Yleensähän kerrotaan, että Suomesta ei juurikaan löydy fossiileja, koska jääkausi/-kaudet on tuhonneet ne.
Tässä nyt kuitenkin ihmettelen, että miten sitten fossiileja on löydetty esimerkiksi alaskasta, huippuvuorilta, siperiasta ja monesta muusta maankolkasta, jotka olivat ihan yhtä lailla monen kilometrin paksuisen jään peitossa kuin suomikin ja samaan tapaan niissäkin jää paikallaan ollessaan ja lopulta vetäytyessään vaikutti maanpintaan.
Eli siis miten on mahdollista, että fossiilit ovat tuhoutuneet niin perusteellisesti vain ja ainoastaan Suomesta, mutta eivät ilmeisesti mistään muualta
Tässä nyt kuitenkin ihmettelen, että miten sitten fossiileja on löydetty esimerkiksi alaskasta, huippuvuorilta, siperiasta ja monesta muusta maankolkasta, jotka olivat ihan yhtä lailla monen kilometrin paksuisen jään peitossa kuin suomikin ja samaan tapaan niissäkin jää paikallaan ollessaan ja lopulta vetäytyessään vaikutti maanpintaan.
Eli siis miten on mahdollista, että fossiilit ovat tuhoutuneet niin perusteellisesti vain ja ainoastaan Suomesta, mutta eivät ilmeisesti mistään muualta
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tämä selittänee parhaiten jutun juonen juuri Suomessa (ja Ukrainassa):
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kallioperä
Suomen kallioperän muodostuessa ei fossiilijäänteitä jättävää elämää vielä juuri ollut ja kaikki kallioperää nuoremmat sedimentit ovat jääkaudet vieneet mennessään, aivan viimeaikaisia lukuun ottamatta.
Jäätä sattoi olla paljonkin, mutta jos jää ei paljoa liiku, kulutus on olematonta. kuten on jäätiköitymiskeskuksissa
Huippuvuoret lienee ollut jäätiköitymiskeskus. Jäätiköitymien alkaa korkealta, koska siellä on kylmempää ja vähitellen valui laaksoihin ja lopultaan kokonalue on paksun jään peitossa, jää klöntin keskelle muodostuu suhteellisen vakaa korkeapaine kuten Grönlannissa nykyisin. Korkeapaine ei ole kovin satavaa, siksi jää alueen reunoille sataa enemmän ja jää kasvaa laidoiltaan ja siellä jään liikekin on kovempaa.
Jääkauden lopussa korkeapaine alue heikkenee jäänalueen pienetessä ja sulaessa, mutta sade, joka osaltaan tullee talvisin lumena, kiihdyttää hetkiseksi entisten keskiosien virtausta. Sää on ollut lämpimämpää kuin nykyisin.
Ei jään sulamis vauhti päätä huimannut. Lappeenrannasta reunan sulaminen perämerelle kesti noin 800 vuotta. Matkaa noin 600km joten reuna suli noin reilun kilometrin vuodessa. väliin oli pari isompaa taukoa ja jään virratessa edelleen ja sulaminen kulutti jäätä samaan tahtiin joten jään reuna ei paljoa liikkunut. Virtaus kuljetti koko ajan lisää tavaraa salpauselälle. Jään ei tarvi puskea tavaraa edessään kuin pillari, kunhan kuljettaa vaan lisää kamaa samalle seudulle.
Tuosta vetäytymisestä,, jää ei pakita ikinä.. reuna perääntyy näennäisesti kun jäätä sulaa enemmän kuin uutta virtaa paikalle. Sulavan jään reuna on epämääräinen koska se on paljon likaisempaa kuin likaisin lumi keväällä kaupungin lumikasassa. Kaikki se maa-aines jota jäi jäljelle on siinä jäässä, joten se on tosi paskasta ja jäätä on siellä metrien maakerrosten alla sulamassa vuosikausia. Jää on ollut vielä vedessä. jote maa-ainekset on ollut melkoista lillinkiä.
Ihmettelyysi ei taida auttaa kuin aloittaa kova lukeminen rajaten vaikka pohjoisen pallonpuoliskon kvartäärikauden historiaan ja riittää viimeisen mijoonan vuoden ajalta. Erikseen sitten voit perehtyä Fennoskandian geohistoriaan samalta ajalta. Täältä tietoa on enemmän oikeastaan lähinnä Eem-Weichsel-nykyaika jaksolta eli vain alle 130000 v ajalta . Kyllä sieltä sitten alkaa sinulle löytymään vastauksia myös ihmettelyillesi.