Minkälainen autokuski olet liikenteessä?

Teuvo.

Rattimiehiä.

Vasenta kaistaa....

Auto on turbo, kuski on urpo.

.

Olen S'AATANAN KOVA Auto MIÄS

Ajan paljon KOLAREITA

Har!

.

Olen huolellinen ja tarkka autoiija. Ajan aina nopeusrajoitusten mukaan, tai turvallisuussyistä hieman alle.

Tässä jokin aika sitten miespuolinen kollega kommentoi, että ajan aika vauhdikkaasti, kun oli ajanut hyvän matkaa perässäni töihin. En aja vauhdikkaasti kuitenkaan kuin maanteillä/moottoriteillä, taajamissa ajan aina maltillisesti ja yritän olla mahdollisimman tarkka eritoten jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden suhteen.

Myönnän ärsyyntyväni suhteellisen helposti liikenteessä (esim edellä ajavan vauhti poukkoilee eestaas) ja joskus jotain itsekseni mutisenkin, mutta pyrin välttämään turhien riskien ottamista, vaikka toisen ajotyyli ei minua miellyttäisikään. Liikenteeseen täytyy mahtua myös toisenlaiset kuskit kuin minä.

Olen hyvä, lähes loistava kuski.

Kiroilen ja komennan autossasi kaikkia muita. Kiitän myös hyvästä ja reippaasta toiminnasta.

Haukkumakieli on usein italia. Älkää kysykö miksi.
(haukku ei tarkoita tässä aika kirosanaa vaan myös käskyttävää ja ohjailevaa huutelua)

Mä oon rekkamies, hitto soikoon, ei tullut poliisii ei virkamiestä...

Olen ajanut vasta kolmisen vuotta säännöllisesti, kortin ajoin 10 v. sitten eli kolmekymppisenä. Joten musta ei huippukuskia varmaan tule, ainakaan huippuparkkeeraajaa.

Mutta ajan pehmeästi, kuopat kierrellen, vaihdan aina isoimmalle vaihteelle, mitä voin, ja ajan polttoainetta säästäen (ennätys 4.0 l/100, meillä on pieni skaba tästä). Valoista kiihdytän nopeasti sallittuun nopeuteen, en jää ihmettelemään tai matelemaan. Olen varovainen ja huolellinen, alinopeutta tulee ajettua joskus moottoritiellä, koska 120 tuntuu ajoittain liialta, ainakin kelin ollessa vähänkin huonompi. Pienemmillä teillä luiskahtaa joskus lievän ylinopeuden puolelle, ei kuitenkaan koskaan taajamissa. Sakkoja tai parkkilappuja ei vielä ole tullut.
En kiroile ikinä ajaessa, eikä ajaminen tuota mitään tunteenpurkauksia itsellä. Ajaminen on melkein terapiaa, jos musiikki vielä soi taustalla. Jos tulee joku erikoinen tilanne, syytän yleensä automaattisesti itseäni, koska en pidä itseäni kokeneena kuskina. Minua ei ärsytä muiden ajotyylit, kuvittelen usein, jos joku auto hyppelehtii tai käyttäytyy oudosti, että kuskilla voi olla vaikka pikkulapsia kyydissä, ja pitää ojentaa tuttia takapenkille tms. Tai että ajaja on puolisokea harmaahapsi-mummo. Ei silloin pysty kiukustumaan. Ai niin ja yksi erikoisuus; en aja ikinä, jos mieheni on kyydissä, koska 10v. sitten kävi hänen ohjeittensa takia, minun ollessa ratissa läheltä piti-tilanne. Tästä aion pitää kiinni. Eli hän saa ajaa aina, kun ollaan yhdessä jonnekin menossa. Samoin ulkomailla ym. Minähän en huonoja ohjeita tarvitse, osaan jo ajaa :)

Rauhalline, mun kyydis helppo uinahtaa.

Palstalla ei näemmä ole kuin huippukuskeja :DDDDDDDDDDDDD