Sairastuin 6 v. sitten burnout ja vaikeaan masennukseen. Olin 1 v.pois töistä, selvisin työelämään takas, mutta tietyin rajauksin eli ei enää 100 % työaikaa, vaan osa-aikaisuus, ei tuplavuoroja, eikä illasta suoraan aamuun vuoroja. Jäin aina iltavuoroista 2 pv vapaille. Tein tätä osa-aikasuutta 3 v, joka ei toiminut käytännössä vaan työaika venyi ylitöiksi, tein siis käytännössä koko ajan 100 % työaikaa. Tämä näkyi jaksamisessa niin töissä (ei riittänyt että teki omat hommat vaan nakitettiin muiden hommia omien lisäksi, meni ylitöiksi) kuin vp-aikana eli kaikki ajat meni töihin ja vp ajat töistä palautumieen eli levähtämiseen, jotta jaksoi olla töissä seuraavat työvuorot. Välillä oli niitä aikoja, että jaksoin tehdä vp ajalla muutakin kuin vain levätä. Kuitenkaan en ollut tuona 3 v aikana lainkaan poissa jaksamisen/masennuksen takia, vaan kävin ahkerasti töissä koko ajan ja työtehtävät hoidin alusta loppuun asti tunnollisesti. Tästä sain kiitosta asiakkailtani ja jopa heidän läheisiltään. Masennus lääkkeet lopetin kokonaan v. 2010. Sitten sattui itselle fyysinen vamma 2012, jonka seurauksena jouduin jäämään yli 6 kk kestävälle slomalle, jotta tää fyysinen vamma saataisiin korjattua ja pääsisin takaisin työelämään takas. Lopulta se fyysinen vamma saatiin korjattua siis leikattua ja mulle annettiin lupa, että nyt saa mennä töihin takasin, koska fyysinen vamma on saatu korjattua joka ei ole enää esteenä töissäni. Pidettiin palaveria tth:ssa, jossa paikalla silloinen oma esimeis, ylempi esimies, työterveys hoitaja, työterveys lääkäri, puolisoni. Sain kuulla ylemmältä esmieheltä suoraan, etten ole enää soveltuva tähän työhön mitä olen tehnyt ja eikä minua voisi päästää enää tähän työhön, koska ylempi esimies ei voi luottaa mitä siellä työpaikalla voisi tapahtua. Olin asiasta ihmeissäni ja kauhuissani. En osannut sanoa mitään. Puolisoni kysyi, että oliko töissä sattunut jotain tilanteita, uhka tilanteita tai olenko tehnyt jollekin jotain väärin ?. Ylempi esimies vastasi, että ei mitään sellasta, eikä tarkempaa vastausta tähän saanut ?. Lisäksi ylempi esimies yritti saada tth:n lääkäriltä sellaisen lausunnon, jossa en ole kykenevä tähän työhön mitä teen, enkä kykene sitä tekemään ?. Tähän tth:n lekuri sanoi, että hänen mielestään olen kykenevä työhöni, koska hän on minua nähnyt/haastatellut/tutkinut. Ylemmän mukaan edelleen ei. Ylempi esimies halusi saada mielenterveydestäni lausunnon aijemmin minua hoitavalta lääkäriltä, siihen thh:n lekuri sanoi että se voidaan järjestää, joka voi vaatia hieman aikaa, onnistuu kyllä. Tähän ylempi esimies sano, että jos ei onnistu pian, niin se on aivan sama kuka sen lausunnon tekee. Tähän minun thh:n lääkäri sano, että se pitää olla sellainen, joka minut tuntee. Tästä ylempi esimies oli hiljaa. Lopulta ylempi esimies vaati minulle slomaa thh:n lekurilta, koska ylemmän mukaan en ole kykenevä töihin. Sain kuulla ylemmältä esimieheltä, että kaikki ylityöt ovat minun omaa syytäni ja ne asiat joita olin ottanut palavereissani esille, niin syytin kuulema muita ?. Yritin aina kysyä näissä palavereissani miten ne asiat jotka ei toimi niin saataisiin toimimaan, en syytellä muita. Jäin pitkälle slomalle ylemmän esimiehen vaatimuksesta. Menossa työkyky testit. Minua hoitavat hoitotahot sitä mieltä, että pystyn olemaan työelämässä mukana, kunhan tämä minun osa-aikaisuus saataisiin toimimaan oikein ja suhteutettuna omiin voimavaroihini. Slomani jälkeen saan palata töihin, uuteen työpaikkaan, jonka valinnut/määrännyt tämä ylempi esimies. Oma silloinen esimieheni oli koko palaverin ajan hyvin hiljaa, ei sanonut mihinkään yhtään mitään, paitsi tähän uuteen työpaikkaani kommentoi, että se olisi minulle hyvä paikka. Olin aijemmin päättänyt hakea työnkierrolla muuhun paikkaan töihin (ilmapiirin, muiden työntekijöiden nakki hommien vuoksi) siis ennen kuin tuli tuo fyysinen vamma, sain aijemmin tiedon ylemmiltä, että olen päässyt hakemaani paikkaan. Minun oli tarkoitus aloittaa hakemassani paikassa aijemmin työt, oli työvuoro listat ja kaikki sovittu oman esimieheni kanssa valmiiksi. Tässä palaverissani sain kuulla, että en ole soveltuva menemään sinne valitsemaani paikkaan töihin, vaan minut määrätään ylemmän esimiehen käskystä muualle. Jälleen sain perusteluksi samat vastaukset kuin aijemmin. Se mikä mua ihmetyttää myös, että ylempi esimies ei ole koskaan nähnyt minun työskentelyäni vaan tämä minun silloinen esimieheni. Kuitenkin sain kuulla olevani tunnollinen, liiankin. Kysysin apuja/neuvoja mitä tälläisesä tilanteesa voi tehdä ?. Oliko tuo palaveri kaikkien sääntöjen mukainen ?. Mitä olen tehnyt väärin tai niin pahaa (siis entisessä työpaikassani), että sitä ei ylempi esimies voi ääneen sanoa ?. Vai onko tässä kyse siitä, että kun olet kerran sairastanut masennuksen ja burnoutin, niin sitä voidaan käyttää itseä vastaan, vaikka olet siitä toipunut ? Puolisoni on tuki ja turvani ollut koko ajan, samoin ystäväni ja muutamat sukulaiset. Tämä koko homma on ihmetyttänyt myös heitä.
Kysysin apua erääseen asiaan ?
kaltoinkohdeltu
2274
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Esimies määräsi s-lomalle vastoin lääkärien näkemystä? Todella erikoista. Maksaako hän sen s-loman kulutkin omasta pussistaan ym.vastuut? Mutta jos olet ilmoittautunut itse työkiertoon esimiehistöllä on kai oikeus siinä määräillä ellei jotain yhteistä toimintatapaa ole sovittu noudatettavaksi kaikkien kohdalla. Tod.näk. esimies on vain rajoittunut ja ennakkoluuloinen tai suosii jotakuta toista tahi pelkää niitä sun diagnoosejasi. Lääkärin toiminnasta kai voit valittaa jos pitkä aiheeton s-loma tuottaa vaikeuksia jatkossa (potkut) ja sitten se jos on sovittu tietyistä menettelyistä työkierron suhteen ja kohdallasi on siitä poikettu. Hirveän epämääräistä esimiestyöskentelyä, tuskinpa voi olla työntekijänäkään tuota huonompaa esitystä keneltäkään.
Ihmettelevät
Kyllä juuri näin kävi, että ylempi esimies määräsi s-lomalle vastoin lääkärin näkemystä. Valitettavasti kumpikaan noista ei maksa slomani kuluja tai vastuita omasta pussistaan, vaan omaan piikkiin tää ny menee maksettavaksi.
Kyllä ilmoitin aikoinani itse työnkiertoon, kun sain tarpeekseni työpaikkani ilmapiiristä ja muiden nakki hommista, ei riittänyt kun teki omat työt, vaan kiltti ja tunnollinen kun olen, niin jouduin tekemään osan työt.
Kun loppuvaiheesa rupesin sanomaan näille nakittelijoille jo vastaan (josta mulla itsellä tuli hyvä mieli kun kerrankin uskalsin niin tehdä), niin en osannut arvata että mihin se lopulta johtaa eli yritetään savustaa lopullisesti ulos, jota en ymmärrä ?.
Eikö se olisi riittänyt, että pääsivät musta sillä eroon, kun olisin lähtenyt ja päässytkin toiseen työpaikkaan töihin ?.
Näemmä sekään ei riittänyt.
Koskaan aijemmin en ole kuullut mistään, että kesken palaverin sut laitetaan slomalle ja samalla katkaistaan työsuhde lopullisesti sinne, minne olit aijemmin itse hakenut ja siirtynyt ?.
Ja jännintä tässä on se, kun olin vielä tykännyt koko työpaikasta, työilmapiiristä ja sen työtehtävistä, jotka toimi (olin kerinnyt niitä jo vähän aikaa harjoitella).
Nämä 3 asiaa eivät edellisessä työpaikassani toimineet, sen huomasi uudetkin työkaverit, jotka olivat siellä vain hyvin vähän aikaa, eivätkä halunneet tulla enää takaisin. Tiedän tämän, koska nämä aina olevat uudet työkaverit sanoivat siitä minulle ja kysivät minulta monesti miten itse olen jaksanut olla täällä niin kauan jo töissä (useamman vuoden) ?.
Tätä miettinyt itsekin, kun sanoit, että esimies on tod.näk. rajoittunut, ennakkoluuloinen tai suosii jotakuta tai pelkää näitä mun diagnooseja.
Olen myös kanssasi täysin samaa mieltä, että esimies työskentely on hirveän epämäärästä. Toivon todella, että kellekään ei kävisi samalla lailla kuin itselle. Vaikka näitä tarinoita olen näillä sivustoilla paljon lukenutkin.
Kiitoksia neuvoistasi ja tuestasi.