luettavaksi tämä...miksei muillekin..
Hellsten totaa sen saman kuin minäkin, että ihminen syntyy siksi, mikä hän syvimmiltään on, kun hän ymmärtää riippuvuutensa muista...
tätä olen sinulle Aparaatti yrittänyt selittää,..nyt löysin Tommy Helsteniltä tämän saman ajatuksen tässä artikkelissa, joka toivottavasti selkeyttää sitä mitä sinun tulisi tietää.
Kun ihminen on jäänyt lapsena vaille vanhempiensa rakkautta on hänellä vaarana sairastua vahvuuteen. Hänestä tulee väärällä tavalla vahva "en tarvitse ketään, enkä mitään, minulle riittää oma sisäinen rakkaus jne" Tämä on rakastamattomuuden seurausta, ihminen luo itselleen suojakuoren rakkaudettomuuden pelkoa kohtaan. Hänestä itsestään tulee kylmä ja tunteeton, hän ei osaa rakastaa, mutta kuvittelee sisällään olevan rauhan (toisen ihmisen tarvitsevuuden kieltämisen) antavan hänelle sellaisen suojakilven torjutuksi tulemista vastaan, jolla kaikki toisten ihmisten lähestymisyritykset pyritään omavoimasella vahvuudella torjumaan.
Ajatukseni sairastumisestasi vahvuuteen tuli minulle vieläkin vahemmaksi.
http://www.suhdesoppa.fi/parisuhde/vain-yksin-voit-olla-yhdessa/
Aparaatti sinulle
26
232
Vastaukset
- Jos jotenkin näin?
En ole aparaatti, mutta olen ymmärtänyt hänen viestinsä näille Junnuille, siten että: ei saisi jättää elämättä siksi ettei löydä tyttöystävää heti tänään.
Pitäisi osata keskittyä muuhunkin ja eikä leipoa omasta suhteettomuudesta suurempaa ongelmaa kuin mitä se on. Ottaa itse vastuu omasta elämästään. Eikä arvottaa itseään/ toisiaan seksikokemustensa määrällä.
Jos Aparaatti näkee asian jotenkin näin, olen samaa mieltä hänen kanssaan. Tai ainakin minä olen tätä mieltä....- lottamari<3
Terve ajatus minunkin mielestäni. Appis puhuu silti paljon muutakin ja antamalla neuvoja muille ja auttamalla hän minusta juuri kieltää itsensä, oman tarvitsevuutensa tai sen, että häneltä itseltään puuttuu se läheinen tärkeä ihminen ja rakkaus, jonka hän on joutunut korvaamaan tällä...anteeksi aparaatti tämä, mutta humpuukilla..tai ei nyt sitäkään, mutta korvikerakkaudella tai miten sen nyt sanoisi.
Hänellä on kyllä pointtinsa ja hyviä ajatuksia, joista joidenkin kohdalla olen samaa mieltä, mutta en voi olla huomaamatta taustalla olevia syitä tuohon hänen "valaistumiseensa"
Minusta valaistuminen on sisäänpäin kääntynyttä rakkautta.
Haluat vain mutkistaa sanomisiani, koska et vain yksinkertaisesti voi huomata siinä piilevää totuutta, ja jos hetken verran huomaatkin, niin sitten sinun täytyy saada ennemmin tai myöhemmin leimattua minut sairaaksi. Vapautuminen on kaikenlaisen mielen kehittämän sairauden poistamista. Ylimääräisiä tarpeita ei silloin siis enää ole. Tarpeet ymmärrän ainoastaan siinä tapauksessa, jos niiden puutteeseen kuolee, mutta tässä ei nyt ole kysymys mistään sellaisesta.
Sisimmästä tulevan rakkauden ja rauhan oivaltaminen on todellinen voimanlähde. Kukaan ulkopuolinen henkilö tai mikään ulkopuolinen asia ei voi toimia sellaisena generaattorina, koska pysyvyys ja aitous todelliselle rakkaudelle tulee vain sisältä päin. Voin myös olla hyvin rakastava ja ymmärtävä kaikkia muita kohtaan, se ei sitä estä, pikemminkin se vain auttaa minua suunnattomasti olemaan rakastava ja ymmärtävä ympäröivää maailmaakin kohtaan. Toisinaan ette edes halua huomata ymmärrystäni ja rakkauttani teitä kohtaan. Ja sisäinen rauha ei kiellä tai tukahduta tarvitsevuutta, vaan näkee sen läpi; näkee, että ylimääräisessä tarvitsevuudessa ei ole päätä eikä häntää, koska se on ehdollistuneen ja ohjelmoidun mielen kehittämää tuotosta. Ja jos joku lähestyy minua, miksi tarvitsisi torjua? Sen sijaan, että torjuisin jonkun, voin hyväksyä hänet joukkooni.
Minä en puhu niinkään itsensä kieltämisestä tai tukahduttamisesta vaan oman harhaisen minäkäsityksen eli egon huomaamisesta ja että sitä ei tarvitse kantaa enää mukanaan eikä siihen tarvitse samaistua, koska se on vain mielen kehittämä mielikuva itsestä, ja sitä me emme todellakaan ole. Ja mieleen ei tarvitse samaistua, koska samaistuminen on syy siihen, että tunnemme kärsimystä.- Reipas Mies
Mutta eikö meidän kovassa kulttuurissa voittajat ole muista riippumattomia vahvoja, ja looserit äidin helmoissa itkeviä nössöjä?
Nimenomaan täydellinen vahvuus ja muista eristäytyminen on monelle suojakeino välttää onnistuminen mutta myös haavoittuminen toisten ihmisten kanssa.
Plussasin.Jessus sentään. Vaivauduitko ollenkaan lukemaan minun vastaustani tuossa edellä vai pohjaatko johtopäätöksesi aina muiden kommentteihin silloinkin, kun he eivät ole sisäistäneet sanomaani?
Sisäinen mielenrauha on vahvuutta ja voimavara elämässä, mutta se ei ole sama asia kuin eristäytyä kaikista ihmisistä. Minä en haavoitu, vaikka sata ihmistä haukkuisi minua tolloksi ympärilläni. Ja se ei ole mikään erityinen suojakeino, vaan mielenrauhaa, kun niistä haukuista ei vain tarvitse välittää. Voi aivan hyvin nauttia elämästä ihmisten keskuudessa, mutta mielen kehittämät pakonomaiset ajatukset ja kärsimykset voi jättää omaan arvoonsa, olemalla samaistumatta mieleensä. As simple as that. Voinko tämän selkeämmin asiaa enää ilmaista?- Yijing
aparaatti kirjoitti:
Jessus sentään. Vaivauduitko ollenkaan lukemaan minun vastaustani tuossa edellä vai pohjaatko johtopäätöksesi aina muiden kommentteihin silloinkin, kun he eivät ole sisäistäneet sanomaani?
Sisäinen mielenrauha on vahvuutta ja voimavara elämässä, mutta se ei ole sama asia kuin eristäytyä kaikista ihmisistä. Minä en haavoitu, vaikka sata ihmistä haukkuisi minua tolloksi ympärilläni. Ja se ei ole mikään erityinen suojakeino, vaan mielenrauhaa, kun niistä haukuista ei vain tarvitse välittää. Voi aivan hyvin nauttia elämästä ihmisten keskuudessa, mutta mielen kehittämät pakonomaiset ajatukset ja kärsimykset voi jättää omaan arvoonsa, olemalla samaistumatta mieleensä. As simple as that. Voinko tämän selkeämmin asiaa enää ilmaista?Eipäs olla liian hätäisiä tuomitsemaan. Reipas Mies on ehdottomasti viihdyttävimpiä kirjoittajia tällä palstalla, tosin pidän edemmän hänen pitkähköistä, maalailevista pohdinnoistaan (note). Silinterihatut, hiihtolasit, naisasiamiehet...hilarious :D
Silti toivon, että ihmiset lukisivat täällä vähän varovaisemmin.
-I-Ching - lottamari<3
aparaatti kirjoitti:
Jessus sentään. Vaivauduitko ollenkaan lukemaan minun vastaustani tuossa edellä vai pohjaatko johtopäätöksesi aina muiden kommentteihin silloinkin, kun he eivät ole sisäistäneet sanomaani?
Sisäinen mielenrauha on vahvuutta ja voimavara elämässä, mutta se ei ole sama asia kuin eristäytyä kaikista ihmisistä. Minä en haavoitu, vaikka sata ihmistä haukkuisi minua tolloksi ympärilläni. Ja se ei ole mikään erityinen suojakeino, vaan mielenrauhaa, kun niistä haukuista ei vain tarvitse välittää. Voi aivan hyvin nauttia elämästä ihmisten keskuudessa, mutta mielen kehittämät pakonomaiset ajatukset ja kärsimykset voi jättää omaan arvoonsa, olemalla samaistumatta mieleensä. As simple as that. Voinko tämän selkeämmin asiaa enää ilmaista?Uskon että tuo voi toimia ja toimiikin. Mitä mieltä olet kiusaamisesta jollaista tapahtuu sekä nettikiusaamisena, koulukiusaamisena, työpaikkakiusaamisena jms...?
Mitä ajattelet, miten tuo kiusaaminen vaikuttaa mielenrauhaasi, elämisen voimavaroihisi, sosiaalisuuteesi (eristäytyminen, syrjäytyminen..) ?
Jeesusta pilkattiin, häntä ruoskittiin, häntä syljettiin, häntä vainottiin, hänessä sanottiin olevan riivaja jne..Jeesus ei ollut kokonaan ihminen, hän oli Jumalan Poika, eli hänessä asui myöskin Jumalisuus, jolla hän saattoi minun mielestäni nousta tuota ihmisten julmuuden kohtelua yläpuolelle. Hän tiesi totuuden, hän tiesi ihmisten heikkouden, kiusaukset, vajavaisuudet, siksi hän pystyi antamaan anteeksi ja rakastaman näitä vihamiehiään, koska hän sääli heitä, kun eivät tienneet mitä tekivät.
Meille tavallisille ihmisille tuon kaiken kestäminen on paljon vaikeampaa, emme kestä kovin kauaa painostusta ilman psyyken hajoamista. Tästä on todisteena kaikenlaiset kouluampuja, Breivikit ja perhesurmaajat.
Voiko ihminen selättää kärsimyksen, nousta sen yläpuolelle ilman, että hänellä on mitään toivoa paremmasta tai tukijoita? lottamari<3 kirjoitti:
Uskon että tuo voi toimia ja toimiikin. Mitä mieltä olet kiusaamisesta jollaista tapahtuu sekä nettikiusaamisena, koulukiusaamisena, työpaikkakiusaamisena jms...?
Mitä ajattelet, miten tuo kiusaaminen vaikuttaa mielenrauhaasi, elämisen voimavaroihisi, sosiaalisuuteesi (eristäytyminen, syrjäytyminen..) ?
Jeesusta pilkattiin, häntä ruoskittiin, häntä syljettiin, häntä vainottiin, hänessä sanottiin olevan riivaja jne..Jeesus ei ollut kokonaan ihminen, hän oli Jumalan Poika, eli hänessä asui myöskin Jumalisuus, jolla hän saattoi minun mielestäni nousta tuota ihmisten julmuuden kohtelua yläpuolelle. Hän tiesi totuuden, hän tiesi ihmisten heikkouden, kiusaukset, vajavaisuudet, siksi hän pystyi antamaan anteeksi ja rakastaman näitä vihamiehiään, koska hän sääli heitä, kun eivät tienneet mitä tekivät.
Meille tavallisille ihmisille tuon kaiken kestäminen on paljon vaikeampaa, emme kestä kovin kauaa painostusta ilman psyyken hajoamista. Tästä on todisteena kaikenlaiset kouluampuja, Breivikit ja perhesurmaajat.
Voiko ihminen selättää kärsimyksen, nousta sen yläpuolelle ilman, että hänellä on mitään toivoa paremmasta tai tukijoita?Voi.
Jeesus oli vain esimerkki siitä, millaisia jokainen meistä voisi olla, jos vain sisäistettäisiin samat asiat kuin hänkin. Se jumalallisuus, mistä paljon puhutaan, ei ole ainoastaan Jeesukselle kuuluvaa, vaan se voi olla meissä kaikissa. Kääntäisin tämän jumalallisuuden läsnäolon kokemisena, Olemisen kokemisena, sisäisenä mielenrauhana. Siten jokainen voi tuohon tilaan päästä. Minä olen päässyt tuohon tilaan ja kykenen siksi rakastamaan kaikkia, antamaan kaikille anteeksi ja ymmärtämään kaikkia. Jeesuskin ymmärsi ja rakasti vihamiehiään, koska hän tiesi, että viha oli ihmisillä seurausta mieleen samaistumisesta, aivan kuten pelko, suru tai ahdistuskin on.
Kiusaamista on, mutta sen ei tarvitse vaikuttaa kenenkään mielenrauhaan. Kiusatut pääsisivät paljon helpommalla, kun heidän ei tarvitsisi ottaa kokemaansa kiusaamista tosissaan ja ahdistua, vaan ainoastaan saada yhteys sisäiseen rauhaansa, lakkaamalla samaistumatta mieleensä. Ja kun kiusatut ovat ja toimivat sisäisestä rauhasta käsin, mikään ei voi murtaa heitä tai tehdä heistä kouluampujia tai Norjan joukkosurmaajia. Kiusattu voi kaiken lisäksi ymmärtää kiusaajaansa, ymmärtää, että kiusaajan mieli on ottanut hallinnan kiusaajasta ja saa siksi kiusaajan toimimaan niin kuin toimii. Tästä syystä, jos joku tai jotkut kiusaisivat minua, en välittäisi siitä, koska minun ei tarvitse; voin säilyttää sisäisen rauhani ja ymmärtää. Voin toki koittaa sanoa tai toimia sen eteen, että saisin kiusaamisen loppumaan, jos sitä havaitsen, mutta kiusaamisen ei siltikään tarvitse vaivata minun mielenrauhaani mitenkään.
- lottamari<3
Minä tosiaan en ymmärrä tätä sinun vapautumistaistelua.
Selitä minulle, miksi ihmisen pitäisi vapautua jostakin, joka hänelle on normaalia elämää? Mitä ovat ylimääräiset tarpeet? Sinä ostat suklaalevyn, niin eikö se ole sinulle ylimääräinen tarve? Entä, kun haluat lähteä leffaan jonkun kanssa, niin eikö se ole ylimääräinen tarve? Tai, kun huomaat, että lempi pullasi kaupasta on loppunut ja joudut tyytymään ns"korvikkeeseen" niin onko nämä niitä ylimääräisiä tarpeita vai mitä ne ovat?
Miksi sinun mielestäsi pitäisi kieltää kaikkinaiset tarpeet? Eikö mielestäsi ihminen priorisoi omat tarpeensa ja vaativuutensa siinä määrin, että hän jo alun alkaenkin on tietoinen mitä hän tulee tarvitsemaan ja mitä ei. Ja entä sitten, jos joskus sattuu arvioimaan vähän väärin ylä tai-alakanttiin, onko se katastrofi, jota mieli joutuu harmittelemaan ja menee hetkeksi epätasapainoon?
Niin,...kun lapsi kasvaa ja kehittyy, niin hänellä on itsestään monenlaisia kuvitelmia millainen hän on ja millainen ei ole. Tuo käsitys itsestä muovautuu ja muokkautuu ja selkeytyy mitä vanhemmaksi ihminen tulee. Aikuisena sitä oppii jo ymmärtämään kuka ja mikä minä olen, hyväksyy omat puutteensa ja on tietoinen omista vahvuuksistaan/heikkouksistaan, ja ei enää tarvitse vetää minkäälaista roolia, ei näytellä muuta kuin olla jo oma itsensä. Aikusena tuo tyyni rauha saavutetaan ihan luonnostaan ilman valaistumista tai tarvitsematta karsia itsestään mitään tarpeita, koska ne automaattisesti jäävät pois, kun oppii näkemään mikä itselle ja omalle elämälle on tärkeintä.
Minusta sinä ole hieno ihminen,.lempeä ja kaunis sielu. Uskon, että olet rakkaudessasi aito ja turhaudut, kun emme ymmärrä sinua tai uskot, että emme halua uskoa sinua. Kuitenkin minulla on tunne, että sinussa oikeasti on paljon hyvää sisälläsi, paljon rakkautta annettavaksi ja jaettavaksi muille. Kuitenkin minua vaivaa jokin selittämätön tunne siitä, että sinussa asuu myöskin suru ja jonkinlainen palo, jokin kaipuu vielä, jokin täyttymätön ja saavuttamaton, joka antaisi sinulle vielä enemmän...joka tekisi sinusta kokonaisen, ehjän ihmisen..
Olen edelleen sitä mieltä, että surullisuutesi syy on yksinäisyys..rakkauden kaipuu ja sinua aidosti rakastavan ihmisen elämästä puuttuminen.
Anteeksi, en leimannut sinua sairaaksi,..ajattelin vain tuota vahvuuteen sairastumisenkin mahdollisuutta, joka nyt ei niin varsinaisesti mikään sairaus ole vaan itsensä kieltämistä ja rakkauden kieltämistä itseltään.Minä puhuisin ennemmin haluista kuin tarpeista, jos niiden puutteeseen ei voi kuolla. Jos taas voi kuolla, kyseessä on tarve. Tällaisia tarpeita ovat happi, ravinto, vesi, ulostaminen, virtsaaminen ja nukkuminen. Ne ovat tarpeita. Mutta jokin suklaalevy ei ole tarve. Se on ylellisyystuote, pelkkä kuluttajan halun kohde, ei muuta. Tietenkin tämän asian oivaltamisen jälkeenkin voi silti ostaa suklaata ja muita kulutustuotteita, eihän se sitä tarkoita, että niistä olisi pakko luopua. Mutta sinun ei enää tarvitse itkeä, jos ne suklaat ovat kaupan hyllyltä loppu.
Niinpä, juuri lapsille alkaa muovautumaan tuollainen minäkäsitys eli ego. Mutta aikuistuminen tarkoittaa sitä, että sitä ei tarvitse kantaa mukanaan lopun elämäänsä, vaan siitä voidaan oppia pääsemään irti, jotta eläminen keventyisi. Ja tämä tapahtuu läsnäolon oivalluksen kautta. Sinä et ole menneisyytesi, et mielesi pakonomaisine ajatuksineen, et kärsimyksesi, jonka mieli on kehittänyt. Sinun ei tarvitse enää samaistua mieleesi, jos olet pikkulapsena niin tehnyt. Voit kasvaa aikuiseksi tässä ja nyt, haivaita sen todellisen läsnäolevan hetken, jossa ei ole kärsimystä. Niin Jeesuskin teki. Tyynen sisäisen rauhan saavuttamista kutsutaan toiselta nimeltään valaistumiseksi. Raamatussa puhutaan pelastumisesta ja mystikot puhuvat heräämisestä, mutta kyseessä on täsmälleen sama asia, aikuiseksi kasvaminen.
Minä en turhaudu tai pode surua siitä, jos tekstejäni ei ymmärretä. On sitä vastoin vain mukavaa voida keskustella ihmisten kanssa ja tarjota parantavaa reseptiä.
- Yijing
Eikös Hellsteniltä ole myös ilmestynyt kirja nimeltä Saat sen mistä luovut tms.? Kyseinen kirja ehkä heijastelee aparaatin ajatuksia hieman paremmin, toisaalta miksi lukea jokainen tällainen kirja, kun ne kumminkin ovat lähestulkoon samansisältöisiä? Luopumisen voi nähdäkseni todella oivaltaa vain suoraan kokemuksen kautta.
-I-ChingOletko puolestasi itse lukenut Havahtumista ja Läsnäolon voimaa? Näissä kahdessa selitetään suurin piirtein sama asia, josta nimenomaan olen täällä kertonut, ja se asia selitetään aika selvästi ja suoraan.
- Yijing
En ole, mutta paljon vastaavan kaltaisia teoksia. Toteutan mieluummin näitä oppeja käytännössä, meditoimalla paljon. Tällaiset opit pitäisi mielellään kokea, eikä älyllistää kirjojen avulla.
Oshoa olen muuten lukenut enemmän.
-I-Ching- Yijing
Seuraavaksi harjoitan läsnäoloa muistamalla painaa Vastaa-painiketta :D
Yijing kirjoitti:
Seuraavaksi harjoitan läsnäoloa muistamalla painaa Vastaa-painiketta :D
Meditoinnin määrällähän ei periaatteessa ole rajaa, koska sitä voi suorittaa aina, kun ei käytä työkaluaan mieltä. Läsnäolon aistimista ilman ajatuksia tai emootioita voi harjoittaa kaikkialla, jossa ei tarvita aivotyöskentelyä. Se rentouttaa. Ja se on totta, että sitä tilaa ei voi kuvailla mitenkään, koska se vain on.
Läsnäolon voima -niminen kirja esimerkiksi auttaa tuon tilan löytämisessä, vaikka on niitä muitakin oppaita, jotka tähtäävät samaan. Minun mielestäni on juuri hyvä, että tuollaisia kirjoja kirjoitetaan, koska väittäisin todella harvan pystyvän heräämään ilman minkäänlaisia vihjeitä. Ja nyt kun kirjoja on käännetty lisäksi monille kielille, niin tämä heräämisprosessi on alkanut viime aikoina tuoda yhä enemmän ja enemmän havahtuneita ihmisiä keskuuteemme.
Uiddu, kaikkiko te ootte tänään syöneet jotain kärpässienikeittoa illalliseksi? En mää vaan jaksa tollasia pohtia. :D
- Yijing
On tuossa pihalla pari kärpässientä, haluatko tulla poimimaan?
-I-Ching - mies 89
Olen paljon pohtinut sitä että onko aparaatti mies vai nainen. Jos hän on nainen niin sitten voin ymmärtää paremmin sen miksi hän väittää ettei mies tarvitse naista eikä seksiä.
- Yijing
mies 89 kirjoitti:
Olen paljon pohtinut sitä että onko aparaatti mies vai nainen. Jos hän on nainen niin sitten voin ymmärtää paremmin sen miksi hän väittää ettei mies tarvitse naista eikä seksiä.
Mies on, tai oli ainakin viimeksi, kun hänet tapasin :D
-I-Ching mies 89 kirjoitti:
Olen paljon pohtinut sitä että onko aparaatti mies vai nainen. Jos hän on nainen niin sitten voin ymmärtää paremmin sen miksi hän väittää ettei mies tarvitse naista eikä seksiä.
Olen 19-vuotias, kohta parikymppinen lukion käynyt mies, ja kirjoitan todellakin tällaista tänne. Ja I-Ching on vanha ystäväni, olen hänet joskus aikaisemmin tavannut.
Yijing kirjoitti:
On tuossa pihalla pari kärpässientä, haluatko tulla poimimaan?
-I-ChingIt's Showtime!
aparaatti kirjoitti:
Olen 19-vuotias, kohta parikymppinen lukion käynyt mies, ja kirjoitan todellakin tällaista tänne. Ja I-Ching on vanha ystäväni, olen hänet joskus aikaisemmin tavannut.
Ai ookko sää oikeesti noi nuori? Luulin vanhemmaksi.
No, minulta menee noi juttusi monesti vähän yli hilseen, mutta näköjään täällä jotkut jaksavat aiheesta kanssasi kinata. :)stellaria81 kirjoitti:
Ai ookko sää oikeesti noi nuori? Luulin vanhemmaksi.
No, minulta menee noi juttusi monesti vähän yli hilseen, mutta näköjään täällä jotkut jaksavat aiheesta kanssasi kinata. :)Ne kinaavat, jotka eivät vielä ole juttujani kunnolla tajunneet. ;)
Ikä on vain numeroita, toistan: vain numeroita. Iällä ei todellisen aikuistumisen kanssa ole mitään tekemistä.- lottamari<3
mies 89 kirjoitti:
Olen paljon pohtinut sitä että onko aparaatti mies vai nainen. Jos hän on nainen niin sitten voin ymmärtää paremmin sen miksi hän väittää ettei mies tarvitse naista eikä seksiä.
Minustakin hän on nainen. Hänen tapansa on ajatella kovin naismainen. Uskon, että aparaatti on nainen. Minulle sillä ei ole merkitystä kumpaa sukupuolta hän on ja ainakin naisena hän ei alennu nimittelemään naisia. Siksi keskustelenkin hänen kanssaan mielelläni, kun naisena hänellä on pitkä pinna ja jaksaa selittää ja selittää..Tuollaista välittämistä ja pitkää pinnaa on löytyy vain naisista.
lottamari<3 kirjoitti:
Minustakin hän on nainen. Hänen tapansa on ajatella kovin naismainen. Uskon, että aparaatti on nainen. Minulle sillä ei ole merkitystä kumpaa sukupuolta hän on ja ainakin naisena hän ei alennu nimittelemään naisia. Siksi keskustelenkin hänen kanssaan mielelläni, kun naisena hänellä on pitkä pinna ja jaksaa selittää ja selittää..Tuollaista välittämistä ja pitkää pinnaa on löytyy vain naisista.
Olen siis nainen. Kuulitteko kaikki? Lottamari sanoi, että olen nainen. JES!
Vastaan vielä erikseen lottamarille tässä, koska se edellinen lanka poistettiin.
Kokemukset varsinaisesti eivät tuo oivallusta, vaikkakin ehkä joissakin erittäin harvoissa tapauksissa ne saattavat toimia suorana porttina, jos kokemus on ollut äärimmäisen raju ja herättänyt tämän hetken läsnäololle. Monet ihmiset kuitenkin yleensä kokevat sitä ja tätä elämässään, mutta eivät silti useinkaan opi niistä. Oivaltaa voi silti ilmankin, että olisi kokenut elämässään kaiken mahdollisen kurjuuden. Oivaltaa voi hyvin nuorella iällä; se voi tapahtua parhaassa tapauksessa jo lapsena, jos lapselle opetetaan läsnäoloa ja mieleen samaistumattomuutta, ja jos hän omaksuu oppimansa. Omaksumisen suhteen ei pitäisi olla ongelmaa, koska se on todella yksinkertaista ja voi tapahtua joskus aivan välähdyksenomaisesti. Toisilla saattaa mennä ehkä vähän aikaa hahmottaa kaikki mielen tuolla puolen oleva, mutta yhtä kaikki, oivaltamisprosessi ei kestä kauaa.
Ja mitä tulee tuohon "elämä kantaa" -ajatukseen, niin kyllä. Siitä lähtien, kun oivallus on tapahtunut, elämä todellakin kantaa eteenpäin automaattisesti ja säilyttää sinussa sen sisäisen rauhan. Et tavallaan voi enää joutua kadotukseen, koska tiedostat, että pystyt koska tahansa olemaan samaistumatta mieleesi ja kohdistamaan huomiosi läsnäolevaan hetkeen, jossa ei ole ongelmia eikä murheita.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miten voit manipuloida katsojalukuja?
Palstatrolli ja väsynyttä sontaa palstalle suoltava Varmakkakkiainen on viime aikoina vedonnot siihen, että hänen ketjuj262598- 1431981
- 661937
Onkohan tämä jotain elämää suurempaa
Vai olenko kehitellyt nämä tunteet vain omassa pääkopassani. Tunne kyllä sanoo että jotain tässä on.. Toivottavasti et m351493KRP alkaa tutkia Ulvilan murhaa
Jokohan nyt löydetään riittävä näyttö Annelin tuomitsemiseen miehensä murhasta tai taposta.591472Oletteko naiset huomanneet sellaista asiaa
että vaikka miehiä tulee ja menee ja hakeutuu seuraanne mitä viehättävämpiä olette niin sitä enemmän itseasiassa te olet631401Nainen sä olet
arvokas muista se. Yritän pitää pienen kontaktin yllä vaikka turhaahan tämä on. Toivottavasti joulu meni hyvin ja otat r771289- 1171204
Voi kun pian voisi varmuudella sanoa
mitä tämä on. Suuri, suuri rakkaustarina vai pelkästään pitkä ja kipeä oppitunti. :(591152Jos olisin
Ollut ns. pelimies olisin myös käyttänyt tilaisuutta hyväksi. Välillä vain tuntuu että olisit itse nimenomaan halunnut p571137