siitä, että heidän mainoksensa on valheellinen ja harhaanjohtava. Pepsi Maxissa ei ole kaloreita 0,4, vaan kokonaista 400 kappaletta. Mainosta muutettiin viikon päästä vastaamaan totuutta.
"se nyt vain sattuu menemään niin, että suomalainen yhdistää sen aina painomittoihin"
Vaan kun ei satu. Jotkut suomalaiset yhdistävät, jotkut toiset eivät. Pelkkä "kilo" yksinään liittyy painoon, ellei sitten satu liittymään kansainvälisiin radioviestinnän tavausaakkosiin tarkoittaen kirjainta "k". Mutta heti, kun sen perässä on jokin muu kuin massaan liittyvä yksikkö, se ymmärretään kyllä täysin oikein. Aloittajakin selvästi ymmärsi merkityksen, vaikka narisikin.
Edelliselle vastaajalle sellainen kommentti, että varsinaisesti "säänneltyä" yleiskieltä ei suomen kohdalla ole edes olemassa. On erilaisia suosituksia yms. mutta ei ole sellaista instanssia, jolla olisi todella valta kieltä säännellä.
https://www.kielikello.fi/-/rahasummien-merkinta
Kieli ei itsekseen muutu. Sitä systemaattisesti tuhotaan ihmisten toimesta. Kiloeuroja ei ole.
"Kilo on 1000 grammaa."
Väärin. Kilo on 1000.
"Kieli ei itsekseen muutu. Sitä systemaattisesti tuhotaan ihmisten toimesta. Kiloeuroja ei ole. https://www.kielikello.fi/-/rahasummien-merkinta"
Jos tietyt tyypit olisivat yhteiskuntamme ainoa geenilähde, ainoa arvon mitta olisi nuijan (heidän ainoa tuntemansa työkalu) pituus ja lujuus. Ja poronkusema matkana. Siksi kieltä on rationaalisesti kehitettävä, kuten suuruusluokkien kerrannaisnimitysjärjestelmällä, joka soveltuu kaikkeen rationaaliseen tiedon- ja ajtuksenvaihtoon.
Tulkoon K€, M€, G€, T€, Tg, Mg, Kg, g, mg, ug, ng, nm, um, mm, m Km, Mm, Gm, Tm etc, etc!
Onhan se grammojakin, mutta voi olla muutakin, vaikkapa metrejä. Toki virallisesti kuuluisi ilmoittaa kg jos tarkoittaa painoa.
Sen sijaan kilo ei ole aina 1000, esimerkikksi kaupunginosasta puhuessa.
Onkos pakko lukea ärsyttäviä nörttipalstoja, että saa aiheen ruikuttamiseen? Minusta tuo "kiloeuro" on ihan ymmärrettävä, vaikka en sitä itse käytä.
En myöskään ilmoita painoani dekagarammoina, hehtogrammoina, leivisköina tai senttaaleina. Niitäkö toivoisit käyttöön?
Kyllähän 1 h€ on aivan hyvä merkintä sataselle, onhan siinä merkkejäkin vähemmän kuin 100 €:ssa tai 0,1 k€:ssa.
Käyttäähän esimerkiksi ilmatieteen laitos nettisivuillaan ilmanpaineen yksikkönä hehtoPascalia, hPa.
Ilmeisesti nuorillekin meteorologeille yksikkö mbar on juuttunut koko selkärangan pituudelle, että ainakin lukuarvoista halutaan pitää kiinni.
Ihmiset ovat joskus kovin vanhoillisia, mutta meteorologien vanhoillisuus on sikäli outoa, että oikeamman kerrannaisen kilopascalin käyttö johtaisi käytännöllisempiin lukuarvoihin. On hassua, että sääkartassa on isobaarit 1020 hPa, 1030 hPa, 1040 hPa, kun voisi olla kätevämmin 102 kPa, 103 kPa, 104 kPa.
Ihan hyvä olisi myöskin, jos ihmiset ymmärtäisivät merkinnät. Siis myös muut kuin te valopäät jotka tiedätte kaiken.
Pienemmät yksiköt tarkempia ilman desimaaleja, minulla sääohjelmat näyttää millibaareja. Ihmetyttää miksi sitä ei käytetä hehtopascalin sijaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Baari
Kyllä se on tuo kilometrikin aivan älytön möläytys. Paljon parempi ja selvempi olisi tuhat metriä.
Onhan toki parempi ja selvempi ilmoittaa vaikkapa matka Helsingistä Tampereelle muodossa 180 000 m. Tuossa pitäisi myös ilmoittaa tarkat metrit, kun kerran metreinä asia halutaan ilmaista.
Voihan vee.
"Kerrannaisyksiköt
Etuliitteillä muodostettavat kerrannaisyksiköt ilmoittavat perusyksiköiden monikertoja, esimerkiksi yksi kilometri (1 km) on tuhat metriä (1000 m). Kerrannaisyksiköiden ja etuliitteiden avulla voidaan hyvin suuria tai pieniä lukuja esittää tiiviisti.
Etuliitteitä suositellaan käytettäväksi siten, että lukuarvo asettuu 0,1:n ja 1 000:n väliin (esimerkiksi 2,5 kJ, ei 2 500 J). Ensisijaisesti käytetään etuliitteitä, joita vastaava eksponentti on kolmella jaollinen. Jos johdannaisyksikkö on muodostettu jakolaskulla, etuliitettä käytetään ensisijaisesti osoittajassa; etuliitettä voidaan käyttää nimittäjässä, jos havainnollisuus sitä vaatii. Osoittajassa ja nimittäjässä etuliitteen yhtäaikainen käyttö ei ole suositeltua.
Kahta etuliitettä ei saa käyttää samanaikaisesti samassa yksikössä: ei esimerkiksi mµm (”millimikrometri”), vaan nm (nanometri). Massan kerrannaisyksiköt muodostetaan grammasta, ei kilogrammasta, vaikka se onkin historiallisista syistä massan perusyksikkö."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansainvälinen_yksikköjärjestelmä
Vessanseinässä on taas mitä sattuu ja vähän sinne päin.
Kyse ei ole kerrannaisyksiköistä, vaan yksiköiden kerrannaisista. Esimerkiksi pituudella on SI-järejstelmässä vain yksi yksikkö, metri, ja massalla yksi yksikkö, kilogramma.
Jaa. AInakin aikoinaan lukiossa opetettiin, että termi on kerrannaisyksikkö. Myös oma painokseni maol-taulukoista käyttää nimitystä kerrannaisyksikkö.
Ei varmaankaan ollut ainoa asia, joka sinulle opetettiin lukiossa väärin. Veikkaan, että lukion opettajasi ei ollut koskaan lukenut asiaa koskevia silloisia standardeja, eikä ymmärrettävistä syistä nykyisiäkään.
MAOL-taulukot vilisevät virheitä, ks.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/maol-virheita.pdf
Minulle on kerrottu, että osa ilmoittamistani virheistä on korjattu. Mielenrauhani säilyttääkseni en ole tarkistanut tilannetta.
Mittayksikköasetus, ks.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/SI/asetus.html
puhuu yksiselitteisesti yksiköiden kerrannaisista. "Kerrannaisyksikkö" sisältää sen virheellisen, SI-järjestelmän periaatteiden vastaisen ajatuksen, että suureella olisi useita yksiköitä.
Esimerkiksi "millimetri" ei ole yksikkö, vaan yksikön "metri" kerrannainen. Ilmaus "5 mm" on vain käytännöllinen tapa ilmaista suure metreinä, usein käytännöllisempi kuin "0,005 m", mutta merkitys on täsmälleen sama.
Veikkaan ettet ymmärrä että suomenkieltä voidaan köyttää oikein monella tavalla ja kerrannaisyksikkö on paljon järkevämpi kuin yksikön kerrannainen.
Ei ole mitään väärää käyttää vaikka nimitystä kiloeuro. Kilohan on SI-järjestelmän kerronnaisyksikön etuliite joka tarkoittaa 10^3. On täysin riippumaton siis suureesta, ja saa käyttää ihan milloin haluaa, jos haluaa lyhentää ilmaisutapaa. Kiloeuro on siis mielestäni hyväksyttävä sanonta tapa, vaikka ehkä vähän oudolta kuulostaisikin.
Kilolitra on myös hyvä. Harmillisen harvoin tulee arjessa tarvetta käyttää, kun en ole öljylämmittäjä tms.
RAHASTA ei kyllä koskaan aiemmin ole käytetty nimitystä kiloeuro, vaikka SI-järjestelmä on ollut käytössä jo pitkään. Jos 1970-luvulla olisi puhunut kiloeuroista, olisi pidetty hulluna. Nimitys tuli vasta netin leviämisen ja kielioppivirheiden leviämisen myötä. Väärät tottumukset leviävät netissä kulovalkean tavoin.
Paikallinen sähköyhtiö laskuttaa kilowattihehtojen mukaan.
Jopa talousuutisissa käytetään lyhennettä M€, joka tosin luetaan "miljoonaa euroa" eikä "megaeuroa", mutta sama asia.
1970-luvulla olisi ihmetelty ensin, mikä se euro on. Ehkä sen jälkeen kiloeuroa.
Mutta sanoisinpa, että etuliitteen käyttö tällä tavoin on vanhempi juttu kuin kuin netin leviäminen jokapäiväiseen käyttöön. Joskus 90-luvun alkupuolella harkitsin työpaikan vaihtoa ja keskustellessani palkkatasosta mahdollisen uuden työnantajan edustajan kanssa hän sanoi suunnilleen näin "eiköhän se johonkin 11 kiloon asetu".
Minua ihmetyttää, että joku häiriintyy tuollaisesta kielenkäytöstä. Sehän on luovaa ja tehokasta. Ja täysin selkeätä.
Minuakin olisi häirinnyt noin pieni vuosipalkka, enkä kyllä käyttäisi puhekielessä kiloja turhaan, mutta netissä voi joskus lyhentää k€ tms.
jännä juttu että kilostakin saadaan niin tunteita kuohuttava asija jot aletaan loukkaamaan toisten tunteita ja korotetaan itseä paremmaksi...
turpeinen on ihan oikeassa, paitsi että ei tarvihe toisten provoista huolehtia... kannattaa jättää omaan arvoonsa... VAIKKAKIN pieni vääntöhän on AINA mukavaa seurattavaa...
Itse puhun myös millieuroista, esim. polttonesteiden hintahan ilmoitetaan millieuron resoluutiolla.
Se on kyllä hulluutta mistä pitäisi päästä eroon. Onkohan missään muualla yhtä lapsellista kuin Suomessa.
Ja aloittajaa varmaan ärsyttää myös kilosekunti, millisekunti ja niin edelleen, koska...
http://www.kotus.fi/?s=793
Ammattikieli ymmärtää kiloeurot, mutta juntit ei...
"ja aloittajaa varmaan ärsyttää myös kilosekunti, millisekunti ja niin edelleen, koska... "
No kilosekunti varmaan ärsyttää monia, samoin kuin dekasekunti ja hehtosekunti, noita aikoja kun ei oikein osaa hahmottaa, millisekunti taas on arkipäivää.
Harvemmin käytetään myös sentti- ja desisekunteja.
Olisihan se toki kivaa, jos selostaja sanoisi toiseksi tulleen hävinneen voittajalle senttisekunnilla, ja kolmas on vasta hehtometrin päässä.
Kielen kehittymisessä edelläkävijänä ovat käyttäjät ja perässähiihtäjinä tulevat viralliset kielitoimistot, joiden monet suositukset ovat naurettavia. Kiloeuro tullee jatkossa yleistymään käsitteenä ja joskus kielitoimistotkin tulevat sitä suosittelemaan. On epäloogista olla jotain käsitettä käyttämättä vain siksi, että kielitoimistot eivät sitä vielä suosittele, silloinhan kieli ei kehittyisi ja muuttuisi ollenkaan.
Ei kielen pidäkään muuttua koko ajan kaikenlaisten infantiilien ja nokkavien valopäitten näennäisvitsikkäitten oikkujen mukaan. Hyvä olisi, jos sanojen sisältö olisi vielä ensi vuonnakin sama kuin tänään.
Ostaja:
- Metri jätkänmakkaraa
Kauppias:
- Sitä myydään kiloittain
Osta:
- No anna sitten kilometri
Metrilakuissa silti kilohinta, sekavaa.
Oikeampi lyhenne 10.000 eurosta on
10 t.euroa. Ei 10 ke. !!!!!
Höpsis, 10 000 euroa painaa vain 75kg.
"No tämähän johtuu tietysti tietokonenörttien omasta slangista, jossa puhutaan "kilotavuista" ja muutenkin kilo-sitä-kilo-tätä."
Kiloeuro ei tule kännykkänörttien kilosta, joka ei edes ole ole oikea kilo, vaan jotain sinne päin.
Kilometri, kilovuosi, kilojoule, kiloeuro jne tulevat rationaaliseen ajatustenvaihtoon suunnitellusta mittayksiköiden kerrannaisjärjestelmästä kuten edelleen suurempaan päin megametri, megavuosi, megajoule, gigajoule jne ja pienempään päin millimetri, mikrometri, nanometri jne. - portaana aina 1000 tai 1000-osa.
Jos väki olisi oppinut nämä ajoissa, et kärsisi maileista , valovuosista, partasekunneista ja Ångstömeistä - minuutti-, tunti- ja vuosilaskelmista puhumattakaan (tilalla km, Tm, ??, nm ?? ja nm ) eikä talousuutisissa sekoiltaisi miljardeista, biljooneista ja "tuhatmiljoonista", vaan kätevästi : G€.