Niin miten on? Mieshän joutuu käytännössä aina tekemään aloitteet. Naiset tekevät aloitteita korkeintaan todella komeille miehille. Nyt siis ei lasketa sitä, kun nainen haluaa pysyvän suhteen ja lähestyy jotain hyvätuloista miestä, joka osaa hoitaa sen lapsia ja tehdä kotitöitä.
Kysyin tätä samaa asiaa tuolla sinkku-osiossa ja siellä tuli aika selväksi että ei, mutta onko suhteessa olevilla miehillä erilainen mielipide?
Kysyin tätä samaa asiaa tuolla sinkku-osiossa ja siellä tuli aika selväksi että ei, mutta onko suhteessa olevilla miehillä erilainen mielipide?
Vastaukset 49
Vanhimmat
No minä keskivertomies jään mielenkiinnosta odottamaan vastauksia
Ja kohta alat KÄYTTÄÄ CAPS LOCKIA.
Miksi kukaan haluaisi keskustella ihmisen kanssa, joka ei vilpittömästi edes halua kuulla muiden ajatuksia vaan alkaa huutaa kuin hyeena?
(Jos joku ei tiedä mistä on kyse niin kannattaa käydä lukemassa vastaava keskustelu Sinkut-palstalta, sen jälkeen ei enää tee mieli antautua keskusteluun tämän kirjoittajan kanssa)
Missä kohtaa minä olen huutanut kuin hyenea? Katsoppa uudestaan: http://keskustelu.suomi24.fi/node/11783571 en ole laittanut tuonne yhtäkään viestiä avausviestin lisäksi. Haluaisin vain kuulla mahdollisimman monen miehen rehellisen mielipiteen.
Naisena kysyn keskivertomieheltä, että koetko itsesi rakastetuksi vain silloin, jos vieras nainen tekee jonkinlaisen aloitteen sinua kohtaan? Onko se ainut tilanne, milloin koet itsesi rakastetuksi?
Nyt laitan kyllä tyhmän komentin mutta, kertokaa mitä tarkoittaa aloite? Itse olen ollut suhteessa niin pitkään etten näitä asioita joko muista tai sitten en ole koskaan joutunut tekemään aloitetta.
Miksi olisin? Ympärilläni on parveillut miehiä aina, olin sitten suhteessa tai en, koskaan en ole tietoisesti tehnyt aloitetta, sellaista siis millaisena itse pidän aloitteen.
Tuntemattomille olen itsealoitteisesti puhunut ja työn takia myös joutuu puhumaan mut en koskaan ajattele asiaa "aloitteena" vaikka näissä tilanteissa tapaa mielenkiintoisia ihmisiä useasti.
Onko siis aloite sellaista että naine tulee baarissa juttusille muuten vaan vai odotatko suoraa ehdottelua makuukammarin puolelle? Itselleni on molemmat "aloitteet" miesten tekeminä tuttuja ja sitten siitä välistä löytyy vaikka millaista.
Enää en käy kovinkaan useasti baarissa joten en tiedä miten siellä mutta noin normielämässä luulis että ihmiset tapaa ja juttelee, eikö? Vai kävelettekö laput silmillä kirjastossa, kaupassa jne ?
Yhtäkään pitkää seurustelusuhdetta en ole tavannut baarissa vaan ne ovat tupsahtaneet eteeni ihan muissa merkeissä. Ja toiseksi, en aina vaan puhu komeille miehille, komeus on vain pintaa jos ei sen alta löydy jotain muuta kiinnostavaa niin komeudella ei ole paljon merkitystä.
Elätän itse itseni, siihen en tarvitse varakasta miestä.
Olen ymmärtänyt, että se "aloite" tässä tarkoittaa sitä ehdottelua makuukammarin puolelle joko suoraan tai mutkan kautta, mutta että se target on siellä.
Naisena itsekin olen kokenut, ettei ole tarvinnut aloitteita tehdä. En ole ajatellut kenenkään miehen minulta odottavan aloitteen tekemistä.
Ahaa, no se selittää. Eli odottavat että siinä jutellessa nainen ottaa ohjakset käsiin ja suoraan tai ns. mutkan kautta ehdottelee sänkyyn siirtymistä.. ok. Minä jo huolestuin että eikä naiset yleensä edes uskalla aukaista suutaan tuntemattomille miehille ja miksei myös tutuille?
Niin, ja kuvittele: miehet kokevat itsensä RAKASTETUKSI vain, jos tuntematon/puolituttu nainen tulee ehdottelemaan yhdenillanpanoa!
Sitten kun ollaan parisuhteessa, nainen on sitoutunut kyseiseen mieheen, hellii ja rakastelee hänen kanssaan, mies ei enää tunnekaan itseään rakastetuksi. Ompa surullista.
Häh? Siis sä itse puhut vain ekasta kohtaamisesta, mutta kysyt sitten kuitenkin jo avioituneilta miehiltä mielipidettä siihen, tuntevatko he itsensä rakastetuiksi.
Helevetin ristiriitasta.
Ja voin kyllä uskoa, että sinkut osaston muutamat luuseripetterit innostuivat tästä aloituksesta taas hokemaan omaa nyyhkymantraansa! :D
Minä en tiedä mikä sulle on ns. keskivertomies ja mikä ns. tosikomea, mutta itse tunnen olevani hyvinkin rakastettu vaikka alku oli meidänkin suhteessa hankalaa mm. molempien exien tunkiessa sekoittamaan pakkaa, jne.
Sulla on kaiketi ikävä naista mutta tunnet ettet viehätä sua itseäsi kiinnostavia tipuja yhtään ja siksi sä olet täällä tekemässä jotain galluppia.
Ei kuule ole oikoteitä onneen.
Ne tiet on vaan tarvottava, muuten ei saa ikinä mitään aikaiseksi.
Aloitteen tekijällä ei juurikaan ole merkitystä sen kanssa tunnenko itseni rakastetuksi (pitäisi kai olla hyväksytyksi). Jos joku vastaa positiivisesti minun tekemääni aloitteeseen, se on minusta ihan yhtä mairittelevaa kuin jos hän tekisi aloitteen. Kaikki eivät vain ole hyviä aloitteen tekijöitä joten jo positiivinen palaute heiltä on ihan yhtä hieno asia.
"Häh? Siis sä itse puhut vain ekasta kohtaamisesta, mutta kysyt sitten kuitenkin jo avioituneilta miehiltä mielipidettä siihen, tuntevatko he itsensä rakastetuiksi.
Helevetin ristiriitasta."
Missä kohtaa olen puhunut nimenomaan ensimmäisestä aliotteesta? Puhun ihan yleisesti kaikista aloitteista, mutta tietenkin se ensimmäinen on tärkein. En myöskään ymmärrä mitä ristiriitaista tuossa on.
No, jos sä jotain muuta tarkoitit, kuin pelkästään sitä ekaa aloitetta, niin on sulla sitten todella huono ulosanti. Ei tuosta aloitusviestistä kyllä yhtään mitään muuta käsitystä voinut saada.
Lähestymisestähän tuossa aloitusviestissä puhutaan.
Pitäisikö naisen tehdä kaikkia eteesi? Vai mitä sinä oikein haluat?
Keskivertomies ei taida edustaa keskivertomiestä vaan itseään.
Aliotteella miestä viedään
Tarkoittaako rakastetuksi itsensä kokeminen aloittajan mielestä itse asiassa imarrelluksi tulemista? niinkö?
Ei täällä näköjään kannata kysyä mitään, kun ei saa ensimmäistäkään vastausta kysymykseen. Te haukutte noita sinkkuosion miehiä, mutta ne sentään antoivat jonkun järkevän vastauksen. Tänne tulee vain jotain naisia kertomaan siitä, että ei ole koskaan tarvinnut tehdä mitään aloitteita, koska miehiä pörrää kokoajan ympärillä. Kyllä minä tiesin sen, mutta ei nyt ollut kyse naisista vaan miehistä. Sitten tämä nimimerkki "onnellinen mies" höpöttää jotain jostan "ekasta kohtaamisesta". Mainitsin kyllä tuossa ensimmäisessä viestissä lähestymisen, mutta sanoin sen vain esimerkkinä.
Olisi kiva saada edes yksi järkevä vastaus täältä. Taitaa olla turha toivo...
mitä vaille sinä olet jäänyt? Olisi helpompi ottaa kantaa, jos ymmärtäisi kysymyksen. Selvennä nyt vähän.
"Voiko keskivertomies tuntea itsensä rakastetuksi?Niin miten on? Mieshän joutuu käytännössä aina tekemään aloitteet. Naiset tekevät aloitteita korkeintaan todella komeille miehille. Nyt siis ei lasketa sitä, kun nainen haluaa pysyvän suhteen ja lähestyy jotain hyvätuloista miestä, joka osaa hoitaa sen lapsia ja tehdä kotitöitä.
Kysyin tätä samaa asiaa tuolla sinkku-osiossa ja siellä tuli aika selväksi että ei, mutta onko suhteessa olevilla miehillä erilainen mielipide?"
Tämä kysymyksenasettelusi ei oikein avautunut raadillemme, joten olisitko ystävällinen ja selventäisit, niin voisimme antaa tyhjentävän vastauksemme tähänkin polttavaan kysymykseen.
"Tämä kysymyksenasettelusi ei oikein avautunut raadillemme, joten olisitko ystävällinen ja selventäisit, niin voisimme antaa tyhjentävän vastauksemme tähänkin polttavaan kysymykseen."
Siinä se on heti otsikossa: "Voiko keskivertomies tuntea itsensä rakastetuksi?" Mitä et ymmärtänyt? Minä siis kysyn tätä miehiltä.
Kysymys kyllä ymmärretään mutta sitä "ei haluta ymmärtää" koska ei femakko piireissä tajuta että mies voi oikeasti haluta tunnetta että häntä rakastetaan. Sehän on vaan näiden ai niin ihanien saamme kaiken naisten yksinoikeus.
Ja ennen kun tulee yksikin "siellä taas joku mitään tietämätön yksinäinen, syrjäytynyt narsistirunkkari punkkari valittaa" niin olen kyllä ihan parisuhteessa mutta ärsyttää tämä aloittajan tekemän kysymyksen kiertely.
Kun rautalangasta väännetään ja mitään ei enään keksitä vastaukseksi alkaa epätoivoinen miinus peukuttelu:)
Ehkä johtuu sukupuolestani, etten minäkään ymmärtänyt kysymyksenasettelua.
"Mieshän joutuu käytännössä aina tekemään aloitteet." Aloitteet mihin? Rakastetuksi tuntemiseen?
Vastaus kysymykseen (kysyin mieheltäni): voi. Mieheni tuntee itsensä rakastetuksi, kun vaihdamme lähtöpusut aamulla, halailemme, harrastamme seksiä. Kun ruoka on odottamassa, puhdasta vaatetta kaapissa, teekupponen tulossa. Noin esimerkiksi. Aika tavallinen mies, mutta minulle yliverto :)
Sinä ymmärsit kysymyksen. Olet mies. Elät parisuhteessa.
Kaikki aloittajan vastaajalta toivomat kriteerit täyttyvät sinussa.
MIKSI et vastannut hänen kysymykseensä?
Koska oletan että kysymys on suunnattu todellisuudessa vain naisille. Jokainen voi tuntea itsensä vaikka miksi jos niin haluaa mutta rakastamiseen ja siihen voiko edes saada rakkautta tarvitaan vähintään kaksi. En minä tunne saavani rakkautta jos ei kumppani sitä mitenkään osoita. Myös minun pitää osoittaa se hänelle.
No johan on!
Aloittaja siis huijaa sinun mielestäsi, kun hän kirjoittaa näin: "Siinä se on heti otsikossa: "Voiko keskivertomies tuntea itsensä rakastetuksi?" Mitä et ymmärtänyt? Minä siis kysyn tätä miehiltä."
Kiinnitäpäs ERITYISTÄ huomiota tuohon hänen viimeiseen lauseeseensa.
"Voiko keskivertomies tuntea itsensä rakastetuksi?"
Vallan hyvin voi.
Millä perusteella?
Aloittajakirjoittaja siis ilmeisesti tarkoittaa kysymyksellään, että miksi naiset eivät tarjoa hänelle romanttista kanssakäymistä ilman sitoumuksia? Niinkö? Sitäkö hänen mielestään on rakkaus?
".... Nyt siis ei lasketa sitä, kun nainen haluaa pysyvän suhteen ...."
Aika kyyninen ja itsekeskeinen toive minusta, eikä mitään tekemistä rakkauden kanssa.
Hyvä kun poistit tuosta lainauksesta sen loppuosan"ja lähestyy jotain hyvätuloista miestä, joka osaa hoitaa sen lapsia ja tehdä kotitöitä."Ei minulla ole mitään pysyviä suhteita vastaan, mutta haluan silloinkin tuntea itseni rakastetuksi. Tuossa tilanteessa sitä ei tapahdu.
Et ole hyvätuloinen vai?
"Tuossa tilanteessa sitä ei tapahdu." Ilmaisuasi on hiukan vaikea tulkita. Rakastamista ei tapahdu jossain tilanteessa. Missä? ...
Minä luovutan. En ymmärrä kysymystäsi.
Kannattaa tosiaan luovuttaa jos ei ymmärrä, selvennän täysin ulkopuolisena silti:
"ja lähestyy jotain hyvätuloista miestä, joka osaa hoitaa sen lapsia ja tehdä kotitöitä."
TUO teksti ylempänä kuvaa tilannetta jossa rakastamista ei tapahdu.
Tämän ymmärsin. Kerrotko myös selvennyksen siihen, että mitä vaille aloittajamies on jäänyt? Mitä se rakkaus on käytännön tasolla, mitä hän ei keskivertoisuutensa vuoksi saa?
Annas kun arvaan!
Se "rakkaus", mitä vaille hän keskivertoisuutensa vuoksi jää, on tietenkin jonkun miss-suomi-tasoisen naisen osoittama huomio. Tuskin hän on oikein edes miettinyt mitä "rakkaus" syvimmiltään tarkoittaa. Hän "tuntisi itsensä rakastetuksi" edes pienen tuokion, kun joku super-kaunotar osoittaisi hänelle myönteistä huomiota. Nämä eivät kuitenkaan noteeraa keskivertomiestä. Vain keskivertonaiset noteeraavat hänet. Joku keskivertonainen voisi häntä rakastaakin, mutta se olisi hänelle yhdentekevää. Ei hän "tuntisi itseään rakastetuksi", jos rakkautta osoittaisi vain keskivertonainen, eikä missi.
Itse en olisi kiinnostunut "edes" miss-Suomi-taoisesta naisesta, mutta nämä ovat makuasioita...
Minä en nyt oikein ymmärrä että miksi kaunis nainen ei voisi ihastua kehen tahansa mieheen? Ulkonäön arvostamisen tuomitseminen on aika lapsellista myöskin.
Olen siis mielestäsi oikeassa tuossa teoriassani.
Et todellakaan, koska et voi tietää millainen nainen on miehen mielestä kaunis ja koska luontainen kauneus ei korreloi luonteen kanssa.
Mä en nyt ihan näe otsikon ja viestin yhteyttä. On täällä osa vastauksistakin kyllä mietitty aikaaaaa kauas mielestäni.
Rakkaus ensisilmäyksellä on mielestäni täysin totta, mutta jotenkin en usko että aloittaja tarkoitti sitä, koska mielestäni on itsestään selvää että se on mahdollista myös keskivertomiestä kohtaan.
Jos taas viesti ei liity yhtään mihinkään ja vain otsikon kysymyksellä on merkitystä, niin miksi ei voisi?
Yksipuolisten huomionosoitusten saaminen naiseltako on sitä "rakkautta" mitä vaille aloittajakirjoittaja on jäänyt ja olettaa muidenkin "keskivertomiesten" hänen laillaan jäävän? Siis niin, että mies odottelee jossakin passiivisena naisen huomiota? Ilman mitään velvoituksia miehen suuntaan. Onkohan tällainen ihan realistinen odotuksenakaan? Eikä huomionosoitusten saaminen mielestäni ole rakastettuna olemista.
Lapsella on oikeus odottaa saavansa ehdotonta rakkautta äidiltään. Aikuisissa ihmissuhteissa ehdotonta rakkautta ei kannata odottaa, vaan ihmissuhteet perustuvat vastavuoroisuuteen.
Onko aloittajakirjoittaja jäänyt vaille äidinrakkautta pienenä lapsena? Kenties? Sitä ei kannata aikuisena velkoa naisilta.
En ole allekirjoittanut aloittaja mutta kysyisinkin miksi asioita kierrellään näissä keskusteluissa seuraavilla tavoilla?
Samaan sukupuoleen suuntautuneita ihmisiä arvostelevat henkilöt tuomitaan sanoin: "Taidat olla itse piilo homo".
Miksi ei sitten esim metsästystä vastustavia henkilöitä arvostella että: "Taidat itse pitää metsästyksestä kun noin sitä vastustat".
Ja täällä parisuhde keskusteluissa asiat aina kierretään tuolla viimeisellä lauseellasi kun varsinaiseen kysymykseen ei haluta vastata: "Onko allekirjoittanut jäänyt vaille äidinrakkautta pienenä lapsena? Kenties?"
Miten helvetissä äidin rakkaus liittyy siihen saako mies aikuisena tuntea tulevansa rakastetuksi?
Ei sitä asiaa kierrellä niin että "äiti ei ole rakastanut ja sinä et saa rakkautta tai äiti on rakastanut ja saat rakkautta"
Hitto mulla ei äiti liity mun nais suhteisiin millään tavalla.
Kyllä itsekin kysyn että rakastatko ja minulla on oikeus kyseenalaistaa kumppanin rakkaus itseeni jos sitä ei osata osoittaa tarpeeksi. Vaikka olenkin saanut äidin rakkautta lapsena niin se ei poista kysymystä rakastatko sinä nainen minua. Vai onko seuraava yhtä helppo kiertoilmaisu tulossa "olet nössö mammanpoika ja äitisi helmoissa" Just eiköniin että tuli seuraavaksi mieleen. Suoraansanottuna on kysymys tai vastaus mieheltä mikä tahansa nämä femakot sen kääntää kyllä vastalauseeksi joka käänteessä.
Sinulla on selvästi käsiteongelma. Kuka kenellekin on keskivertomies? Rakastettu mies ei nimittäin koskaan ole keskivertomies sen rakastuneen näkökulmasta. Rakkaus kun ei katso sitä oletko alamittainen, ylämittainen, mediaanilla vai se keskivertomies.
Niimpä... Olen kerran tehnyt aloitteen miehelle, joka antoi ymmärtää ettei sellaista ole tapahtunut (ainakaan) moneen vuoteen. Ei ollut mikään miesmallin tai David Beckhamin näköinen, mutta ei siltikään keskivertomies vaan ulkonäöltään ainakin itselleni joukosta erottuva.
Naiset ei ymmärrä tätä, koska pitävät aloitteiden saamista niin itsestäänselvänä. Miehet taas eivät ymmärrä, koska eivät ole koskaan saaneet aloitteita, niin eivät voi tietää miltä tuntuu olla rakastettu.
Mä kun olen tällainen ruma tyttö, niin aloitteita ei kyllä tule. Ihan loppuillasta saattaa baarissa joku pyrkiä saatille, kun humalatila on riittävä, naisentarve kova ja rima laskenut matalalle. Jostain syystä se ei saa minua tuntemaan itseäni millään tavalla rakastetuksi...
Enhän minä naisena voi vastata siihen mitä "keskivertomies" voi tai ei voi tuntea. Tähän kysymykseen voi vastata vain kersivertomies, mikä se sitten lieneekään.
Naisena voin vastata kysymykseen "voiko nainen rakastaa keskivertomiestä?". Vastaus on kyllä voi. Suurin osa miehistä on "keskivertoja", yleensä useammalla osa-alueella. Ihan kuten naisistakin, mekin olemme kaikki ihan "keskivertoja" Sitähän se keskiverto meinaa. Se kun ei nyt vaan ole mahdollista että kaikki olisivat "keskivertoa parempia kuskeja". Toivottavasti edes osa kykenee tajuamaan tämän piikin ;)
Kuten tuossa aiemmin jo mainittiin, niin keskiverto-käsitteessä on myös se ongelma, että se oma rakastettu ei ole kenellekään keskiverto.
Vastaamisen tekee vaikeaksi myös se, että käsite "tuntea itsensä rakastetuksi" jää hyvin epämääräiseksi. Mitä tarvitaan, jotta "keskivertomies" tuntee että häntä rakastetaan? Onko rakkaus huolehtimista, hyväksyntää, läheisyyttä, lämpöä? Vai onko rakkaus himoa/halua?
Todellakin toivon, että aloittaja ei kuvittele rakkaudeksi sitä että tuntematon nainen tulee ehdottelemaan seksiä. Epäilen että harvassa ovat ne naiset, jotka kokisivat nämä "aloitteet" erityisen rakastaviksi. Tai näitä aloitteita tekevät miehet erityisen rakastettaviksi.
Miksi "aloitteista" tuntuvat täällä puhuvan vain ne miehet, joille tuo sana tarkoittaa seksin ehdottelua? Koittakaa nyt jo käsittää että (seksuaaliseen)rakkauteen kuuluu seksi, mutta seksillä ei usein ole mitään tekemistä rakkauden kanssa. Jos siis etsit rakkautta, niin lopeta se seksin vonkaaminen. Lakkaa ajattelemasta jokaista naiselle sanomaasi sanaa "aloitteena" ja että jokaisen "aloitteen" täytyy tietyllä aikavälillä johtaa seksiin, tai se oli turha. Jos taas haluat vaan seksiä, niin lopeta ne turhat rakkauslässytykset. Sitten vaan tyydyt siihen, että ne naiset jotka vastaavat tuohon "mennäänks paneen" että "juu, mennään vaan" todellakin ovat sitten iitä juumennäänvaan-naisia. Silloin se että löydät vain juumennäänvaan-naisia kertoo vain sinun strategiastasi, ei kaikista naisista. Raadolla saa houkuteltua raatokärpäsiä, mutta harvemmin päiväperhosia!
Rakastamisen tunne lähtee ihmisestä, joka rakastaa.
Rakastetuksi tulemisen tunne taas lähtee ihmisestä, joka kokee tulevansa rakastetuksi.
Vain keskivertomies itse voi tietää kokeeko hän tulevansa rakastetuksi. Sillä kokeeko hän saavansa rakkautta, ei ole mitään tekemistä sen kanssa rakastaako kukaan häntä. On niitä ihmisiä, jotka kuvittelevat kaikkien rakastavan heitä. vaikka tämä ei olekaan totuus. On myös heitä, jotka eivät tunne tulevansa rakastetuiksi, vaikka ympärillä olisi armeija rakastavia ihmisiä.
Kerro siis meille voiko keskivertomies tuntea olevansa rakastettu
Arvostaako keskivertomies naisensa aloitetta? Sitä että nainen muuttaisi hänen takiaan toiselle puolen maata, jättäisi ystävät ja perheensä?
Minusta on alkanut tuntua että keskivertomies ei ymmärrä arvostaa sitä mitä hänellä on, vaan pitää naisen osoittamaa rakkautta ja aloitetta seksiin itsestään selviönä.
Itse teen meillä suurimman osan aloitteista, hyväilemällä miestä, sanomalla että illalla sitten, mies tekee harvoin aloitteita, ottaa kyllä vastaan käsihoidot ja suuhoidot, mutta arvostaako hän aloitteitani, ei vaan on nauranut minulle, sanonut ainako säkin haluat.
Tarvitaanko ylemmäntason mies arvostamaan naista
Mä oon kyllä sen verran aloitteellinen, että lähestyn naista vaikka bussipysäkillä jos olen kiinnostunut hänestä.
35 vuoden aikana 2 naista on lähestynyt mua iskemismielessä. Että olen otettu ja hämmästynyt jos joku nainen vielä lähestyis mua jossakin ja joskus. Olen ihan komeakin, että ei pitäis siitä olla kiinni.
Tosin tällä hetkellä saan olla rauhassa, kun olen parisuhteessa. Olen sen verran puusilmä nykyään, etten osaa tulkita naisen katseista, että onko joku kiinnostunut:)
Ja en ymmärrä tuo miks keskivertomies ei vois tuntea tulla rakastetuks. Taas jotain ATM sinkkupalsta pas-kaa.
Mä olen 47v. "keskivertomies", enkä oikein koskaan ole tuntenut tulevani rakastetuksi.(sillä tavalla mikä koskettaisi minua)
Olen kyllä saanut kokea hyviä naissuhteita, läheisyyttä, lämpöä, seksiä, vastaleivottua pullaa, silitettyjä lakanoita, jne...mitä edellä kuvailtiin.
Mutta kukaan nainen ei ole koskaan sanonut minulle; " Olet minun elämäni tärkein ihminen, en osaa kuvitella elämää ilman sinua. Kun tulen nukkumaan sinun viereesi, minun on hyvä olla ja näen unia meistä yhdessä. Jos viivyt työmatkalla puoli tuntia pidempään, alan hermostumaan, että miksi et jo tule.
Jne..
Ja siis puhun pitkistä parisuhteista (3kpl) missä olen elämäni aikana ollut
Uskomatonta, mutta asia on varmaan aika usein niin, että miehillekään ei kerrota kuinka niitä rakastetaan ja kaivataan!? Itse olen 50 nainen ja olen hemmotellut tuntemiani miehiä myös kertomalla kuinka tärkeitä he ovat olleet minulle. Olen itse avoin ja kerron tunteistani ja haluan että myös rakastamani mies osaa kertoa tunteistaan. No sellaista miestä en ole kyllä vielä löytänyt...
Juu, kyllä mä haluaisin kuulla vielä joskus, että joku/oma nainen sydämestään kertoisi miten hän rakastaa minua.
Mun sydän revittiin kerran ulos rinnasta ja en tiedä arpeutuuko se koskaan. Ja rakastaa haluaisin vielä vaikka sydän verta vuotavana.