Hei. Kumpi on oikein, ”luonnollisen kuuloinen” vai ”luonnollisen kuulloinen”? Vai onko parempi sanoa ”luonnolliselta kuullostava”?
Hävettää kysyä, mutta kuolen mieluummin vähän viisaampana.
Kiitos.
Hävettää kysyä, mutta kuolen mieluummin vähän viisaampana.
Kiitos.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Älä nyt tähän kuole, mutta yhdellä ällällä kirjoitetaan kuulostaa ja kuuloinen kumpainenkin.
Kiitos. Kamalaa miten oma äidinkieli on päässyt lipsumaan aivoista. Pitää lukea enemmän.
Auta armias tosiaan näitä uunoja!
Tuskinpa kenenkään suomi valittamalla paranee. Rakentavaa palautetta on toki kiva kuulla, mutta se onkin jo ihan eri asia. :)
"luonnollisen kuuloinen" MUTTA: "luonnolliselta kuullostava"
Eipä mennyt oikeakielisesti.
Oikea muoto on "kuulostava".
Tosin nykysuomen sanakirjaan on kirjattu myös verbi "kuullostaa", mutta siitä on vain viittaus verbiin "kuulostaa".
Ks. myös
http://www.kotus.fi/?s=2717
ja
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/6.4.html
Kiitos!
Jotkut luulevat myös, että "piirrustus" on oikea muoto. Ei ole, vaikka "piirros" onkin.
Jotkut myös luulevat, että "piirrustus" on oikea muoto. Ei ole, vaikka "piirros" oikea onkin.
Ehkä moni nyt "kuollee" vähän viisaampana.
Suoli jumittaa. Ei ole minun vika.
Minä kuullotan sipulia paistinpannussa ja koetan (en missään nimessä koita!) samalla kuulostella, miten homma etenee. Luonnolliselta kuulostava sihinä merkitsee kuullotuksen onnistumista.
Oikea homma. Sipulin kuultavuudella muuten on tarkasti kaksi merkitystä: toinen liittyy kuulemiseen ja kuulostelemiseen ja toinen läpinäkyvyyteen eli kuultamiseen.
Oli tuo "kuullottaa" muuten minulle, joka en ole keittiöihmisiä, kokonaan uusi verbi.
Minusta tuossa Kotus-linkissä on outo lause alussa:
"Säveltä voi kuulostaa tutulta."
On jäänyt tekstin lopputarkistus väliin. Huonoa esimerkkiä kieliammattilaisilta.