mielipiteet ydinvoimasta.

Huono argumentti. Muissakin voimalaitoksissa tapahtuu onnettomuuksia. Ydinvoima harvemmin tappaa ihmisiä.

Tuulivoimaonnettomuuksia
http://www.caithnesswindfarms.co.uk/accidents.pdf

Muutamia vakavia vesivoimalaonnettomuuksia:
Sajano-Šušenskajan 2009 - yli 70 ihmistä menehtyi
Hirakud 1980 - 1000 ihmsitä menehtyi
Machhu II 1979 - n. 2000 ihmistä menehtyi
Banqiao Dam 1975 - n. 170 000 ihmistä menehtyi

Hiilivoimaa tähän ei tarvitse edes ottaa, kun tiedetään että pienhiukkasiin kuolee vuosittain tuhansia ihmisiä.

Ei_ole_turvallista kirjoitti:

Huono argumentti. Muissakin voimalaitoksissa tapahtuu onnettomuuksia. Ydinvoima harvemmin tappaa ihmisiä.

Tuulivoimaonnettomuuksia
http://www.caithnesswindfarms.co.uk/accidents.pdf

Muutamia vakavia vesivoimalaonnettomuuksia:
Sajano-Šušenskajan 2009 - yli 70 ihmistä menehtyi
Hirakud 1980 - 1000 ihmsitä menehtyi
Machhu II 1979 - n. 2000 ihmistä menehtyi
Banqiao Dam 1975 - n. 170 000 ihmistä menehtyi

Hiilivoimaa tähän ei tarvitse edes ottaa, kun tiedetään että pienhiukkasiin kuolee vuosittain tuhansia ihmisiä.

Lue lisää

Tarkoittanet noilla tuhansilla Suomessa.Maailmanlaajuisesti kuolee miljoonia, eikä mitään tilastoja niistä pidetä.Liikenteen saasteet toki niissä mukana.

Saksakin päätti luopua ydinvoimasta koska se on niin vaarallista. Meidän pitäisi olla yhtä järkeviä.

Vakavat onnettomuudet ovat kyllä melko harvinaisia

.,g kirjoitti:

Vakavat onnettomuudet ovat kyllä melko harvinaisia

Montako ydinonnettomuutta Suomessa, esimerkiksi seuraavan 50 vuoden aikana, olisi mielestäsi enemmän kuin harvinainen tapahtumasarja?

Eihän tuollaisella kysymyksellä ole oikeastaan mitään arvoa, koska yksikin ydinonnettomuus on liikaa. Sen yhdenkin onnettomuuden estämiseksi on olemassa erittäin hyvä keino.

stuxnet kirjoitti:

Montako ydinonnettomuutta Suomessa, esimerkiksi seuraavan 50 vuoden aikana, olisi mielestäsi enemmän kuin harvinainen tapahtumasarja?

Eihän tuollaisella kysymyksellä ole oikeastaan mitään arvoa, koska yksikin ydinonnettomuus on liikaa. Sen yhdenkin onnettomuuden estämiseksi on olemassa erittäin hyvä keino.

Lue lisää

Ei pidä miettiä onnettomuuksien määrää, vaan niiden seurauksia.

Väittäisin, että jos ydinvoiman seurauksena seuraavien 50 vuoden aikana suomessa kuolee yli 1000 ihmistä, niin pidän sitä suurena ihmeenä. Noihin tuhanteen lasken voimaloiden rakennustyömailla ja voimalalaitoksissa sattuneet työtapaturmat ja kaikki ydinvoiman aiheuttamat syöpätapaukset.

Esimerkiksi tuulivoima tappaa enemmän. Ja sotkee enemmän luontoa.

Ydinvoima on hemmetin hyvä energiantuotantotapa. Fuusio saattaa osoittautua vielä paremmaksi, kuin nykyinen fissio (toivoa on). Hyviä puolia:
1. Edullinen
2. Turvallinen
3. Lähes saasteeton

Huonoja puolia nykyisessäkin on:
1. Mielikuviin perustuva vastustus
2. Rajallinen luonnonvara polttoaineena (ei tule tosin raja ihan heti vastaan).

Energiantarve lisääntyy jatkuvasti. Ja jotta sähköautoille saataisiin sähköä, ei oikein ole muuta keinoa, kuin rakentaa hemmetisti lisää ydinvoimaa. Tulevaisuus näyttää valoisalta (ihan siksikin, kun pienhiukkaspäästöt tuon seurauksena vähenevät paljon ja aurinko paistaa kirkaammin tänne asti).

The_Rat kirjoitti:

Ei pidä miettiä onnettomuuksien määrää, vaan niiden seurauksia.

Väittäisin, että jos ydinvoiman seurauksena seuraavien 50 vuoden aikana suomessa kuolee yli 1000 ihmistä, niin pidän sitä suurena ihmeenä. Noihin tuhanteen lasken voimaloiden rakennustyömailla ja voimalalaitoksissa sattuneet työtapaturmat ja kaikki ydinvoiman aiheuttamat syöpätapaukset.

Esimerkiksi tuulivoima tappaa enemmän. Ja sotkee enemmän luontoa.

Ydinvoima on hemmetin hyvä energiantuotantotapa. Fuusio saattaa osoittautua vielä paremmaksi, kuin nykyinen fissio (toivoa on). Hyviä puolia:
1. Edullinen
2. Turvallinen
3. Lähes saasteeton

Huonoja puolia nykyisessäkin on:
1. Mielikuviin perustuva vastustus
2. Rajallinen luonnonvara polttoaineena (ei tule tosin raja ihan heti vastaan).

Energiantarve lisääntyy jatkuvasti. Ja jotta sähköautoille saataisiin sähköä, ei oikein ole muuta keinoa, kuin rakentaa hemmetisti lisää ydinvoimaa. Tulevaisuus näyttää valoisalta (ihan siksikin, kun pienhiukkaspäästöt tuon seurauksena vähenevät paljon ja aurinko paistaa kirkaammin tänne asti).

Lue lisää

Unohdit tärkeimmän.Kun ei ole mitään todellista ottaa tilalle.Kaikkina vuodenaina, kaikissa sääolosuhteissa luotettavasti toimivaa sähköntuotantomuotoa vesivoiman lisäksi.Puuenergiasta paljon puhuttiin lämpöenergian lisänä, mutta kattilajärjestelmien uudeksi rakentaminen ei ole halpaa, eikä tuotanto-osuus silti suurta aukkoa täyttäisi.Tämä tiedetään ammattipiireissä, mutta ei osata tuoda maallikkojen tietoon.

Energiapohtija kirjoitti:

Unohdit tärkeimmän.Kun ei ole mitään todellista ottaa tilalle.Kaikkina vuodenaina, kaikissa sääolosuhteissa luotettavasti toimivaa sähköntuotantomuotoa vesivoiman lisäksi.Puuenergiasta paljon puhuttiin lämpöenergian lisänä, mutta kattilajärjestelmien uudeksi rakentaminen ei ole halpaa, eikä tuotanto-osuus silti suurta aukkoa täyttäisi.Tämä tiedetään ammattipiireissä, mutta ei osata tuoda maallikkojen tietoon.

Lue lisää

Hiili ja öljy ovat hyviä vaihtoehtoja ydinvoimalle. Niiden ongelmat ovat:
- Ympäristöä saastuttavia
- Edelliseen liittyen: tappavat ihmisiä
- Polttoainetta tarvitaan huomattavia määriä = logistiikkaongelmia.
- Käytännössä uusiutumaton, eli poltosta vapautuva Co2 ei sitoudu takaisin seuraavien satojen tuhansien vuosien aikana...

.,g kirjoitti:

Vakavat onnettomuudet ovat kyllä melko harvinaisia

Silti ydin onnettomuus on yhtä väistämätöntä kuin mikä muu tapahtuma elämässä.

Timo Leskinen kirjoitti:

Silti ydin onnettomuus on yhtä väistämätöntä kuin mikä muu tapahtuma elämässä.

Kukaan ei ole väittänyt, että ydinonnettomuus olisi mahdottomuus. Riski vain on pieni ja laitoksia modernisoidaan jopa onnettomuuden varalle. Loviisa ja Olkiluoto ovat molemmat varautuneet LOCAan.

2 INES 7 luokan onnettomuutta on tapahtunut ja reaktorivuosia on tuhansia. Ja nuokin onnettomuudet olisi ollut naurettavan helposti estettävissä. Tshernobylissä onnettomuus on seurausta tietoisesta väärinkäytöstä. Fukushiman onnettomuus taas johtui maanjäristyksestä ja sen aiheuttamasta tsunamista. Niissä liikkuu niin paljon rahaa, että ei olisi pitänyt olla niin suuri kynnys heittää hieman lisää rahaa kunnon hyökyaaltosuojauksiin. Maanjäristyksen se kesti kohtalaisen hyvin. Pitkä korjausurakka siitä olisi silti tullut, mutta tsunami oli se viimeinen niitti.

Kolmanneksi vakavin ydinvoimalaonnettomuus on omasta mielestäni Three Mile Islandin osittainen reaktorisydämen sulaminen. Siinä kyse olisi useasti samanaikaisesta teknisestä viasta, mutta olisi ollut vielä korjattavissa oikealla käyttäjien toiminnalla. Majak ei ole ydinvoimala, mutta sen ydinonnettomuus saattoi olla TMI-2 onnetomuutta pahempi.

stuxnet kirjoitti:

Montako ydinonnettomuutta Suomessa, esimerkiksi seuraavan 50 vuoden aikana, olisi mielestäsi enemmän kuin harvinainen tapahtumasarja?

Eihän tuollaisella kysymyksellä ole oikeastaan mitään arvoa, koska yksikin ydinonnettomuus on liikaa. Sen yhdenkin onnettomuuden estämiseksi on olemassa erittäin hyvä keino.

Lue lisää

On mahdollista, että suomessakin se ydinonnettomuus tapahtuu. Mutta suomen laitoksissa onnettomuus valmius on sitä luokkaa, että INES 4 on se realistisin taso. Suomessa ulkoiset tekijät onnetomuuden edistämiseksi ovat aika mitättömät. Onnettomuus siis vaatisi Useita teknisiä vikoja ja käyttäjien mokia, vähän niin kuin Three Mile Island. Mutta nimenomaan TMI-2 on esimerkki siitä, että se on mahdollista

The_Rat kirjoitti:

Ei pidä miettiä onnettomuuksien määrää, vaan niiden seurauksia.

Väittäisin, että jos ydinvoiman seurauksena seuraavien 50 vuoden aikana suomessa kuolee yli 1000 ihmistä, niin pidän sitä suurena ihmeenä. Noihin tuhanteen lasken voimaloiden rakennustyömailla ja voimalalaitoksissa sattuneet työtapaturmat ja kaikki ydinvoiman aiheuttamat syöpätapaukset.

Esimerkiksi tuulivoima tappaa enemmän. Ja sotkee enemmän luontoa.

Ydinvoima on hemmetin hyvä energiantuotantotapa. Fuusio saattaa osoittautua vielä paremmaksi, kuin nykyinen fissio (toivoa on). Hyviä puolia:
1. Edullinen
2. Turvallinen
3. Lähes saasteeton

Huonoja puolia nykyisessäkin on:
1. Mielikuviin perustuva vastustus
2. Rajallinen luonnonvara polttoaineena (ei tule tosin raja ihan heti vastaan).

Energiantarve lisääntyy jatkuvasti. Ja jotta sähköautoille saataisiin sähköä, ei oikein ole muuta keinoa, kuin rakentaa hemmetisti lisää ydinvoimaa. Tulevaisuus näyttää valoisalta (ihan siksikin, kun pienhiukkaspäästöt tuon seurauksena vähenevät paljon ja aurinko paistaa kirkaammin tänne asti).

Lue lisää

Montako INES7-luokan ydinonnettomuutta Suomessa, esimerkiksi seuraavan 50 vuoden aikana, olisi mielestäsi enemmän kuin harvinainen tapahtumasarja?

the.lionheart kirjoitti:

Kukaan ei ole väittänyt, että ydinonnettomuus olisi mahdottomuus. Riski vain on pieni ja laitoksia modernisoidaan jopa onnettomuuden varalle. Loviisa ja Olkiluoto ovat molemmat varautuneet LOCAan.

2 INES 7 luokan onnettomuutta on tapahtunut ja reaktorivuosia on tuhansia. Ja nuokin onnettomuudet olisi ollut naurettavan helposti estettävissä. Tshernobylissä onnettomuus on seurausta tietoisesta väärinkäytöstä. Fukushiman onnettomuus taas johtui maanjäristyksestä ja sen aiheuttamasta tsunamista. Niissä liikkuu niin paljon rahaa, että ei olisi pitänyt olla niin suuri kynnys heittää hieman lisää rahaa kunnon hyökyaaltosuojauksiin. Maanjäristyksen se kesti kohtalaisen hyvin. Pitkä korjausurakka siitä olisi silti tullut, mutta tsunami oli se viimeinen niitti.

Kolmanneksi vakavin ydinvoimalaonnettomuus on omasta mielestäni Three Mile Islandin osittainen reaktorisydämen sulaminen. Siinä kyse olisi useasti samanaikaisesta teknisestä viasta, mutta olisi ollut vielä korjattavissa oikealla käyttäjien toiminnalla. Majak ei ole ydinvoimala, mutta sen ydinonnettomuus saattoi olla TMI-2 onnetomuutta pahempi.

Lue lisää

Kuinka pieni on riski INES6-7-luokkan ydinonnettomuuteen Suomen ydinvoimaloissa? Kerro myös perustelut.

the.lionheart kirjoitti:

On mahdollista, että suomessakin se ydinonnettomuus tapahtuu. Mutta suomen laitoksissa onnettomuus valmius on sitä luokkaa, että INES 4 on se realistisin taso. Suomessa ulkoiset tekijät onnetomuuden edistämiseksi ovat aika mitättömät. Onnettomuus siis vaatisi Useita teknisiä vikoja ja käyttäjien mokia, vähän niin kuin Three Mile Island. Mutta nimenomaan TMI-2 on esimerkki siitä, että se on mahdollista

Lue lisää

"(Suomessa) INES 4 on se realistisin taso"

Onpas outo.sana tuossa: 'realistisin'. INES4 on alin onnettomuudeksi katsottava tapahtuma. Minusta on toiveajattelua, että INES5-7 -onnettomuudet olisi vähemmän 'realistisia' mahdollisuuksia. Se tulee mitä tulee, ei sitä voi ennustaa.

http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/miten-ydinvoimalaitos-toimii/vakavuusasteikko/fi_FI/asteikko/_print/

stuxnet kirjoitti:

"(Suomessa) INES 4 on se realistisin taso"

Onpas outo.sana tuossa: 'realistisin'. INES4 on alin onnettomuudeksi katsottava tapahtuma. Minusta on toiveajattelua, että INES5-7 -onnettomuudet olisi vähemmän 'realistisia' mahdollisuuksia. Se tulee mitä tulee, ei sitä voi ennustaa.

http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/miten-ydinvoimalaitos-toimii/vakavuusasteikko/fi_FI/asteikko/_print/

Lue lisää

Tuolla tarkoitin sitä, että jos tulee LOCA tai joku muu tälläinen, niin se ei todennäköisesti pääse kovinkaan pitkälle koska onnettomuuksiin on varauduttu ja niiden leviäminen tehokkaasti estetty.

Tietysti toivon ettei mitään onnettomuutta tapahdu.

stuxnet kirjoitti:

Kuinka pieni on riski INES6-7-luokkan ydinonnettomuuteen Suomen ydinvoimaloissa? Kerro myös perustelut.

En lukuja osaa sanoa, mutta pieni. Perusteluna käytän monipuolista, ennaltaehkäisevää turvajärjestelmää, jossa on syvyyttä ja paljon toisistaan riippumattomia järjestelmiä. Sekä sitä, että jos onnettomuus tapahtuu, niihinkin on varauduttu ja jos sellainen tapahtuu, niin sen rajaamiseen on panostettu. Sulamisonnettomuudessa järjestelmä toimii niin, ettei sulanut reaktorisydän pääse suojarakennusta pidemmälle. Silloin se olisi INES 4 onnettomuus.

Ei_ole_turvallista kirjoitti:

Huono argumentti. Muissakin voimalaitoksissa tapahtuu onnettomuuksia. Ydinvoima harvemmin tappaa ihmisiä.

Tuulivoimaonnettomuuksia
http://www.caithnesswindfarms.co.uk/accidents.pdf

Muutamia vakavia vesivoimalaonnettomuuksia:
Sajano-Šušenskajan 2009 - yli 70 ihmistä menehtyi
Hirakud 1980 - 1000 ihmsitä menehtyi
Machhu II 1979 - n. 2000 ihmistä menehtyi
Banqiao Dam 1975 - n. 170 000 ihmistä menehtyi

Hiilivoimaa tähän ei tarvitse edes ottaa, kun tiedetään että pienhiukkasiin kuolee vuosittain tuhansia ihmisiä.

Lue lisää

Niin katsos minä puhuin ydinvoimasta, enkä pyri oikeuttamaan lisä väärinkäytöksiä yleistämällä ongelmien koskevan lähes kaikkea energian tuotantoa.
Ydinvoiman puolustajat ne hyppivät välittömästi aidan yli osoittelemaan muita sormella sen sijaan että nämä lapselliset ymmärtäisivät etsiä vikaa peilistä.

Timo Leskinen kirjoitti:

Niin katsos minä puhuin ydinvoimasta, enkä pyri oikeuttamaan lisä väärinkäytöksiä yleistämällä ongelmien koskevan lähes kaikkea energian tuotantoa.
Ydinvoiman puolustajat ne hyppivät välittömästi aidan yli osoittelemaan muita sormella sen sijaan että nämä lapselliset ymmärtäisivät etsiä vikaa peilistä.

Lue lisää

Ydinvoimapalstalla kuuluukin puhua vain ydinvoimaan ja sen mahdolliseen lisärakentamiseen kuuluvista asioista, eli olet oikeassa muiden ongelmien kuulumisesta muualle.

the.lionheart kirjoitti:

Tuolla tarkoitin sitä, että jos tulee LOCA tai joku muu tälläinen, niin se ei todennäköisesti pääse kovinkaan pitkälle koska onnettomuuksiin on varauduttu ja niiden leviäminen tehokkaasti estetty.

Tietysti toivon ettei mitään onnettomuutta tapahdu.

Lue lisää

Aikaa että Suomessa korkein mahdollinen onnettomuuden taso on 4 XD
Mistä kukaan voi tietää, eihän tuo ole millään tavalla suhteellista mihinkään! XD

Timo Leskinen kirjoitti:

Aikaa että Suomessa korkein mahdollinen onnettomuuden taso on 4 XD
Mistä kukaan voi tietää, eihän tuo ole millään tavalla suhteellista mihinkään! XD

Etkö ole kuullut 'Suomi-ilmiöstä"? Sitähän tuo vain on. http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi-ilmiö

.

stuxnet kirjoitti:

Etkö ole kuullut 'Suomi-ilmiöstä"? Sitähän tuo vain on. http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi-ilmiö

.

Lue lisää

Tiedätkö minun täytyy sanoa että en tunne ammattikunnasta ketään muuta ydinenergia vastaista henkilöä itseni lisäksi.
Aah tämä kaapista ulos tulo tuntuu vapauttavalta, ydinenergia ei ole tulevaisuutta, se vain muisto pimeältä ajalta.
Kaikki ihan vain sen takia että eräs nuori ydininsinööri teki kommenteillaan niin selväksi sen minkä itse Loviisasta olin jo melkein unohtanut.
Atomivoimalan työntekijällä ei ole mahdollisuutta olla ydinvastainen, henki johtaa vallitsevaan mielipiteeseen joka on kuin aivopesu.
Kaik yhes koos, näin se on.

stuxnet kirjoitti:

"(Suomessa) INES 4 on se realistisin taso"

Onpas outo.sana tuossa: 'realistisin'. INES4 on alin onnettomuudeksi katsottava tapahtuma. Minusta on toiveajattelua, että INES5-7 -onnettomuudet olisi vähemmän 'realistisia' mahdollisuuksia. Se tulee mitä tulee, ei sitä voi ennustaa.

http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/miten-ydinvoimalaitos-toimii/vakavuusasteikko/fi_FI/asteikko/_print/

Lue lisää

Hiilivoima tappaa 100% varmuudella enemmän suomalaisia seuraavan 50 vuoden aikana, kuin greenpeacen toivoma INES 7.

Kaikki ei muista kirjoitti:

Ydinvoimapalstalla kuuluukin puhua vain ydinvoimaan ja sen mahdolliseen lisärakentamiseen kuuluvista asioista, eli olet oikeassa muiden ongelmien kuulumisesta muualle.

En tiedä mikä hyvä mutta se että etusivu sullotaan täyteen täyttä tuubaa, vaikuttaa enemmän tarkoitushakuiselta sotkemiselta kuin viheraktivismilta.

Energiapohtija kirjoitti:

Tarkoittanet noilla tuhansilla Suomessa.Maailmanlaajuisesti kuolee miljoonia, eikä mitään tilastoja niistä pidetä.Liikenteen saasteet toki niissä mukana.

N-liiton ydinkokeet ovat tappaneet Suomessa miljoonia ja Venäjällä moninkertaisesti.Ydinvoima on nopeasti loppuva uusiutumaton energia samonkuin öljy. Ne loppuvat samaan aikaan koska kaivostoiminta perustuu öljyn käyttöön.Aurinko on pitkäaikaisin energia mutta sekin voi loppua yllättäen.Valitettavasti kaikki perustuu aurinkoon ja sen lämpöön.

The_Rat kirjoitti:

Ei pidä miettiä onnettomuuksien määrää, vaan niiden seurauksia.

Väittäisin, että jos ydinvoiman seurauksena seuraavien 50 vuoden aikana suomessa kuolee yli 1000 ihmistä, niin pidän sitä suurena ihmeenä. Noihin tuhanteen lasken voimaloiden rakennustyömailla ja voimalalaitoksissa sattuneet työtapaturmat ja kaikki ydinvoiman aiheuttamat syöpätapaukset.

Esimerkiksi tuulivoima tappaa enemmän. Ja sotkee enemmän luontoa.

Ydinvoima on hemmetin hyvä energiantuotantotapa. Fuusio saattaa osoittautua vielä paremmaksi, kuin nykyinen fissio (toivoa on). Hyviä puolia:
1. Edullinen
2. Turvallinen
3. Lähes saasteeton

Huonoja puolia nykyisessäkin on:
1. Mielikuviin perustuva vastustus
2. Rajallinen luonnonvara polttoaineena (ei tule tosin raja ihan heti vastaan).

Energiantarve lisääntyy jatkuvasti. Ja jotta sähköautoille saataisiin sähköä, ei oikein ole muuta keinoa, kuin rakentaa hemmetisti lisää ydinvoimaa. Tulevaisuus näyttää valoisalta (ihan siksikin, kun pienhiukkaspäästöt tuon seurauksena vähenevät paljon ja aurinko paistaa kirkaammin tänne asti).

Lue lisää

Säteilyä ei voi hallita.Siksi ydinvoima on pelotteluase kaikille kesseleille . Ja niitähän riittää Einstainista Putiniin.

Timo Leskinen kirjoitti:

Aikaa että Suomessa korkein mahdollinen onnettomuuden taso on 4 XD
Mistä kukaan voi tietää, eihän tuo ole millään tavalla suhteellista mihinkään! XD

Ydinvoimalat pitääkokonaan kieltää koska niitä käytetään pommien valmistamiseen.Suurvallat pitää pilkkoa niin pieniksi etteivät pysty rakentamaa yhtäkään ydinvoimalaa.

Aivan ja ratikallakin pääsee kulkemaan, joten ei voimaloita tarvita.

Fossiilisissa on sitouduttu niiden vähentämiseen ja poistamiseen kansainvälisissä kokouksissa myös Suomen osalta.Suuret valtiot tosin vähät välittävät näistä.Ydinvoiman osalta tätä rasitetta ei ole.Käytetty polttoaine käytetään tulevaisuudessa uudestaan kunhan tietämys ja tekniikka kehittyy.Näin on viisaat asiasta kertoneet eri medioissa.

Olipa realistinen ja kiihkoton mielipide tälle palstalle.Kiitos siitä.

Energiapohtija kirjoitti:

Olipa realistinen ja kiihkoton mielipide tälle palstalle.Kiitos siitä.

Tämä on tätä ydinteollisuuden kaunistelua väistämättömälle.

Timo Leskinen kirjoitti:

Tämä on tätä ydinteollisuuden kaunistelua väistämättömälle.

Kerro mitä on kaunisteltu? Voin sitten kertoa mielipiteen, miksi se on mielestäni niin.

Ja Suomessa turvalisuus on pidemmällä kuin monessa muussa paikassa.

the.lionheart kirjoitti:

Kerro mitä on kaunisteltu? Voin sitten kertoa mielipiteen, miksi se on mielestäni niin.

Ja Suomessa turvalisuus on pidemmällä kuin monessa muussa paikassa.

Okei tässä eka juttu.

Loviisan voimalaitoksen TJ hätäinjektio pumput olivat vuoteen 2007 saakka kaikki venäläistä alkuperää.
Niiden hydrauliikka perustui tunnettuun malliin jossa ensimmäinen juoksupyörä määritti maksimi tilavuusvirtauksen, ja loput juoksupyörät nostokorkeuden.
Koska viimeisen juoksupyörän takana on virtaavan nesteen paine korkeimmillaan, tulee tämä aksiaalinen kuorma kompensoida tavalla joka tasapainottaa koko pumpun roottorin. Aksiaalisesti veden virtaamaan tulee muodostaa nostovoima kevennyslaitteelle ja kumota paineen vaikutus jotta pumppu pyrkisi nyt työntämään roottoria molempiin suuntiin aksiaalisesti katsottuna, saavuttaen tietyllä toiminta alueella pumpun joka tarvitsee laakerointeja vain tukemaan pyörimistä.
Tämmöisen pumpun toiminta on käyttölaitteeseen katsottuna aksiaalisesti riippumatonta, veto tulee siirtää vain ja ainoastaan pyörimis suuntaan lukitsemalla kytkimellä moottorin ja pumpun välissä.

Loviisan reaktoreiden hätäpumppuhuoneissa olevat venäläiset hätäpumpput olivat kuntonsa puolesta kestämättömällä pohjalla, useiden päivien hätäkäytön kestämisestä.
Tavallisesti vastaavia pumppuja käytetään energiateollisuudessa vähintään 30000 h ennen huoltointervallia, jolloin laitteille tehdään tavallisesti tarkastus, ei niinkään osien vaihtoa.

Ongelmia Loviisan pumpuissa oli useita, on todennäköisesti osittain edelleen.
Näiden hätäinjektio ja myös lisävesi pumppujen suurin ongelma on sietämätön tärinä roottorissa. Pyöriessään pumppu värähteli rajusti, eikä osaamaton henkilökunta ollut riittävän orientoitunutta kyseisen laitteen sielunelämään, että olisi osannut poistaa ongelman. Värähtelyt kasvoivat vuosittain, koekäyttö jos sitä koekäytöksi voi kutsua, totesin koostuvan 5 minuutin täystehoajoksi, henkilökunnan tarkkailen tapahtumaa kulman takaa. Voimakkaasti värähtelevä putkisto ja pumpun rakenne viittasi kuumentuessaan liian pieneen minimivirtaukseen, täydellä teholla työ mikä ei kuljettanut vettä, muuttui lämmöksi.
Pumpun käyttöturvatiedote oli ohjeistus jossa oli kaikkien laitteiden toimintatieto sidottuna ohjeeksi. Loviisan Loso on tila jossa primääripiirin ylläpito vietti aikaansa silloin kun ei ollut tehtäviä, siellä lojui siivoamattomissa hyllyissä, entisten betonin kärrääjien saamat koneiden käyttöohjeistus. Näihin hätäinjektiopumppuihin liittyi useita ohjeita, ohjeet oli luotu uusiksi, aina kun vaikeudet kasvoivat.
Näiden hätäinjektiopumppujen akselin tärinän lukitus oli vuonna 2006, ohjeistettu 14 mm/s kun vielä työskentelin kyseisen voimalaitoksen ylläpitoyksikössä primääripiirin pääkiertopumppujen nokkamiehenä, työskentelin myös muissa laitoksen piireissä.
Kyseisten moniportaisten pumppujen pumppujen korkea tärinä oli villinnyt jonkun tuntemattoman henkilön mielikuvituksen. Hän kenen nimeä ei kerrottu keksi että tärinä pitää vaimentaa, mikäli tärinän lähdettä ei voi korjata.
Tämä henkilö suunnitteli pumppujen laakeripukkien päälle 40 cm korkean pinon lyijyä, tämä lyijykeko sidottiin metallipannoilla tiukasti pumpun laakeroinnin päälle kiinni, ja sarkastisesti ihme oli tapahtunut. Mittauskohtaan asennettu 40 cm korkea lyijy kasa alensi pumpun kiihtyvyysanturin mittaustulosta, täten huijattiin systeemiä uskomaan, olevansa kunnossa, vaikka tärinä syntypaikassaab roottorissa ei hävinnyt, se vaimennettiin. Kyseinen ratkaisu on sellainen etten ole nähnyt urallani vastaavaa missään muualla kuin ydinreaktorin hätä ja lisävesipumppujen huoneessa maan alla.
Tämä ei ollut ainoa ongelma, ongelma oli myös liitoskytkin joka ei mahdollistanut pumpun oikeaa toimintaa. Paikalle jossa tulisi olla aksiaalinen liikuntavara, oli istutettu Rex-omega tyyppinen kytkin ratkaisu, jota käytetään yleensä kytkimissä joiden pumppujen aksiaalinen liike on rajoitettu kiinteäksi.
Näitä pumppuja on kolmen päivän käyttörajoitukset puitteissa huollettu useasti, ehkä suurin huoli tulee siitä että on kilpajuoksu laitteen saamiseksi kuntoon jossa voidaan suorittaa 5 minuutin koekäyttö. Tämä ei takaa kestävää hätäpumppua, se mahdollistaa vain reaktorin käyttämisen. Hätäpumppuihin liittyneet remontit tosin suoritettiin sillä mentaliteetilla että kone koottiin kuvainnollisesti, työmääräin palautettiin valvomoon, josta polkaistiin uusi 3 vrk alkavaksi. Itse olin sekundääripiirin hätäsyöttövesipumpulla mukana kyseisessä kilpajuoksussa.
talvella minulle osoitettiin tehtävä, Säteilyturvakeskus oli kertomuksen mukaan vaatinut hätäpumpulle varapumppua, joka voitaisiin nostaa paikalle edellisen rikkoiduttua. Jatkuu....

Timo Leskinen kirjoitti:

Okei tässä eka juttu.

Loviisan voimalaitoksen TJ hätäinjektio pumput olivat vuoteen 2007 saakka kaikki venäläistä alkuperää.
Niiden hydrauliikka perustui tunnettuun malliin jossa ensimmäinen juoksupyörä määritti maksimi tilavuusvirtauksen, ja loput juoksupyörät nostokorkeuden.
Koska viimeisen juoksupyörän takana on virtaavan nesteen paine korkeimmillaan, tulee tämä aksiaalinen kuorma kompensoida tavalla joka tasapainottaa koko pumpun roottorin. Aksiaalisesti veden virtaamaan tulee muodostaa nostovoima kevennyslaitteelle ja kumota paineen vaikutus jotta pumppu pyrkisi nyt työntämään roottoria molempiin suuntiin aksiaalisesti katsottuna, saavuttaen tietyllä toiminta alueella pumpun joka tarvitsee laakerointeja vain tukemaan pyörimistä.
Tämmöisen pumpun toiminta on käyttölaitteeseen katsottuna aksiaalisesti riippumatonta, veto tulee siirtää vain ja ainoastaan pyörimis suuntaan lukitsemalla kytkimellä moottorin ja pumpun välissä.

Loviisan reaktoreiden hätäpumppuhuoneissa olevat venäläiset hätäpumpput olivat kuntonsa puolesta kestämättömällä pohjalla, useiden päivien hätäkäytön kestämisestä.
Tavallisesti vastaavia pumppuja käytetään energiateollisuudessa vähintään 30000 h ennen huoltointervallia, jolloin laitteille tehdään tavallisesti tarkastus, ei niinkään osien vaihtoa.

Ongelmia Loviisan pumpuissa oli useita, on todennäköisesti osittain edelleen.
Näiden hätäinjektio ja myös lisävesi pumppujen suurin ongelma on sietämätön tärinä roottorissa. Pyöriessään pumppu värähteli rajusti, eikä osaamaton henkilökunta ollut riittävän orientoitunutta kyseisen laitteen sielunelämään, että olisi osannut poistaa ongelman. Värähtelyt kasvoivat vuosittain, koekäyttö jos sitä koekäytöksi voi kutsua, totesin koostuvan 5 minuutin täystehoajoksi, henkilökunnan tarkkailen tapahtumaa kulman takaa. Voimakkaasti värähtelevä putkisto ja pumpun rakenne viittasi kuumentuessaan liian pieneen minimivirtaukseen, täydellä teholla työ mikä ei kuljettanut vettä, muuttui lämmöksi.
Pumpun käyttöturvatiedote oli ohjeistus jossa oli kaikkien laitteiden toimintatieto sidottuna ohjeeksi. Loviisan Loso on tila jossa primääripiirin ylläpito vietti aikaansa silloin kun ei ollut tehtäviä, siellä lojui siivoamattomissa hyllyissä, entisten betonin kärrääjien saamat koneiden käyttöohjeistus. Näihin hätäinjektiopumppuihin liittyi useita ohjeita, ohjeet oli luotu uusiksi, aina kun vaikeudet kasvoivat.
Näiden hätäinjektiopumppujen akselin tärinän lukitus oli vuonna 2006, ohjeistettu 14 mm/s kun vielä työskentelin kyseisen voimalaitoksen ylläpitoyksikössä primääripiirin pääkiertopumppujen nokkamiehenä, työskentelin myös muissa laitoksen piireissä.
Kyseisten moniportaisten pumppujen pumppujen korkea tärinä oli villinnyt jonkun tuntemattoman henkilön mielikuvituksen. Hän kenen nimeä ei kerrottu keksi että tärinä pitää vaimentaa, mikäli tärinän lähdettä ei voi korjata.
Tämä henkilö suunnitteli pumppujen laakeripukkien päälle 40 cm korkean pinon lyijyä, tämä lyijykeko sidottiin metallipannoilla tiukasti pumpun laakeroinnin päälle kiinni, ja sarkastisesti ihme oli tapahtunut. Mittauskohtaan asennettu 40 cm korkea lyijy kasa alensi pumpun kiihtyvyysanturin mittaustulosta, täten huijattiin systeemiä uskomaan, olevansa kunnossa, vaikka tärinä syntypaikassaab roottorissa ei hävinnyt, se vaimennettiin. Kyseinen ratkaisu on sellainen etten ole nähnyt urallani vastaavaa missään muualla kuin ydinreaktorin hätä ja lisävesipumppujen huoneessa maan alla.
Tämä ei ollut ainoa ongelma, ongelma oli myös liitoskytkin joka ei mahdollistanut pumpun oikeaa toimintaa. Paikalle jossa tulisi olla aksiaalinen liikuntavara, oli istutettu Rex-omega tyyppinen kytkin ratkaisu, jota käytetään yleensä kytkimissä joiden pumppujen aksiaalinen liike on rajoitettu kiinteäksi.
Näitä pumppuja on kolmen päivän käyttörajoitukset puitteissa huollettu useasti, ehkä suurin huoli tulee siitä että on kilpajuoksu laitteen saamiseksi kuntoon jossa voidaan suorittaa 5 minuutin koekäyttö. Tämä ei takaa kestävää hätäpumppua, se mahdollistaa vain reaktorin käyttämisen. Hätäpumppuihin liittyneet remontit tosin suoritettiin sillä mentaliteetilla että kone koottiin kuvainnollisesti, työmääräin palautettiin valvomoon, josta polkaistiin uusi 3 vrk alkavaksi. Itse olin sekundääripiirin hätäsyöttövesipumpulla mukana kyseisessä kilpajuoksussa.
talvella minulle osoitettiin tehtävä, Säteilyturvakeskus oli kertomuksen mukaan vaatinut hätäpumpulle varapumppua, joka voitaisiin nostaa paikalle edellisen rikkoiduttua. Jatkuu....

Lue lisää

Tilanne oli hankala siinä mielessä että kyseisille pumpulle ei saanut enää varaosia Venäjältä. Osien mallintaminen olisi ollut kallista, aikaa vievää, lisäksi kaikki tunsivat laitteen lähtökohdat, täysi romu. Olin alottanut työni juoksupyörien kunnostuksella, tämä johtaa roottorin kokoonpanoon. Siinä kuin ihmeen kaupalla jo 40 v laitosalueella vaikuttanut betonin kärrääjä työnsi juoksupyörän akselille väärin ja aiheutti juoksupyörän jumiutumisen.
Ollessan äimän käkenä tästä alottelijamaisesta virheestä, tunsin että työtäni hidastettiin. Ei sillä varapumpulla ollut mikään kiire.
Kuulin sitten että laitos on tilannut uusia pumppuja, hydrauliikaltaan täysin erilaisia kuin alkuperäiset, puolet siitä tarpeesta kuinka paljon niitä pumppuja laitoksella oli.
Marssin pumpun kunnostusta halunneen esimieheni toimistoon ja kysyin että miksi me teimme työtä yhden pumpun parissa jos oli tilattu uusia, eikä työn viivytyksen vuoksi ole edes mahdollista valmistaa pumppua. Sain kuulla että 2 uutta pumppua asennetaan sillä hetkellä 7 kk kuluttua revisiossa hätäpumppuhuoneeseen eri kymppipuolille. Nykyisten risojen hätäpumppujen ei tarvitse kestää enää kuin vaivaiset 15 käynnistystä siitä hetkestä katsottuna. Että se siitä kestävästä hätäjäähdytyksestä. Kysyin että miksi sitten teemme tätä työnlumetta näille vanhoille romuille, kysyin onko tarkoitus antaa STUKin suuntaan kuva työstä joka on turvallisuuden parantamiseksi työn alla. Mitä hän vastasi ;) arvauksia ;)

Aikaa kului revisio tuli, pumpun romuille ei tehty mitään, siellä ne notkuivat 7 kk, no mikäs kun olivat olleet jo 30 vuotta "kestävällä " pohjalla.

Fortumiin kiteytyi yksi lause, suunnaton ahneus.

Tämä näkyi kaikessa, jopa turvallisuuden kannalta tärkeät hätäjäähdytyspumput, lisävesipumput, olivat sellaisia laitteita, mille ei löydä vastinetta mistään kolkasta maata tavanomaisissa voimalaitoksissa.
Fortum vaihtoi näistä koneista puolet, vaikka jokainen tiesi ettei ole parempaa kuin uusi, nykyaikainen, länsimaisiin valmistustoleransseihin perustuva pumppu, oikeaan paikkaan. Eikä venäläinen korkeapainepumppu joka oli yleismalli joka paikkaan, oli luotettava tai ei.

STUK antoi kyseisestä uudistuksesta tiedotteen, jossa kerrottiin VIKAHERKKYYDEN parantumisesta, suunnitelmalla jossa puolet 30 v palvelleilsta, hydrauliikkansa puolesta vääränlaisista pumpuista säilytetään.
Ei varaosia, ei kestävää toimintavarmuutta, kuten uusilla pumpulla oli.
Vikaherkkyys silti kerrottiin parantuneen, mutta ei siitä syystä että vanhoista puolet säilytettiin, vaan siitä syystä että vihdoinkin 30 vuoden käynnin jälkeen Loviisa sai hätäinjektiopumput joihin voi sanoa luottavansa.

Tämän mukaan ei kaunisteltu totuus voi mielestäni paremmin tulla esiin.

Nyt ritari leijonanmieli, mitä ajattelet ?

Timo Leskinen kirjoitti:

Tilanne oli hankala siinä mielessä että kyseisille pumpulle ei saanut enää varaosia Venäjältä. Osien mallintaminen olisi ollut kallista, aikaa vievää, lisäksi kaikki tunsivat laitteen lähtökohdat, täysi romu. Olin alottanut työni juoksupyörien kunnostuksella, tämä johtaa roottorin kokoonpanoon. Siinä kuin ihmeen kaupalla jo 40 v laitosalueella vaikuttanut betonin kärrääjä työnsi juoksupyörän akselille väärin ja aiheutti juoksupyörän jumiutumisen.
Ollessan äimän käkenä tästä alottelijamaisesta virheestä, tunsin että työtäni hidastettiin. Ei sillä varapumpulla ollut mikään kiire.
Kuulin sitten että laitos on tilannut uusia pumppuja, hydrauliikaltaan täysin erilaisia kuin alkuperäiset, puolet siitä tarpeesta kuinka paljon niitä pumppuja laitoksella oli.
Marssin pumpun kunnostusta halunneen esimieheni toimistoon ja kysyin että miksi me teimme työtä yhden pumpun parissa jos oli tilattu uusia, eikä työn viivytyksen vuoksi ole edes mahdollista valmistaa pumppua. Sain kuulla että 2 uutta pumppua asennetaan sillä hetkellä 7 kk kuluttua revisiossa hätäpumppuhuoneeseen eri kymppipuolille. Nykyisten risojen hätäpumppujen ei tarvitse kestää enää kuin vaivaiset 15 käynnistystä siitä hetkestä katsottuna. Että se siitä kestävästä hätäjäähdytyksestä. Kysyin että miksi sitten teemme tätä työnlumetta näille vanhoille romuille, kysyin onko tarkoitus antaa STUKin suuntaan kuva työstä joka on turvallisuuden parantamiseksi työn alla. Mitä hän vastasi ;) arvauksia ;)

Aikaa kului revisio tuli, pumpun romuille ei tehty mitään, siellä ne notkuivat 7 kk, no mikäs kun olivat olleet jo 30 vuotta "kestävällä " pohjalla.

Fortumiin kiteytyi yksi lause, suunnaton ahneus.

Tämä näkyi kaikessa, jopa turvallisuuden kannalta tärkeät hätäjäähdytyspumput, lisävesipumput, olivat sellaisia laitteita, mille ei löydä vastinetta mistään kolkasta maata tavanomaisissa voimalaitoksissa.
Fortum vaihtoi näistä koneista puolet, vaikka jokainen tiesi ettei ole parempaa kuin uusi, nykyaikainen, länsimaisiin valmistustoleransseihin perustuva pumppu, oikeaan paikkaan. Eikä venäläinen korkeapainepumppu joka oli yleismalli joka paikkaan, oli luotettava tai ei.

STUK antoi kyseisestä uudistuksesta tiedotteen, jossa kerrottiin VIKAHERKKYYDEN parantumisesta, suunnitelmalla jossa puolet 30 v palvelleilsta, hydrauliikkansa puolesta vääränlaisista pumpuista säilytetään.
Ei varaosia, ei kestävää toimintavarmuutta, kuten uusilla pumpulla oli.
Vikaherkkyys silti kerrottiin parantuneen, mutta ei siitä syystä että vanhoista puolet säilytettiin, vaan siitä syystä että vihdoinkin 30 vuoden käynnin jälkeen Loviisa sai hätäinjektiopumput joihin voi sanoa luottavansa.

Tämän mukaan ei kaunisteltu totuus voi mielestäni paremmin tulla esiin.

Nyt ritari leijonanmieli, mitä ajattelet ?

Lue lisää

Annan ritari leijonamielen puhua omasta puolestaan, mutta musta tää juttu vähän haiskahtaa. Ensinäkin, jos olet noin kovassa asemassa ollut, luulisi että olisit tiennyt säätösauvoista ja siitä, ettei niitä käytetä ja niiden määrän. Sekä toinen juttu mikä tästä tulee mieleen, että Loviisan reaktorit on alkuperältään VVER440/213 tyyppiä, mutta niissä on niin paljon muutoksia, ettei niitä edes lasketa samaan kategoriaan muiden alkuperältään samanmallisten kanssa. Sekä jo rakennusvaiheessa suojarakennus jäälauhduttimineen tuli suoraan lännestä. Instrumentointi- ja säätöjärjestelmät tulivat Saksasta. Varoventtiilit ja suojarakennuksen eristysventtiilit tulivat myös lännestä. Eli tuo tarina tuntuu vähän sepitykseltä.

asiakuosi kirjoitti:

Annan ritari leijonamielen puhua omasta puolestaan, mutta musta tää juttu vähän haiskahtaa. Ensinäkin, jos olet noin kovassa asemassa ollut, luulisi että olisit tiennyt säätösauvoista ja siitä, ettei niitä käytetä ja niiden määrän. Sekä toinen juttu mikä tästä tulee mieleen, että Loviisan reaktorit on alkuperältään VVER440/213 tyyppiä, mutta niissä on niin paljon muutoksia, ettei niitä edes lasketa samaan kategoriaan muiden alkuperältään samanmallisten kanssa. Sekä jo rakennusvaiheessa suojarakennus jäälauhduttimineen tuli suoraan lännestä. Instrumentointi- ja säätöjärjestelmät tulivat Saksasta. Varoventtiilit ja suojarakennuksen eristysventtiilit tulivat myös lännestä. Eli tuo tarina tuntuu vähän sepitykseltä.

Lue lisää

Kyllä näitä revin taskustani niin että naurattaa Haha :)

timo leskinen kirjoitti:

Kyllä näitä revin taskustani niin että naurattaa Haha :)

Siltä se kuulostaa :D

asiakuosi kirjoitti:

Siltä se kuulostaa :D

Näin olen asian kokenut :)

Timo Leskinen kirjoitti:

Tilanne oli hankala siinä mielessä että kyseisille pumpulle ei saanut enää varaosia Venäjältä. Osien mallintaminen olisi ollut kallista, aikaa vievää, lisäksi kaikki tunsivat laitteen lähtökohdat, täysi romu. Olin alottanut työni juoksupyörien kunnostuksella, tämä johtaa roottorin kokoonpanoon. Siinä kuin ihmeen kaupalla jo 40 v laitosalueella vaikuttanut betonin kärrääjä työnsi juoksupyörän akselille väärin ja aiheutti juoksupyörän jumiutumisen.
Ollessan äimän käkenä tästä alottelijamaisesta virheestä, tunsin että työtäni hidastettiin. Ei sillä varapumpulla ollut mikään kiire.
Kuulin sitten että laitos on tilannut uusia pumppuja, hydrauliikaltaan täysin erilaisia kuin alkuperäiset, puolet siitä tarpeesta kuinka paljon niitä pumppuja laitoksella oli.
Marssin pumpun kunnostusta halunneen esimieheni toimistoon ja kysyin että miksi me teimme työtä yhden pumpun parissa jos oli tilattu uusia, eikä työn viivytyksen vuoksi ole edes mahdollista valmistaa pumppua. Sain kuulla että 2 uutta pumppua asennetaan sillä hetkellä 7 kk kuluttua revisiossa hätäpumppuhuoneeseen eri kymppipuolille. Nykyisten risojen hätäpumppujen ei tarvitse kestää enää kuin vaivaiset 15 käynnistystä siitä hetkestä katsottuna. Että se siitä kestävästä hätäjäähdytyksestä. Kysyin että miksi sitten teemme tätä työnlumetta näille vanhoille romuille, kysyin onko tarkoitus antaa STUKin suuntaan kuva työstä joka on turvallisuuden parantamiseksi työn alla. Mitä hän vastasi ;) arvauksia ;)

Aikaa kului revisio tuli, pumpun romuille ei tehty mitään, siellä ne notkuivat 7 kk, no mikäs kun olivat olleet jo 30 vuotta "kestävällä " pohjalla.

Fortumiin kiteytyi yksi lause, suunnaton ahneus.

Tämä näkyi kaikessa, jopa turvallisuuden kannalta tärkeät hätäjäähdytyspumput, lisävesipumput, olivat sellaisia laitteita, mille ei löydä vastinetta mistään kolkasta maata tavanomaisissa voimalaitoksissa.
Fortum vaihtoi näistä koneista puolet, vaikka jokainen tiesi ettei ole parempaa kuin uusi, nykyaikainen, länsimaisiin valmistustoleransseihin perustuva pumppu, oikeaan paikkaan. Eikä venäläinen korkeapainepumppu joka oli yleismalli joka paikkaan, oli luotettava tai ei.

STUK antoi kyseisestä uudistuksesta tiedotteen, jossa kerrottiin VIKAHERKKYYDEN parantumisesta, suunnitelmalla jossa puolet 30 v palvelleilsta, hydrauliikkansa puolesta vääränlaisista pumpuista säilytetään.
Ei varaosia, ei kestävää toimintavarmuutta, kuten uusilla pumpulla oli.
Vikaherkkyys silti kerrottiin parantuneen, mutta ei siitä syystä että vanhoista puolet säilytettiin, vaan siitä syystä että vihdoinkin 30 vuoden käynnin jälkeen Loviisa sai hätäinjektiopumput joihin voi sanoa luottavansa.

Tämän mukaan ei kaunisteltu totuus voi mielestäni paremmin tulla esiin.

Nyt ritari leijonanmieli, mitä ajattelet ?

Lue lisää

Loviisan laitoksesta en tiedä muuta kuin julkisen informaation, joten tämä oli siis uutta. Totta tai ei, ei tuo mitenkään hyvä juttu ole. Mutta ei tuo kuitenkaan muuta mielipidettä suomen laitosten turvallisuudesta.

the.lionheart kirjoitti:

Loviisan laitoksesta en tiedä muuta kuin julkisen informaation, joten tämä oli siis uutta. Totta tai ei, ei tuo mitenkään hyvä juttu ole. Mutta ei tuo kuitenkaan muuta mielipidettä suomen laitosten turvallisuudesta.

Lue lisää

No eipä tietennää, oli tässä tietoiskussa varmasti sulattamista. Osa asianosaisista on jo eläkkeellä, itse työskentelen energia sektorilla edelleen. Mitä olet mieltä kaunistelusta, olisiko tuo sinusta kaunistelus ? Mulla on jopa tämä toiminta kertomus missä Stuk mainitsee vikaherkkyyden parantuvan kun puolet vanhoista venäläispumpuista säilytetään.

Timo Leskinen kirjoitti:

No eipä tietennää, oli tässä tietoiskussa varmasti sulattamista. Osa asianosaisista on jo eläkkeellä, itse työskentelen energia sektorilla edelleen. Mitä olet mieltä kaunistelusta, olisiko tuo sinusta kaunistelus ? Mulla on jopa tämä toiminta kertomus missä Stuk mainitsee vikaherkkyyden parantuvan kun puolet vanhoista venäläispumpuista säilytetään.

Lue lisää

Onhan tuota kaunisteltu. Mutta puolustukseksi voin sanoa, että kyllä sitä kaunistelua tapahtuu muuallakin. Se ei ehkä ole oikein, mutta kaikki ei välttämättä tykkää jos kuulisi mm. nimeltämainitsemattomien kemiallisen alan yhtiöiden "suodatetuista" päästöistä. Tai nimeltämainitsemattoman telakkayhtiön toimintatavoista tietyissä olosuhteissa.

the.lionheart kirjoitti:

Onhan tuota kaunisteltu. Mutta puolustukseksi voin sanoa, että kyllä sitä kaunistelua tapahtuu muuallakin. Se ei ehkä ole oikein, mutta kaikki ei välttämättä tykkää jos kuulisi mm. nimeltämainitsemattomien kemiallisen alan yhtiöiden "suodatetuista" päästöistä. Tai nimeltämainitsemattoman telakkayhtiön toimintatavoista tietyissä olosuhteissa.

Lue lisää

Vai että oikein nimeltä mainitsematon telakkayhtiö. Tässä olemme tekemisissä ydinvoiman kanssa. Puhtoisen ydinvoiman.

Timo Leskinen kirjoitti:

Okei tässä eka juttu.

Loviisan voimalaitoksen TJ hätäinjektio pumput olivat vuoteen 2007 saakka kaikki venäläistä alkuperää.
Niiden hydrauliikka perustui tunnettuun malliin jossa ensimmäinen juoksupyörä määritti maksimi tilavuusvirtauksen, ja loput juoksupyörät nostokorkeuden.
Koska viimeisen juoksupyörän takana on virtaavan nesteen paine korkeimmillaan, tulee tämä aksiaalinen kuorma kompensoida tavalla joka tasapainottaa koko pumpun roottorin. Aksiaalisesti veden virtaamaan tulee muodostaa nostovoima kevennyslaitteelle ja kumota paineen vaikutus jotta pumppu pyrkisi nyt työntämään roottoria molempiin suuntiin aksiaalisesti katsottuna, saavuttaen tietyllä toiminta alueella pumpun joka tarvitsee laakerointeja vain tukemaan pyörimistä.
Tämmöisen pumpun toiminta on käyttölaitteeseen katsottuna aksiaalisesti riippumatonta, veto tulee siirtää vain ja ainoastaan pyörimis suuntaan lukitsemalla kytkimellä moottorin ja pumpun välissä.

Loviisan reaktoreiden hätäpumppuhuoneissa olevat venäläiset hätäpumpput olivat kuntonsa puolesta kestämättömällä pohjalla, useiden päivien hätäkäytön kestämisestä.
Tavallisesti vastaavia pumppuja käytetään energiateollisuudessa vähintään 30000 h ennen huoltointervallia, jolloin laitteille tehdään tavallisesti tarkastus, ei niinkään osien vaihtoa.

Ongelmia Loviisan pumpuissa oli useita, on todennäköisesti osittain edelleen.
Näiden hätäinjektio ja myös lisävesi pumppujen suurin ongelma on sietämätön tärinä roottorissa. Pyöriessään pumppu värähteli rajusti, eikä osaamaton henkilökunta ollut riittävän orientoitunutta kyseisen laitteen sielunelämään, että olisi osannut poistaa ongelman. Värähtelyt kasvoivat vuosittain, koekäyttö jos sitä koekäytöksi voi kutsua, totesin koostuvan 5 minuutin täystehoajoksi, henkilökunnan tarkkailen tapahtumaa kulman takaa. Voimakkaasti värähtelevä putkisto ja pumpun rakenne viittasi kuumentuessaan liian pieneen minimivirtaukseen, täydellä teholla työ mikä ei kuljettanut vettä, muuttui lämmöksi.
Pumpun käyttöturvatiedote oli ohjeistus jossa oli kaikkien laitteiden toimintatieto sidottuna ohjeeksi. Loviisan Loso on tila jossa primääripiirin ylläpito vietti aikaansa silloin kun ei ollut tehtäviä, siellä lojui siivoamattomissa hyllyissä, entisten betonin kärrääjien saamat koneiden käyttöohjeistus. Näihin hätäinjektiopumppuihin liittyi useita ohjeita, ohjeet oli luotu uusiksi, aina kun vaikeudet kasvoivat.
Näiden hätäinjektiopumppujen akselin tärinän lukitus oli vuonna 2006, ohjeistettu 14 mm/s kun vielä työskentelin kyseisen voimalaitoksen ylläpitoyksikössä primääripiirin pääkiertopumppujen nokkamiehenä, työskentelin myös muissa laitoksen piireissä.
Kyseisten moniportaisten pumppujen pumppujen korkea tärinä oli villinnyt jonkun tuntemattoman henkilön mielikuvituksen. Hän kenen nimeä ei kerrottu keksi että tärinä pitää vaimentaa, mikäli tärinän lähdettä ei voi korjata.
Tämä henkilö suunnitteli pumppujen laakeripukkien päälle 40 cm korkean pinon lyijyä, tämä lyijykeko sidottiin metallipannoilla tiukasti pumpun laakeroinnin päälle kiinni, ja sarkastisesti ihme oli tapahtunut. Mittauskohtaan asennettu 40 cm korkea lyijy kasa alensi pumpun kiihtyvyysanturin mittaustulosta, täten huijattiin systeemiä uskomaan, olevansa kunnossa, vaikka tärinä syntypaikassaab roottorissa ei hävinnyt, se vaimennettiin. Kyseinen ratkaisu on sellainen etten ole nähnyt urallani vastaavaa missään muualla kuin ydinreaktorin hätä ja lisävesipumppujen huoneessa maan alla.
Tämä ei ollut ainoa ongelma, ongelma oli myös liitoskytkin joka ei mahdollistanut pumpun oikeaa toimintaa. Paikalle jossa tulisi olla aksiaalinen liikuntavara, oli istutettu Rex-omega tyyppinen kytkin ratkaisu, jota käytetään yleensä kytkimissä joiden pumppujen aksiaalinen liike on rajoitettu kiinteäksi.
Näitä pumppuja on kolmen päivän käyttörajoitukset puitteissa huollettu useasti, ehkä suurin huoli tulee siitä että on kilpajuoksu laitteen saamiseksi kuntoon jossa voidaan suorittaa 5 minuutin koekäyttö. Tämä ei takaa kestävää hätäpumppua, se mahdollistaa vain reaktorin käyttämisen. Hätäpumppuihin liittyneet remontit tosin suoritettiin sillä mentaliteetilla että kone koottiin kuvainnollisesti, työmääräin palautettiin valvomoon, josta polkaistiin uusi 3 vrk alkavaksi. Itse olin sekundääripiirin hätäsyöttövesipumpulla mukana kyseisessä kilpajuoksussa.
talvella minulle osoitettiin tehtävä, Säteilyturvakeskus oli kertomuksen mukaan vaatinut hätäpumpulle varapumppua, joka voitaisiin nostaa paikalle edellisen rikkoiduttua. Jatkuu....

Lue lisää

Ompas erikoista pumpputekniikkaa ja erikoista myös kun ei voi korvata nykyaikaisilla pumpuilla.Tuon kerrotun kohteen haluaisin nähdä todellakin.Vain liukurengaslaakerointi puuttui :)

Timo Leskinen kirjoitti:

Vai että oikein nimeltä mainitsematon telakkayhtiö. Tässä olemme tekemisissä ydinvoiman kanssa. Puhtoisen ydinvoiman.

Et taida hirveästi pitää minusta.

Telakkayhtiö juuri. Ei ole mielestäni ihan normaalia, kun laivaan nostetaan painavia, siis oikeasti painavia metallihärpäkkeitä, että otetaan riski laiturialueen sortumisesta ja koko laivan uppoamisesta, koska on kiire, eikä laivaa viitsitä hinata toiseen laituriin, jonka maksimipaino ei ylity kahdesta nosturista ja 700 tonnia painavasta metallikeksinnöstä. Se laiturialue olisi vienyt mukanaan 2 nosturia, koko laivan, mahdollisesti myös vieressä olleen laivan ja paljon ihmisiä sillä sekunnilla kun sortuminen tapahtuu. Ydinvoimalassa on kuitenkin paljon enemmän turvajärjestelyjä ja Loviisassa jopa ihan kohtalainen passiivijäähdytysjärjestelmä. En väitä siis, että se kaunistelu on mitenkään hyväksyttävää.

Jopas jotain kirjoitti:

Ompas erikoista pumpputekniikkaa ja erikoista myös kun ei voi korvata nykyaikaisilla pumpuilla.Tuon kerrotun kohteen haluaisin nähdä todellakin.Vain liukurengaslaakerointi puuttui :)

Lue lisää

On vain oma mielipiteeni, että nykyaikaisella pumpputekniikalla pystytään korvaamaan mikä pumppu tahansa. Kyllähän 70-luvun moottoritkin voidaan vaihtaa nykyaikaisiin. Se ehkä saattaisi vaatia jotain sovittelua, mutta varmasti pitäisi onnistua.

"Hyviin puoliin lukeutuu ehdottomasti se, että suht pienelle alueelle saadaan paljon tehokasta energiaa."

Jotta pieneen tilaan ahdetusta suuresta energiamäärästä voitaisiin sanoa olevan jotain hyvää, niin

- energian kuluttajienkin tulisi olla lähellä
- energiantuotannon tulisi todella ollakin tehokasta - ei siis saisi syytää sitä esim. merivettä lämmittämään, mikä edistää meren rehehevöitymistä ja altistaa ydinvoimalat uudelle uhkakuvalle: meduusoille

Timo leskinen kirjoitti:

Näin olen asian kokenut :)

Kerro Euraston Timpalle terveisiä. Tietää kyllä kuka olen

the.lionheart kirjoitti:

Onhan tuota kaunisteltu. Mutta puolustukseksi voin sanoa, että kyllä sitä kaunistelua tapahtuu muuallakin. Se ei ehkä ole oikein, mutta kaikki ei välttämättä tykkää jos kuulisi mm. nimeltämainitsemattomien kemiallisen alan yhtiöiden "suodatetuista" päästöistä. Tai nimeltämainitsemattoman telakkayhtiön toimintatavoista tietyissä olosuhteissa.

Lue lisää

Säteilyturvallisuudesta vastaavan viranomaisen suorittama ydinlaitoksen puutteiden kaunistelu/peittely aiheuttaa oikeutetusti epäluottamusta paitsi ko. viranomaisiin, myös ydinvoimayhtöihin. Kun kyseessä on erikoisen vaarallinen tuotantolaitos, epäluottamus aiheuttaa myös pelkoa siitä, mikä on todellinen laitoksen tila. Aikanaan kansan epäluottamus muuttuu ydinvoiman vastustukseksi, toivon mukaan ennen ydinkatastrofia kuten Saksassa, eikä vasta sen jälkeen, kuten Japanissa.

the.lionheart kirjoitti:

Et taida hirveästi pitää minusta.

Telakkayhtiö juuri. Ei ole mielestäni ihan normaalia, kun laivaan nostetaan painavia, siis oikeasti painavia metallihärpäkkeitä, että otetaan riski laiturialueen sortumisesta ja koko laivan uppoamisesta, koska on kiire, eikä laivaa viitsitä hinata toiseen laituriin, jonka maksimipaino ei ylity kahdesta nosturista ja 700 tonnia painavasta metallikeksinnöstä. Se laiturialue olisi vienyt mukanaan 2 nosturia, koko laivan, mahdollisesti myös vieressä olleen laivan ja paljon ihmisiä sillä sekunnilla kun sortuminen tapahtuu. Ydinvoimalassa on kuitenkin paljon enemmän turvajärjestelyjä ja Loviisassa jopa ihan kohtalainen passiivijäähdytysjärjestelmä. En väitä siis, että se kaunistelu on mitenkään hyväksyttävää.

Lue lisää

Eihän tämä sinuun liity millään muotoa. Tämä oli 1 esimerkki siitä mitä tarkoitin asioiden kaunistelulla. Minä ymmärrän täysin niitä jotka kannattavat ydinvoimaa.
Minulla oli toki tieto asioista Loviisassa, mutta ei se ole niin helppoa sanoa kuinka asiat ovat, koska ne mitä oli, piti tulla toimeen. Siinä mielessä asioiden tyrmäävä ensivaikutus sai haukkomaan henkeä, että eikö laatustandardeilla ole mitään merkitystä. Nuoren polven ja vanha polven yhteentörmäys oli raju omalla kohdalla.
Eniten silmät avautuivat kun olin työskennellyt vuoden yhtä jaksoisesti ol3 työmaalla sekundääripiirin ja merivesipiirin pumppujen parissa. Laadin raportteja, tein pöytäkirjoja, tarkastuksia, oli FIP, FQP , paljon työtä. Methostatements, hazardchecklist jnejne. Jos työhön käytetty aika oli 100% niin työn valmisteluun käytettiin aikaa 80%. Kaikki sekundääripiirissä olevat koneikot, venttiilit, putkistot oli tehty hyvin. Nämä asiat polveutuvat suoraan laatukäsikirjasta, hitsaustöistä ei ole varmasti tehty ainuttakaan röntgen kopiota. Tämä siis turbiinisaarekkeessa. Reaktorin ranskalaisesta osuudesta en tiedä , kävin usein siellä, mutta koska en omaa röntgenkatsetta, enkä ole rakentanut siellä mitään, en tunne sitä puolta ol3 laitoksessa.
Kuten sanoin silmäni avautuivat ihmettelemään vallitsevaa tilannetta.
Tiesin että jos ol1&2 tai Lo 1&2 rakennettaisiin uudelleen nykyaikaisten laatukäsitteen mukaan, olisi ne varmasti parempia ja kestävämpiä kuin mitä ne voivat olla tällä hetkellä.
Ikääntymisen vaikutukset ovat asioita joita väittää hallitsevansa, muta jokainen tietää ettei naama raivaamalla nuorene, repsahtaminen on väistämätöntä.
Siinä mielessä olen kokemukseeni perustuen usein kauhistellut, missä olin töissä, minkä kanssa olin tekemisissä, kuinka siellä oli tärkeää vain, pitää laitos käynnissä tai suoriutua revisiossa mahdollisimman ripeästi, että voi olla taas käynnissä.
Se Loviisa ei ole kuin vanha auto, vanha auto tarvitsee aina enemmän huoltoa mitä vanhemmaksi se tulee. Loviisa ilmeisesti paranee vanhetessaan, täysin itsestään, että huoltoihin ja tarkastuksiin käytettävä aika voidaan leikata, siirtää ehkä jotain seuraavalle vuodelle...aika näyttää.
Vanhassa autossa voi sentään kaikki komponentit vaihtaa, Loviisan 60 luvun tekniikkaan perustuva hardware on sen verran hienosti installoitu, että tärkeitä suuria komponentteja ei voi vaihtaa.

Mistä syystä meille tehdään lämpöteholtaan mammuttimainen ydinvoimala, jonka sähkötehon putoaminen verkosta pimentää alueita.
Miksi näitä 30 vuotta vanhoja laitoksia ei tehdä uudelleen, nykyaikaisella tekniikalla ja toleranssien mukaan. Piirustukset ovat jo olemassa.
Huoltovarmuus parempi.
Kuka tämän leikin määrää, tuskin olen ainut joka on miettinyt, kuka määräsi että Suomi saa rakentaa ydinvoimalan, kunhan se on maailman suurin prototyyppi.

the.lionheart kirjoitti:

On vain oma mielipiteeni, että nykyaikaisella pumpputekniikalla pystytään korvaamaan mikä pumppu tahansa. Kyllähän 70-luvun moottoritkin voidaan vaihtaa nykyaikaisiin. Se ehkä saattaisi vaatia jotain sovittelua, mutta varmasti pitäisi onnistua.

Lue lisää

Aivan niin se käytännössä toimii teknisellä alalla.Tuon nimim. Timo Leskisen jutut ovat niin samankaltaisia kuin erään toisen tällä palstalla viihtyvän nikin, joka oli toiminut Loviisan voimalassa teknisenä siivoojana.Henkilöstön taukotiloissa kun kuulee kaikenlaista.

Timo Leskinen kirjoitti:

Eihän tämä sinuun liity millään muotoa. Tämä oli 1 esimerkki siitä mitä tarkoitin asioiden kaunistelulla. Minä ymmärrän täysin niitä jotka kannattavat ydinvoimaa.
Minulla oli toki tieto asioista Loviisassa, mutta ei se ole niin helppoa sanoa kuinka asiat ovat, koska ne mitä oli, piti tulla toimeen. Siinä mielessä asioiden tyrmäävä ensivaikutus sai haukkomaan henkeä, että eikö laatustandardeilla ole mitään merkitystä. Nuoren polven ja vanha polven yhteentörmäys oli raju omalla kohdalla.
Eniten silmät avautuivat kun olin työskennellyt vuoden yhtä jaksoisesti ol3 työmaalla sekundääripiirin ja merivesipiirin pumppujen parissa. Laadin raportteja, tein pöytäkirjoja, tarkastuksia, oli FIP, FQP , paljon työtä. Methostatements, hazardchecklist jnejne. Jos työhön käytetty aika oli 100% niin työn valmisteluun käytettiin aikaa 80%. Kaikki sekundääripiirissä olevat koneikot, venttiilit, putkistot oli tehty hyvin. Nämä asiat polveutuvat suoraan laatukäsikirjasta, hitsaustöistä ei ole varmasti tehty ainuttakaan röntgen kopiota. Tämä siis turbiinisaarekkeessa. Reaktorin ranskalaisesta osuudesta en tiedä , kävin usein siellä, mutta koska en omaa röntgenkatsetta, enkä ole rakentanut siellä mitään, en tunne sitä puolta ol3 laitoksessa.
Kuten sanoin silmäni avautuivat ihmettelemään vallitsevaa tilannetta.
Tiesin että jos ol1&2 tai Lo 1&2 rakennettaisiin uudelleen nykyaikaisten laatukäsitteen mukaan, olisi ne varmasti parempia ja kestävämpiä kuin mitä ne voivat olla tällä hetkellä.
Ikääntymisen vaikutukset ovat asioita joita väittää hallitsevansa, muta jokainen tietää ettei naama raivaamalla nuorene, repsahtaminen on väistämätöntä.
Siinä mielessä olen kokemukseeni perustuen usein kauhistellut, missä olin töissä, minkä kanssa olin tekemisissä, kuinka siellä oli tärkeää vain, pitää laitos käynnissä tai suoriutua revisiossa mahdollisimman ripeästi, että voi olla taas käynnissä.
Se Loviisa ei ole kuin vanha auto, vanha auto tarvitsee aina enemmän huoltoa mitä vanhemmaksi se tulee. Loviisa ilmeisesti paranee vanhetessaan, täysin itsestään, että huoltoihin ja tarkastuksiin käytettävä aika voidaan leikata, siirtää ehkä jotain seuraavalle vuodelle...aika näyttää.
Vanhassa autossa voi sentään kaikki komponentit vaihtaa, Loviisan 60 luvun tekniikkaan perustuva hardware on sen verran hienosti installoitu, että tärkeitä suuria komponentteja ei voi vaihtaa.

Mistä syystä meille tehdään lämpöteholtaan mammuttimainen ydinvoimala, jonka sähkötehon putoaminen verkosta pimentää alueita.
Miksi näitä 30 vuotta vanhoja laitoksia ei tehdä uudelleen, nykyaikaisella tekniikalla ja toleranssien mukaan. Piirustukset ovat jo olemassa.
Huoltovarmuus parempi.
Kuka tämän leikin määrää, tuskin olen ainut joka on miettinyt, kuka määräsi että Suomi saa rakentaa ydinvoimalan, kunhan se on maailman suurin prototyyppi.

Lue lisää

Olen itsekin työskennellyt paljon OL3 työmaalla. Enemmän Siemensin turbiinisalissa kuin Arevan reakorihallissa. Jokaiselle työlle jouduin hakemaan työluvan, että jätkät saa tehdä töitä. Yli 10mm reiän poraamiseen betoni tai teräsrakenteisiin oli sallittu vain erityisluvalla. Työt tarkastetaan ja hyväksytetään Siemensillä ja TVOlla. Virolaisten tekemiä sähkötöitä tehtiin uudestaan, kun ei kelvannut Siemensille. Laitoksen valmistuminen kestää juuri siksi, että siellä kaikki tarkastetaan ja jos ei mene läpi, niin tehdään uudestaan. Kaapelihyllyjen sahatut päät pitää maalata sinkkimaalilla ja spraymaali ei riittänyt. Mieleenpainuvimpia juttuja oli kyllä turbiinisalin kiertävä kaapelihylly. Kiinnitys oli haastava suorittaa länsiseinälle ja kun tultiin sitten Siemensin ja TVOn porukan kanssa tarkastamaan, niin TVOn jamppa toteaa, että ei kelpaa. Pojat sitte kysy, että miten se sitten tehdään. Vastaus oli: "En tiedä, mutta ei ainakaan noin. Tehkää se jollain toisella tavalla."

Reaktorihallissa kun kävin kiertelemässä, niin siellä kaikki on pultattu lattiaan kiinni ja on muuten sellaset kuningaspultit, ettei niitä enää käsin kiristellä tai edes kanneta.

Pumpun roottori kirjoitti:

Aivan niin se käytännössä toimii teknisellä alalla.Tuon nimim. Timo Leskisen jutut ovat niin samankaltaisia kuin erään toisen tällä palstalla viihtyvän nikin, joka oli toiminut Loviisan voimalassa teknisenä siivoojana.Henkilöstön taukotiloissa kun kuulee kaikenlaista.

Lue lisää

Ei kyllä minä olen omalla nimelläni.

Timo Leskinen kirjoitti:

Ei kyllä minä olen omalla nimelläni.

Mistä te revitte tuon ettei löydy pumppua tilalle, maailma on täynnä pumppuja.
Kaikkeen löytyy ratkaisu, ei tarvitse muuta kun rahaa.

Tällä hetkellä on olemassa teknologia joka pystyy valmistamaan kappaleen uudelleen 3d kameramallinnuksella. Mikäli kappale on symmetrinen, eikä siitä ole jäljellä kuin kolmannes ehjää, 3d mallinnus tutkii kappaleen, tekee siitä mallin ja koneet valmistavat.

Toimitusaika muutama viikko tai päivä, materiaalista, kiireestä ja asiakkaan rahapussista riippuen.

Vielä 5 vuotta sitten kyseinen varaosien 3d mallinnus oli vasta alkumetreillä ja todella kallis toteuttaa. Nyt vastaavia keskuksia on Euroopassa kai jo 3.

Loviisan laitos on NPP Loviisa kun on poikkeama, hyvissä uutisissa Fortum, tilinteon hetkellä Fortum.
Investointien kohdalla Loviisan laitoksiin omistajaksi muuttuu taas Suomen valtio kuin entiseen IVO aikaan. Valtio ei toki suoraan tue vaan rahat tulevat kehitys tukina, veroista joka tapauksessa. Me kaikki epäsuorasti tuetaan tätä toimintaa, kuten myös Fortumin tarkoitusta lämmittää venäläisiä koteja Suomalaisten kustannuksella.

the.lionheart kirjoitti:

Olen itsekin työskennellyt paljon OL3 työmaalla. Enemmän Siemensin turbiinisalissa kuin Arevan reakorihallissa. Jokaiselle työlle jouduin hakemaan työluvan, että jätkät saa tehdä töitä. Yli 10mm reiän poraamiseen betoni tai teräsrakenteisiin oli sallittu vain erityisluvalla. Työt tarkastetaan ja hyväksytetään Siemensillä ja TVOlla. Virolaisten tekemiä sähkötöitä tehtiin uudestaan, kun ei kelvannut Siemensille. Laitoksen valmistuminen kestää juuri siksi, että siellä kaikki tarkastetaan ja jos ei mene läpi, niin tehdään uudestaan. Kaapelihyllyjen sahatut päät pitää maalata sinkkimaalilla ja spraymaali ei riittänyt. Mieleenpainuvimpia juttuja oli kyllä turbiinisalin kiertävä kaapelihylly. Kiinnitys oli haastava suorittaa länsiseinälle ja kun tultiin sitten Siemensin ja TVOn porukan kanssa tarkastamaan, niin TVOn jamppa toteaa, että ei kelpaa. Pojat sitte kysy, että miten se sitten tehdään. Vastaus oli: "En tiedä, mutta ei ainakaan noin. Tehkää se jollain toisella tavalla."

Reaktorihallissa kun kävin kiertelemässä, niin siellä kaikki on pultattu lattiaan kiinni ja on muuten sellaset kuningaspultit, ettei niitä enää käsin kiristellä tai edes kanneta.

Lue lisää

Ajaa no mitä sä teit siellä ?

Timo Leskinen kirjoitti:

Ajaa no mitä sä teit siellä ?

Vastasin osasta turbiinisalin sähköistä. Muun muassa lamput siellä salin katossa on meidän asentamia, niiden nostureiden päältä pojat niitä asenteli. Hienot telineetkin oli sen pienemmän siltanosturin päälle rakennettu. Kaksi virolaisten tekemää rappukäytävää tehtiin uudestaan ja ne loput kaksi sitten alusta pitäen meidän. Lähes kaikki turbiinisalin kaapelihyllyt on myös meidän työn jälkeä. Valaistus muutenkin on suurimmaksi osaksi meidän tekemää. Myös merivesipumppaamon lamput on meidän tekemiä. Se hoitui kyllä Geniellä. Tietysti merivesipumppaamon alakerrosten valot on myös meidän ja se maanalainen yhdyskäytävä valoineneen ja hyllyineen. Sekä muihin Siemensin puolen apurakennuksiin tehtiin valaistusta ja niiden kaapelihyllyt tietysti. Toinen puoli meidän porukasta oli Arevan hommissa. Areva irtisanoi omat "huoltomiehensä" ja osti sen palvelun meiltä. Toisen ryhmän vastuulla oli siis työmaasähköt. Viikottaiset SDP- ja muuntamokeskusten tarkastus, uusien keskusten lisäys ja poisto ja osa väliaikassähköistyksestä oli tämän porukan hommia. Oli sinänsä myös mielenkiintoista se, että nippusiteitä ei saanut käyttää lainkaan.

the.lionheart kirjoitti:

Vastasin osasta turbiinisalin sähköistä. Muun muassa lamput siellä salin katossa on meidän asentamia, niiden nostureiden päältä pojat niitä asenteli. Hienot telineetkin oli sen pienemmän siltanosturin päälle rakennettu. Kaksi virolaisten tekemää rappukäytävää tehtiin uudestaan ja ne loput kaksi sitten alusta pitäen meidän. Lähes kaikki turbiinisalin kaapelihyllyt on myös meidän työn jälkeä. Valaistus muutenkin on suurimmaksi osaksi meidän tekemää. Myös merivesipumppaamon lamput on meidän tekemiä. Se hoitui kyllä Geniellä. Tietysti merivesipumppaamon alakerrosten valot on myös meidän ja se maanalainen yhdyskäytävä valoineneen ja hyllyineen. Sekä muihin Siemensin puolen apurakennuksiin tehtiin valaistusta ja niiden kaapelihyllyt tietysti. Toinen puoli meidän porukasta oli Arevan hommissa. Areva irtisanoi omat "huoltomiehensä" ja osti sen palvelun meiltä. Toisen ryhmän vastuulla oli siis työmaasähköt. Viikottaiset SDP- ja muuntamokeskusten tarkastus, uusien keskusten lisäys ja poisto ja osa väliaikassähköistyksestä oli tämän porukan hommia. Oli sinänsä myös mielenkiintoista se, että nippusiteitä ei saanut käyttää lainkaan.

Lue lisää

Joo okei.
no miltä näytti ?
Se välitunneli mikä tulee pää merivesipumpuilta uman puolesta puolelle päälauhdepumppujen taakse, senkö sähkötit.
oooh ;) no ei vaiskaa, kävitkö liikkumassa tunneleissa maan alla? Oli huikea verkosto, lisäksi välillä tuli vastaan primääripiirin apurakennuksen vesialtaita. Silloin kun olin siellä niin tiivistivät irvistäviä betonilaattoja. Siellä oli säiliöissä useissa paikoissa kunnon viiruja pitkin elementtiä. Muistaakseni anti icing järjestelmän allas merivesipumppaamon ja uma rakennuksen välissä maan alla oli täynnä tukijalkoja. Kieltämättä liikkuminen hirvitti hieman, mokomat alumiinijalat kannattelivat paikoin kattoa.
sellanen jätti bunkkerihan se on. Loviisassa on useita putkitunneleita missä ei pääse eteen eikä taakse ilman että kulkee linkkuveitsenä, tuolla oli jo tilaa kulkea, on sitten aikanaan tilaa juosta XD

Acehaseo1 kirjoitti:

Kerro Euraston Timpalle terveisiä. Tietää kyllä kuka olen

Tosi tuttu nimi, mutta niin paljon tapaan ihmisiä että en heti tapaa kasvoja.

Timo Leskinen kirjoitti:

Joo okei.
no miltä näytti ?
Se välitunneli mikä tulee pää merivesipumpuilta uman puolesta puolelle päälauhdepumppujen taakse, senkö sähkötit.
oooh ;) no ei vaiskaa, kävitkö liikkumassa tunneleissa maan alla? Oli huikea verkosto, lisäksi välillä tuli vastaan primääripiirin apurakennuksen vesialtaita. Silloin kun olin siellä niin tiivistivät irvistäviä betonilaattoja. Siellä oli säiliöissä useissa paikoissa kunnon viiruja pitkin elementtiä. Muistaakseni anti icing järjestelmän allas merivesipumppaamon ja uma rakennuksen välissä maan alla oli täynnä tukijalkoja. Kieltämättä liikkuminen hirvitti hieman, mokomat alumiinijalat kannattelivat paikoin kattoa.
sellanen jätti bunkkerihan se on. Loviisassa on useita putkitunneleita missä ei pääse eteen eikä taakse ilman että kulkee linkkuveitsenä, tuolla oli jo tilaa kulkea, on sitten aikanaan tilaa juosta XD

Lue lisää

Enpä juuri muuta tehnyt kun liikuskelin tunneleissa potkimassa jätkiä perseelle. No haalarihommissa yhtenä viikonloppuna 240mm2 kaapelinvedossa, mut silti oli pidettävä valkoinen kypärä päässä. 500 tuhatta tonnia terästä siellä betonin joukossa, että ei ihan helpolla sorru.

Mutta kyllä tunsin myötätuntoa niiden parin kovan sällin puolesta, jotka asensivat kaapelihyllyt turbiinipetiin. Ne ulkomaalaiset kun päätti aina kusta sinne, kun ei kiinnostanut kulkea rappusia. Se petihän on toista metriä alempana 16 tasosta, niin sinne välikköihin oli hyvä päästellä.

the.lionheart kirjoitti:

Enpä juuri muuta tehnyt kun liikuskelin tunneleissa potkimassa jätkiä perseelle. No haalarihommissa yhtenä viikonloppuna 240mm2 kaapelinvedossa, mut silti oli pidettävä valkoinen kypärä päässä. 500 tuhatta tonnia terästä siellä betonin joukossa, että ei ihan helpolla sorru.

Mutta kyllä tunsin myötätuntoa niiden parin kovan sällin puolesta, jotka asensivat kaapelihyllyt turbiinipetiin. Ne ulkomaalaiset kun päätti aina kusta sinne, kun ei kiinnostanut kulkea rappusia. Se petihän on toista metriä alempana 16 tasosta, niin sinne välikköihin oli hyvä päästellä.

Lue lisää

Tuli vain tässä mieleen ettei taida teikäläiselläkään, pienintäkään halua olkiluoto kolmoselle kun täällä kirjottelet haha XD

Timo Leskinen kirjoitti:

Tuli vain tässä mieleen ettei taida teikäläiselläkään, pienintäkään halua olkiluoto kolmoselle kun täällä kirjottelet haha XD

Olette siis molemmat olleet satunnaisissa keikkaduuneissa ydinvoimalassa, mutta se ei teistä ydinvoimalan käytön ammattilaista.Joku "vesipumpun roottori" ym. saa varsinkin sähköntuotannon parissa toimivan epäilemään juttuja.Mutta sana on vapaa ja ainakin käytännön kokemuksia teillä on.

Timo Leskinen kirjoitti:

Tuli vain tässä mieleen ettei taida teikäläiselläkään, pienintäkään halua olkiluoto kolmoselle kun täällä kirjottelet haha XD

Olisin siellä varmaan edelleen, jos ei oltaisi tarjottu parempaa paikkaa Tampereella (isompi liksa).

the.lionheart kirjoitti:

Olisin siellä varmaan edelleen, jos ei oltaisi tarjottu parempaa paikkaa Tampereella (isompi liksa).

Su on sitä normaalia urakehitystä niissä normaaleissa ammateissa, johon järjestöpolitrukit eivät kuulu, koska he ovat jo uransa huipulla.Sähkötekniikan ammatillisiin tehtäviin heillä ei ole mitään asiaa.

Energiapohtija kirjoitti:

Olette siis molemmat olleet satunnaisissa keikkaduuneissa ydinvoimalassa, mutta se ei teistä ydinvoimalan käytön ammattilaista.Joku "vesipumpun roottori" ym. saa varsinkin sähköntuotannon parissa toimivan epäilemään juttuja.Mutta sana on vapaa ja ainakin käytännön kokemuksia teillä on.

Lue lisää

Periaattessa kaikki urakointi ja työmaasähköistys on keikkaduunia. Kyllähän sieltä olisin viimeistään sen valmistuessa lähtenyt. En siis ole ydinvoimalan työntekijä, vaan olen ollut mukana ydinvoimalan teossa ja revisioissa. Loviisasta en tiedä, mutta Olkiluodossa oli mahdollisuus halukkaille tutustua tarkemmin ydinvoimaan. Sekä pari hienoa reissua, Bohuniceen ja Temeliniin.

timo Leskinen kirjoitti:

Tosi tuttu nimi, mutta niin paljon tapaan ihmisiä että en heti tapaa kasvoja.

Nyt oikein uteliaisuudesta katsoin että kuka se on.
En mä tota tunne, olen ollut toisella töissä jo 7 vuotta FP&H jälkeen.

Energiapohtija kirjoitti:

Su on sitä normaalia urakehitystä niissä normaaleissa ammateissa, johon järjestöpolitrukit eivät kuulu, koska he ovat jo uransa huipulla.Sähkötekniikan ammatillisiin tehtäviin heillä ei ole mitään asiaa.

Lue lisää

Mitäs meinaatte, paljonko Fortum maksaa palkkaa.
Ihan esimerkkinä reaktorin nokkamies tai pääkiertopumppujen nokkamies ?

Timo leskinen kirjoitti:

Mitäs meinaatte, paljonko Fortum maksaa palkkaa.
Ihan esimerkkinä reaktorin nokkamies tai pääkiertopumppujen nokkamies ?

Ei tässä monellakaan ole käytettävissä Fortumin ja eri sopimusjärjestöjen TES.ä.

Sopimuskeskeinen kirjoitti:

Ei tässä monellakaan ole käytettävissä Fortumin ja eri sopimusjärjestöjen TES.ä.

Viime vuonna muistaakseni veronalainen ansio oli reaktorin tai pumppujen asentajalla 42-45000e vuodessa. Siihen nähden mitä tekee ja saa nauttia säteilystä olisi odottanut yli 50Ke mutta ei.
Tuostakin summasta suurin osa kertyi revisioaikana ylitöissä.
Revision jälkeen parissa viikossa ansiot putosi tavan metallimiehen ansioihin.
Mikä huvittavaa niin samaan tiliin on ihmiset päässeet kautta aikain, eikä ole säteilystä tarvinnut nauttia, tai muuten vittumaisesta työympäristöstä.
Tiedot ovat täysin julkisesti hankittavissa kun tietää nimet ja paikkakunnat.
Yksi mahdollisuus tietysti on että näillekin on nykyään perustettu Fortumin oma urheiluyhdistys, mihin Fortum voi lahjoittaa rahaa.

Timo Leskinen kirjoitti:

Viime vuonna muistaakseni veronalainen ansio oli reaktorin tai pumppujen asentajalla 42-45000e vuodessa. Siihen nähden mitä tekee ja saa nauttia säteilystä olisi odottanut yli 50Ke mutta ei.
Tuostakin summasta suurin osa kertyi revisioaikana ylitöissä.
Revision jälkeen parissa viikossa ansiot putosi tavan metallimiehen ansioihin.
Mikä huvittavaa niin samaan tiliin on ihmiset päässeet kautta aikain, eikä ole säteilystä tarvinnut nauttia, tai muuten vittumaisesta työympäristöstä.
Tiedot ovat täysin julkisesti hankittavissa kun tietää nimet ja paikkakunnat.
Yksi mahdollisuus tietysti on että näillekin on nykyään perustettu Fortumin oma urheiluyhdistys, mihin Fortum voi lahjoittaa rahaa.

Lue lisää

Ydinvoimalan työntekijällä on säteilyrajoitukset ja säteilyvapaata jonkin verran vuodessa. Työntekijät suojataan säteilyltä.

...,,,... kirjoitti:

Ydinvoimalan työntekijällä on säteilyrajoitukset ja säteilyvapaata jonkin verran vuodessa. Työntekijät suojataan säteilyltä.

Aijaa ei meillä ollut ainakaan, miksi olisi, eihän annokset ylitä vuosikiintiöitä XD
Sikäli olet oikeassa että vanhoilla oli vapaata enemmän, se on sellasta sitten kun kontsatuilla hanskoilla ettii lukulaseja naamalle. No mutta ei sellainen yleistä ollut.

Timo Leskinen kirjoitti:

Aijaa ei meillä ollut ainakaan, miksi olisi, eihän annokset ylitä vuosikiintiöitä XD
Sikäli olet oikeassa että vanhoilla oli vapaata enemmän, se on sellasta sitten kun kontsatuilla hanskoilla ettii lukulaseja naamalle. No mutta ei sellainen yleistä ollut.

Lue lisää

Säteilyn saamisen mahdollisuus antaa oikeuden säteilyvapaaseen. Jos et ole saanut, olet itse asiasi kussut. Röntgenhoitajatkin saavat säteilyvapaata, vaikkei niidenkään säteilyraja-arvot ylity

... kirjoitti:

Säteilyn saamisen mahdollisuus antaa oikeuden säteilyvapaaseen. Jos et ole saanut, olet itse asiasi kussut. Röntgenhoitajatkin saavat säteilyvapaata, vaikkei niidenkään säteilyraja-arvot ylity

Lue lisää

Vähän huonosti kirjoitettu tuo alku. Siis kun työskennellään lähellä riittävän lähellä alueita, jossa on säteilyä.

... kirjoitti:

Vähän huonosti kirjoitettu tuo alku. Siis kun työskennellään lähellä riittävän lähellä alueita, jossa on säteilyä.

Mä työskentelin ns valvotulla että sen lähemmäksi säteilyn lähteitä ei ole mahdollista mennä.

Timo Leskinen kirjoitti:

Tilanne oli hankala siinä mielessä että kyseisille pumpulle ei saanut enää varaosia Venäjältä. Osien mallintaminen olisi ollut kallista, aikaa vievää, lisäksi kaikki tunsivat laitteen lähtökohdat, täysi romu. Olin alottanut työni juoksupyörien kunnostuksella, tämä johtaa roottorin kokoonpanoon. Siinä kuin ihmeen kaupalla jo 40 v laitosalueella vaikuttanut betonin kärrääjä työnsi juoksupyörän akselille väärin ja aiheutti juoksupyörän jumiutumisen.
Ollessan äimän käkenä tästä alottelijamaisesta virheestä, tunsin että työtäni hidastettiin. Ei sillä varapumpulla ollut mikään kiire.
Kuulin sitten että laitos on tilannut uusia pumppuja, hydrauliikaltaan täysin erilaisia kuin alkuperäiset, puolet siitä tarpeesta kuinka paljon niitä pumppuja laitoksella oli.
Marssin pumpun kunnostusta halunneen esimieheni toimistoon ja kysyin että miksi me teimme työtä yhden pumpun parissa jos oli tilattu uusia, eikä työn viivytyksen vuoksi ole edes mahdollista valmistaa pumppua. Sain kuulla että 2 uutta pumppua asennetaan sillä hetkellä 7 kk kuluttua revisiossa hätäpumppuhuoneeseen eri kymppipuolille. Nykyisten risojen hätäpumppujen ei tarvitse kestää enää kuin vaivaiset 15 käynnistystä siitä hetkestä katsottuna. Että se siitä kestävästä hätäjäähdytyksestä. Kysyin että miksi sitten teemme tätä työnlumetta näille vanhoille romuille, kysyin onko tarkoitus antaa STUKin suuntaan kuva työstä joka on turvallisuuden parantamiseksi työn alla. Mitä hän vastasi ;) arvauksia ;)

Aikaa kului revisio tuli, pumpun romuille ei tehty mitään, siellä ne notkuivat 7 kk, no mikäs kun olivat olleet jo 30 vuotta "kestävällä " pohjalla.

Fortumiin kiteytyi yksi lause, suunnaton ahneus.

Tämä näkyi kaikessa, jopa turvallisuuden kannalta tärkeät hätäjäähdytyspumput, lisävesipumput, olivat sellaisia laitteita, mille ei löydä vastinetta mistään kolkasta maata tavanomaisissa voimalaitoksissa.
Fortum vaihtoi näistä koneista puolet, vaikka jokainen tiesi ettei ole parempaa kuin uusi, nykyaikainen, länsimaisiin valmistustoleransseihin perustuva pumppu, oikeaan paikkaan. Eikä venäläinen korkeapainepumppu joka oli yleismalli joka paikkaan, oli luotettava tai ei.

STUK antoi kyseisestä uudistuksesta tiedotteen, jossa kerrottiin VIKAHERKKYYDEN parantumisesta, suunnitelmalla jossa puolet 30 v palvelleilsta, hydrauliikkansa puolesta vääränlaisista pumpuista säilytetään.
Ei varaosia, ei kestävää toimintavarmuutta, kuten uusilla pumpulla oli.
Vikaherkkyys silti kerrottiin parantuneen, mutta ei siitä syystä että vanhoista puolet säilytettiin, vaan siitä syystä että vihdoinkin 30 vuoden käynnin jälkeen Loviisa sai hätäinjektiopumput joihin voi sanoa luottavansa.

Tämän mukaan ei kaunisteltu totuus voi mielestäni paremmin tulla esiin.

Nyt ritari leijonanmieli, mitä ajattelet ?

Lue lisää

Keltää tullut arvauksia?

Ajattelen sitä, että miksi kukaan ei kerro Suomen ydinvoimaloiden onnettomuuden todenäkäisyyttää numeerisena arvona, vaan kaikki puhuu kuten sinä: "olematon", "mitätön","eriittäin pieni" jne. Johtuukos se siitä, että

- kukaan ei tiedä, ja/tai siitä että
- kukaan ei halua kertoa
?

Jos ei tiedä, miten voi tietää sen olevan "olematon...." jne?
Jos ei halua kertoa, niin miksi ei halua kertoa?


Minä en tiedä mikä on Suomen ydinvoimaloiden todennäköisyys onnettomuusluokalle INES7. En tiedä sitä siksi, että kukaan ei ole sitä kertonut. En siis voi tietää onko se todennäköisyys suuri vai pieni, vai peräti olematon.

stuxnet kirjoitti:

Ajattelen sitä, että miksi kukaan ei kerro Suomen ydinvoimaloiden onnettomuuden todenäkäisyyttää numeerisena arvona, vaan kaikki puhuu kuten sinä: "olematon", "mitätön","eriittäin pieni" jne. Johtuukos se siitä, että

- kukaan ei tiedä, ja/tai siitä että
- kukaan ei halua kertoa
?

Jos ei tiedä, miten voi tietää sen olevan "olematon...." jne?
Jos ei halua kertoa, niin miksi ei halua kertoa?


Minä en tiedä mikä on Suomen ydinvoimaloiden todennäköisyys onnettomuusluokalle INES7. En tiedä sitä siksi, että kukaan ei ole sitä kertonut. En siis voi tietää onko se todennäköisyys suuri vai pieni, vai peräti olematon.

Lue lisää

Kyllä niitä löytyy, kun vähän viitsii etsiä ja lukea muitakin kuin omia tekstejä. Esim. YVL-ohjeessa on seuraavaa:

"Valtioneuvoston päätöksen (395/1991) 13 § edellyttää, että suuriin radioaktiivisten aineiden päästöihin johtavien onnettomuuksien on oltava erittäin epätodennäköisiä.
Ydinvoimalaitosta koskevat seuraavat numeeriset suunnittelutavoitteet:
• Sydänvauriotaajuuden odotusarvo on pienempi kuin 10–5/vuosi.
• Valtioneuvoston päätöksen (395/1991) 12 §:ssä tarkoitetun raja-arvon ylittävän päästön taajuus on odotusarvoltaan pienempi kuin 5 • 10–7/vuosi.

Nuo ovat siis tavoitteita. Todennäköisyysperusteisilla turvallisuusanalyyseillä on laskettu lähinnä noita ensinmainittuja reaktorisydämien vakavien vaurioitumisen todennäköisyyksiä. Lukuarvoja löyttyy mm. Netstuxin ketjussa Tiesitkö tämän ydinvoimasta?

12+10 kirjoitti:

Kyllä niitä löytyy, kun vähän viitsii etsiä ja lukea muitakin kuin omia tekstejä. Esim. YVL-ohjeessa on seuraavaa:

"Valtioneuvoston päätöksen (395/1991) 13 § edellyttää, että suuriin radioaktiivisten aineiden päästöihin johtavien onnettomuuksien on oltava erittäin epätodennäköisiä.
Ydinvoimalaitosta koskevat seuraavat numeeriset suunnittelutavoitteet:
• Sydänvauriotaajuuden odotusarvo on pienempi kuin 10–5/vuosi.
• Valtioneuvoston päätöksen (395/1991) 12 §:ssä tarkoitetun raja-arvon ylittävän päästön taajuus on odotusarvoltaan pienempi kuin 5 • 10–7/vuosi.

Nuo ovat siis tavoitteita. Todennäköisyysperusteisilla turvallisuusanalyyseillä on laskettu lähinnä noita ensinmainittuja reaktorisydämien vakavien vaurioitumisen todennäköisyyksiä. Lukuarvoja löyttyy mm. Netstuxin ketjussa Tiesitkö tämän ydinvoimasta?

Lue lisää

Jep. Mutta suunniteluvaatimukset näyttää olevan ihan eri asia kuin toteutuneiden onnettomuuksien todennäköisyydet, joten niihin ei kannata luottamustaan perustaa.

Onkohan Suomen ydinvoimaloiden onnettomuuksien todennäköisyyksistä erillinen arvio, jossa huomioitaisiin maailmalla tapahtuneet onnettomuudet?

stuxnet kirjoitti:

Jep. Mutta suunniteluvaatimukset näyttää olevan ihan eri asia kuin toteutuneiden onnettomuuksien todennäköisyydet, joten niihin ei kannata luottamustaan perustaa.

Onkohan Suomen ydinvoimaloiden onnettomuuksien todennäköisyyksistä erillinen arvio, jossa huomioitaisiin maailmalla tapahtuneet onnettomuudet?

Lue lisää

Maailman ydinvoimalaitosten kokemukset esim. komponenttien vikaantumisessa otetaan huomioon laadittaessa todennäköisyyspohjaista turvallisuusanalyysiä. Mutta Tshernobylin onnettomuutta ei voi sellaisenaan ottaa huomioon, koska reaktorityypin turvallisuusominaisuudet ovat täysin erilaiset. Samoin Fukushiman onnettomuuden alkutapahtuma (hyvin voimakas maanjäristys tsunami) on Suomessa mahdoton.

14+17 kirjoitti:

Maailman ydinvoimalaitosten kokemukset esim. komponenttien vikaantumisessa otetaan huomioon laadittaessa todennäköisyyspohjaista turvallisuusanalyysiä. Mutta Tshernobylin onnettomuutta ei voi sellaisenaan ottaa huomioon, koska reaktorityypin turvallisuusominaisuudet ovat täysin erilaiset. Samoin Fukushiman onnettomuuden alkutapahtuma (hyvin voimakas maanjäristys tsunami) on Suomessa mahdoton.

Lue lisää

Toi 14 17 puhe on juuri sitä perus hölynpölyä mitä saa aina kuulla.
Sitä hankalammin täytyy laskea ja tulosta hakea, mutta aina atomi puolella kaikki kallistuu turvallisen puolle.
Tämä siitä huolimatta että mitään tunnettu matemaattinen kaava ei osaa ennustaa oikein.
Mikäli osaisi, olisi se silloin jokin korkeampi voima jonka täytyy tietää vastaus miljoonista muutujista huolimatta.
Tunnetuin ja tiedetyin ongelman aiheuttaja on jonkun kohdan väsyminen rakenteessa. Oli rakenne mikä hyvänsä, kaikki ratkeaa aina lopulta jostain.
Näinhän fukushimastakin kuului, putkisto oli vanha ja väsynyt, putket murtuivat jo ennen zunamia. Zunami vain laittoi pisteen perään.

Timo Leskinen kirjoitti:

Toi 14 17 puhe on juuri sitä perus hölynpölyä mitä saa aina kuulla.
Sitä hankalammin täytyy laskea ja tulosta hakea, mutta aina atomi puolella kaikki kallistuu turvallisen puolle.
Tämä siitä huolimatta että mitään tunnettu matemaattinen kaava ei osaa ennustaa oikein.
Mikäli osaisi, olisi se silloin jokin korkeampi voima jonka täytyy tietää vastaus miljoonista muutujista huolimatta.
Tunnetuin ja tiedetyin ongelman aiheuttaja on jonkun kohdan väsyminen rakenteessa. Oli rakenne mikä hyvänsä, kaikki ratkeaa aina lopulta jostain.
Näinhän fukushimastakin kuului, putkisto oli vanha ja väsynyt, putket murtuivat jo ennen zunamia. Zunami vain laittoi pisteen perään.

Lue lisää

Jep. tuota liirum-laarumia ei oikein kestä katsoakaan. jopa suomenkielinen wikipedia tietää antaa jotan lukuja parannettavaksi pyydetyssä artikkelissaan:

"Vakava ydinvoimaonnettomuus nykyisellä määrällä reaktoreita tapahtuu jossakin päin maailmaa 10 - 20 vuoden välein. Euroopassa vastaava todennäköisyys on noin 50 vuotta."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ydinonnettomuus#Onnettomuuden_todenn.C3.A4k.C3.B6isyys

stuxnet kirjoitti:

Jep. tuota liirum-laarumia ei oikein kestä katsoakaan. jopa suomenkielinen wikipedia tietää antaa jotan lukuja parannettavaksi pyydetyssä artikkelissaan:

"Vakava ydinvoimaonnettomuus nykyisellä määrällä reaktoreita tapahtuu jossakin päin maailmaa 10 - 20 vuoden välein. Euroopassa vastaava todennäköisyys on noin 50 vuotta."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ydinonnettomuus#Onnettomuuden_todenn.C3.A4k.C3.B6isyys

Lue lisää

Tuota wikin artikkelia on pyydetty parannettavaksi koska se ei täytä laatuvaatimuksia. "Paljon lähteetöntä höpinää ja hymistelyä", todetaan. Stuxnetin siteeraamat arviot perustuvat Max Planck Instituutissa tehtyihin "laskelmiin", joista oli täällä puhetta aiemmin. Ne sisältävät oikeastaan vain jakolaskun: tapahtuneiden onnettomuuksien määrä jaetaan reaktorivuosien määrällä. Että sen verran tieteellisiä ne ovat.

Vakava ydinonnettomuus pitää myös sisällään TMI-tyyppisen onnettomuuden (INES 5), se ei ole välttämättä vakava ympäristöonnettomuus. Tuo, että "Euroopassa vastaava todennäköisyys on noin 50 vuotta" ei ole välttämättä kaukana totuudesta kun tarkastellaan onnettomuuksia INES 4 alkaen. Euroopassa on noin 200 reaktoria jolloin vastaava todennäköisyys on kerran 10 000 reaktorivuotta kohti. Vanhemmilla reaktorteilla saatetaan päätyä tuohon suuruusluokkaan, kun tarkastellaan pahoihin polttoainevaurioihin johtavia onnettomuuksia. Tähän mennessä Länsi-Euroopan laitoksilla ei ole sattunut INES 4 tai vakavampia onnettomuuksia.

stuxnet kirjoitti:

Jep. tuota liirum-laarumia ei oikein kestä katsoakaan. jopa suomenkielinen wikipedia tietää antaa jotan lukuja parannettavaksi pyydetyssä artikkelissaan:

"Vakava ydinvoimaonnettomuus nykyisellä määrällä reaktoreita tapahtuu jossakin päin maailmaa 10 - 20 vuoden välein. Euroopassa vastaava todennäköisyys on noin 50 vuotta."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ydinonnettomuus#Onnettomuuden_todenn.C3.A4k.C3.B6isyys

Lue lisää

Hyvä tutkimus aihe, mutta miksi tuollaisia ei tehdä enemmän?

Netstux kirjoitti:

Tuota wikin artikkelia on pyydetty parannettavaksi koska se ei täytä laatuvaatimuksia. "Paljon lähteetöntä höpinää ja hymistelyä", todetaan. Stuxnetin siteeraamat arviot perustuvat Max Planck Instituutissa tehtyihin "laskelmiin", joista oli täällä puhetta aiemmin. Ne sisältävät oikeastaan vain jakolaskun: tapahtuneiden onnettomuuksien määrä jaetaan reaktorivuosien määrällä. Että sen verran tieteellisiä ne ovat.

Vakava ydinonnettomuus pitää myös sisällään TMI-tyyppisen onnettomuuden (INES 5), se ei ole välttämättä vakava ympäristöonnettomuus. Tuo, että "Euroopassa vastaava todennäköisyys on noin 50 vuotta" ei ole välttämättä kaukana totuudesta kun tarkastellaan onnettomuuksia INES 4 alkaen. Euroopassa on noin 200 reaktoria jolloin vastaava todennäköisyys on kerran 10 000 reaktorivuotta kohti. Vanhemmilla reaktorteilla saatetaan päätyä tuohon suuruusluokkaan, kun tarkastellaan pahoihin polttoainevaurioihin johtavia onnettomuuksia. Tähän mennessä Länsi-Euroopan laitoksilla ei ole sattunut INES 4 tai vakavampia onnettomuuksia.

Lue lisää

Sen verran vielä noista todennäköisyysperusteisista turvallisuusanalyysesistä, etteivät ne eivät ole niin luotettavia, että päätökset ydinvoimalaitoksen turvallisuuden hyväksyttävyydestä voitaisiin perustaa ensisijaisesti niihin. Siksi esim. STUKin ohjeissa on esitetty vain tavoitteita, ei raja-arvoja siltä osin. Parhaimmillaan tuollaiset työkalut ovat arvioitaessa laitosmuutosten vaikutusta: jos esim. puolet epäluotettavista hätäpumpuista korvataan luotettavammilla, mikä on vaikutus onnettomuustodennäköisyyteen.

2+15 kirjoitti:

Sen verran vielä noista todennäköisyysperusteisista turvallisuusanalyysesistä, etteivät ne eivät ole niin luotettavia, että päätökset ydinvoimalaitoksen turvallisuuden hyväksyttävyydestä voitaisiin perustaa ensisijaisesti niihin. Siksi esim. STUKin ohjeissa on esitetty vain tavoitteita, ei raja-arvoja siltä osin. Parhaimmillaan tuollaiset työkalut ovat arvioitaessa laitosmuutosten vaikutusta: jos esim. puolet epäluotettavista hätäpumpuista korvataan luotettavammilla, mikä on vaikutus onnettomuustodennäköisyyteen.

Lue lisää

Mutta jos todellisuus näyttää ihan toista kuin suunnitteluvaatimukset edellyttää, niin kumpiu on pielessä: todellisuus vai suunnitteluvaatimukset?

17+6 kirjoitti:

Hyvä tutkimus aihe, mutta miksi tuollaisia ei tehdä enemmän?

Tuota pitäiski kysyä IAEAlta! Pakko heillä on olla laskelmia todellisuudestakin!

stuxnet kirjoitti:

Mutta jos todellisuus näyttää ihan toista kuin suunnitteluvaatimukset edellyttää, niin kumpiu on pielessä: todellisuus vai suunnitteluvaatimukset?

Ei se todellisuus nyt niin hirveän toiselta näytä, jos katsotaan kunnolla suunniteltuja laitoksia. Esim. Länsi-Euroopassa on kokemusta yli 5000 reaktorivuoden verran eikä yhtään INES 4 tai vakavampaa onnettomuutta. USAssa on tuhansien reaktorivuosien kokemus ja yksi INES 4 tai vakavampi onnettomuus. Tshernobyl on selkeästi vertailukelvoton ja Fukushima myös siksi ettei sitä oltu lainkaan suunniteltu ison tsunamin varalle

3+14 kirjoitti:

Ei se todellisuus nyt niin hirveän toiselta näytä, jos katsotaan kunnolla suunniteltuja laitoksia. Esim. Länsi-Euroopassa on kokemusta yli 5000 reaktorivuoden verran eikä yhtään INES 4 tai vakavampaa onnettomuutta. USAssa on tuhansien reaktorivuosien kokemus ja yksi INES 4 tai vakavampi onnettomuus. Tshernobyl on selkeästi vertailukelvoton ja Fukushima myös siksi ettei sitä oltu lainkaan suunniteltu ison tsunamin varalle

Lue lisää

Hei.... kaikkiin onnettomuuksiin on jokin syy ja paljon selityksiä. Niitä ei kaivata silloin kun katsotaan mitä on tapahtunut (jolloin "miksi" on merkityksetön). Kaikki vakavat ydinonnettomuudet on tapahtunut eri syistä, enkä usko läheskään niitä kaikkia on vielä nähty.

Niin että selitykset vex vaan, niin tapahtunut todellisuus ei hämärry, ja tulevaisuuskin tarkentuu.

stuxnet kirjoitti:

Tuota pitäiski kysyä IAEAlta! Pakko heillä on olla laskelmia todellisuudestakin!

Se mitä ei tiedetä on että milloin rytisee ja missä.
tänään vai huomenna, nyt vai tunnin päästä.
tutkimusten perusteeksi luotu tapauskohtainen simulaatio on vain arvaus. Se että löytää vian, on yhtä suuri todennäköisyys sattumaan ettei löydä vikaa.

stuxnet kirjoitti:

Hei.... kaikkiin onnettomuuksiin on jokin syy ja paljon selityksiä. Niitä ei kaivata silloin kun katsotaan mitä on tapahtunut (jolloin "miksi" on merkityksetön). Kaikki vakavat ydinonnettomuudet on tapahtunut eri syistä, enkä usko läheskään niitä kaikkia on vielä nähty.

Niin että selitykset vex vaan, niin tapahtunut todellisuus ei hämärry, ja tulevaisuuskin tarkentuu.

Lue lisää

Eihän niihin nyt ihan hirveän montaa selitystä ole.

Tshernobyl, tarkoituksenmukainen väärinkäyttö, kun "vähän kokeillaan".

Fukushima, maanjäristys rikkoi rakenteita. Tsunami tuli ja pyyhki pöydän.

Three Mile Island, usea tekninen vika ja käyttäjän virhe.

Noita tapahtumia kuin katsoo ja vertaa suomeen. Suomessa ei leikitä. Suomessa ei ule tuon luokan maanjäristyksiä, eikä tsunameja. Maanjäristyssuoja kestää maanjäristyksen mikä tapahtuu laskennallisesti kerran 100 tuhannessa vuodessa suomessa. TMIn kaltainen onnettomuus on mahdollinen myös suomessa. Suomen voimaloissa on kuitenkiin järjestelmät myös onnettomuuksien varalta, joten se ei todennäköisesti pääse leviämään.

Timo Leskinen kirjoitti:

Se mitä ei tiedetä on että milloin rytisee ja missä.
tänään vai huomenna, nyt vai tunnin päästä.
tutkimusten perusteeksi luotu tapauskohtainen simulaatio on vain arvaus. Se että löytää vian, on yhtä suuri todennäköisyys sattumaan ettei löydä vikaa.

Lue lisää

Vähän sama kuin ajellessa autolla tiellä. Ei välttämättä auta vaikka pitää autonsa hyvässä kunnossa ja ajaa varovasti. Siinäkin pelaavat tietyt todennäköisyyden lait ja siksi useimmat uskaltavat tielle auton kanssa. Mutta sitten on joitain timoleskisiä jotka varmuuden vuoksi kävelevät pientaria pitkin sillä koskaan ei tiedä että milloin rytisee ja missä.

9+8 kirjoitti:

Vähän sama kuin ajellessa autolla tiellä. Ei välttämättä auta vaikka pitää autonsa hyvässä kunnossa ja ajaa varovasti. Siinäkin pelaavat tietyt todennäköisyyden lait ja siksi useimmat uskaltavat tielle auton kanssa. Mutta sitten on joitain timoleskisiä jotka varmuuden vuoksi kävelevät pientaria pitkin sillä koskaan ei tiedä että milloin rytisee ja missä.

Lue lisää

En ole nähnyt kenenkään kävelen onnettomuusydinvoimalaa kohti, mutta tuli mieleen Tshernobyl-lähtöinen juttu:

- Miten vähennetään säteilyn terveyshaittoja?

- ?

- Puetaan valkoinen kaapu tai lakana päälle ja kävellään mahdollisimman hitaasti kohti lähintä hautausmaata

- Miksi hitaasti?

- Turhan paniikin välttämiseksi

the.lionheart kirjoitti:

Eihän niihin nyt ihan hirveän montaa selitystä ole.

Tshernobyl, tarkoituksenmukainen väärinkäyttö, kun "vähän kokeillaan".

Fukushima, maanjäristys rikkoi rakenteita. Tsunami tuli ja pyyhki pöydän.

Three Mile Island, usea tekninen vika ja käyttäjän virhe.

Noita tapahtumia kuin katsoo ja vertaa suomeen. Suomessa ei leikitä. Suomessa ei ule tuon luokan maanjäristyksiä, eikä tsunameja. Maanjäristyssuoja kestää maanjäristyksen mikä tapahtuu laskennallisesti kerran 100 tuhannessa vuodessa suomessa. TMIn kaltainen onnettomuus on mahdollinen myös suomessa. Suomen voimaloissa on kuitenkiin järjestelmät myös onnettomuuksien varalta, joten se ei todennäköisesti pääse leviämään.

Lue lisää

Suomen ydinvoimaloissa voi tapahtua ydinonnettomuus lukuisista eri syistä. Ei siitä kannata edes väitellä. Mitä tulee seurauksiin, niin en ole kenenkään ydinvoimayhtiön edustajan puhuneen seurauksista liirumlaarumia kummempaa. Nekin näkee siiten kun posahtaa ja ikaa on kulunut vähintään 10 vuotta. Ydinvoimayhtiön vakuutus korvaa onnettomuuden aiheuttamista taloudellisista menetyksistä vain noin 700M€, kun todelliset kustannukset voi helposti olla jopa 10-kertaisia ja ylikin.

stuxnet kirjoitti:

Suomen ydinvoimaloissa voi tapahtua ydinonnettomuus lukuisista eri syistä. Ei siitä kannata edes väitellä. Mitä tulee seurauksiin, niin en ole kenenkään ydinvoimayhtiön edustajan puhuneen seurauksista liirumlaarumia kummempaa. Nekin näkee siiten kun posahtaa ja ikaa on kulunut vähintään 10 vuotta. Ydinvoimayhtiön vakuutus korvaa onnettomuuden aiheuttamista taloudellisista menetyksistä vain noin 700M€, kun todelliset kustannukset voi helposti olla jopa 10-kertaisia ja ylikin.

Lue lisää

Tsunami Suomessa voi todellisuudessa tulla vain JOS tarpeeksi suuri meteori törmää itämerelle.Silloin tosin menee päreeksi paljon isompaakin.Pysytään nyt viherkiimassakin ollessa faktoissa.

Tarkoitin poisto haaran alle, pumppu on siitä poikkeuksellinen että sen imupuoli on perinteisen painekilpeä kohti, eli imee yläpuolelta. Pumpattava vesi on höyrystimen kylmältä puolelta. Kyseinen pumppu itsessään tuskin tuottaa lämpöä prosessiin, aivan jotain nimellistä.

Timo Leskinen kirjoitti:

Tarkoitin poisto haaran alle, pumppu on siitä poikkeuksellinen että sen imupuoli on perinteisen painekilpeä kohti, eli imee yläpuolelta. Pumpattava vesi on höyrystimen kylmältä puolelta. Kyseinen pumppu itsessään tuskin tuottaa lämpöä prosessiin, aivan jotain nimellistä.

Lue lisää

Mikä on se luotettava tekniikka ja ne hallinnolliset järjestelyt,, joilla jäähdytysveden oikea booripitoisuus ylläpidetään Loviisassa?

stuxnet kirjoitti:

Mikä on se luotettava tekniikka ja ne hallinnolliset järjestelyt,, joilla jäähdytysveden oikea booripitoisuus ylläpidetään Loviisassa?

Voitko vähän selventää miksi kysyt ? Labran tyttö menee kannut notkuen näytteen perässä, siitä kai Se analyysi tehdään. Reaktorirakennuksessa on näitä näytteenotto paikkoja, kuten rengastilassa, on niitä muuallakin. Booriliuosta on säiliö alueella apurakennuksessa valmiiksi sekoitettuna pitoisuutena. Sitä vettä kuten käytetyn polttoainealtaan vettä kierrätetään jatkuvasti ja pumpataan sisään TK järjestelmän kautta. En paremmin osaa vastata.

Timo Leskinen kirjoitti:

Voitko vähän selventää miksi kysyt ? Labran tyttö menee kannut notkuen näytteen perässä, siitä kai Se analyysi tehdään. Reaktorirakennuksessa on näitä näytteenotto paikkoja, kuten rengastilassa, on niitä muuallakin. Booriliuosta on säiliö alueella apurakennuksessa valmiiksi sekoitettuna pitoisuutena. Sitä vettä kuten käytetyn polttoainealtaan vettä kierrätetään jatkuvasti ja pumpataan sisään TK järjestelmän kautta. En paremmin osaa vastata.

Lue lisää

Tuo on melko sanatarkka lainaus STUKin kirjoituksesta, eikä siis sisällä mitään tietoa asiasta - siksi kysyn.

En osaa kuvitella muuta kuin jonkinlaista mittaria. Huipputekniikkaa jos on, niin mittari liikkuu siinä vedessä kuin solu veressä, rajoitetusti tietenkin.

Timo Leskinen kirjoitti:

Voitko vähän selventää miksi kysyt ? Labran tyttö menee kannut notkuen näytteen perässä, siitä kai Se analyysi tehdään. Reaktorirakennuksessa on näitä näytteenotto paikkoja, kuten rengastilassa, on niitä muuallakin. Booriliuosta on säiliö alueella apurakennuksessa valmiiksi sekoitettuna pitoisuutena. Sitä vettä kuten käytetyn polttoainealtaan vettä kierrätetään jatkuvasti ja pumpataan sisään TK järjestelmän kautta. En paremmin osaa vastata.

Lue lisää

Niin siis molempia kierrätetään mutta vain boorivettä toimitetaan primääriin.
lapras on kuulkaa sellaset daisukkeet et huhhuh kuuma tulee.
siellä ne löräyttelee litkuja ja tutkii niitä. Kovia dokaamaan. Tulee väkisin mieleen muutakin kun turvallisuudesta puhutaan.
oli eräs miekkonen, sille melko retard jos hetken vietti aikaa ehkä jutellen.
tyypin hommaa oli tehdä riskianalyysejä, ainakin jossain vaiheessa.
välillä se tuli linja autoon lumilapio kädessä, toisinaan kylpytakissa. Kerran oli lähtenyt helsinkiin kokoukseen laitoksen omistamalla autolla. Kokous oli päättynyt ja tuli takaisin. Parin päivän kuluttua olivat ihmetelleet missä yksi auto on kun ei ole näkynyt laitoksella. Menivät kysymään , mies vastasi et mikä auto. Oli ollut hyvä kokous, tuli bussilla takas, auto jäi helsinkiin. Olivat npp loviisasta lähti poruhka helsinkiin etsimään yhtä laitoksen autoa minkä yks huru jätti sinne. Näitä olisi vaikka kuinka paljon, samanlaiset silmälaput olis tarvinu itekin.

Timo Leskinen kirjoitti:

Voitko vähän selventää miksi kysyt ? Labran tyttö menee kannut notkuen näytteen perässä, siitä kai Se analyysi tehdään. Reaktorirakennuksessa on näitä näytteenotto paikkoja, kuten rengastilassa, on niitä muuallakin. Booriliuosta on säiliö alueella apurakennuksessa valmiiksi sekoitettuna pitoisuutena. Sitä vettä kuten käytetyn polttoainealtaan vettä kierrätetään jatkuvasti ja pumpataan sisään TK järjestelmän kautta. En paremmin osaa vastata.

Lue lisää

no joo.... kyllähän vastauksesi jo selitti sen, miksi stuk ei asiasta kerro yhtään mitään.

timo Leskinen kirjoitti:

Niin siis molempia kierrätetään mutta vain boorivettä toimitetaan primääriin.
lapras on kuulkaa sellaset daisukkeet et huhhuh kuuma tulee.
siellä ne löräyttelee litkuja ja tutkii niitä. Kovia dokaamaan. Tulee väkisin mieleen muutakin kun turvallisuudesta puhutaan.
oli eräs miekkonen, sille melko retard jos hetken vietti aikaa ehkä jutellen.
tyypin hommaa oli tehdä riskianalyysejä, ainakin jossain vaiheessa.
välillä se tuli linja autoon lumilapio kädessä, toisinaan kylpytakissa. Kerran oli lähtenyt helsinkiin kokoukseen laitoksen omistamalla autolla. Kokous oli päättynyt ja tuli takaisin. Parin päivän kuluttua olivat ihmetelleet missä yksi auto on kun ei ole näkynyt laitoksella. Menivät kysymään , mies vastasi et mikä auto. Oli ollut hyvä kokous, tuli bussilla takas, auto jäi helsinkiin. Olivat npp loviisasta lähti poruhka helsinkiin etsimään yhtä laitoksen autoa minkä yks huru jätti sinne. Näitä olisi vaikka kuinka paljon, samanlaiset silmälaput olis tarvinu itekin.

Lue lisää

Jo ensimmäinen vastauksesi riitti kertomaan minulle, niksi STUK ei kerra asiasta yhtään mitään - ei ole mitään hyvää kerrottavaa jäähdytysveden booripitoisuuden pitämiseksi oikeana..

Löysin nyt sen tekstin

"Virheellinen boorittoman veden pumppaus reaktoriin on estetty luotettavasti teknisillä suojauksilla ja hallinnollisilla varmistuksilla."

http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/kirjasarja/fi_FI/kirjasarja5/_files/12222632510021142/default/kirjasarjaV_ydinturvallisuus_5.pdf

En ole ainoa joka tuota täällä kysynyt.

stuxnet kirjoitti:

no joo.... kyllähän vastauksesi jo selitti sen, miksi stuk ei asiasta kerro yhtään mitään.

En oikeasti tunne sitä menetelmää että olisin kuullut kuinka tämä pitoisuus todennetaa primäärissä. Muuten nyt laitoksella on tilavuusvirtaus kuin massavirtauslaitteita vähän joka puolella. Nykyaikainen mittari on vielä todella tarkka, säteilyn vaikutukset mittaustulokseen ovat minulle tuntemattomat. Ajattele että primääristä sekundääriin tapahtuva vuoto mitataan litroina tunnissa, eli 2l/h tilavuusvirtauksessa. Toisaalta tämä vuotava 2l on höyrystyneenä paljon enemmän, sitä kuitenkaan mitata. Vuotava prinäärivesi haihtuu vuotaessaan tai höyrystyy tuorehöyryn joukkoon. Vähän riippuu mistä vuotaa. Jos höyrystintilassa on pieni vuoto primääripiiristä niin 300 asteinen vesi haihtuu, vuotoa ei edes näe, ellei vuoto ole riittävän suuri muodostaakseen jäähtyneen höyrypilven. Toisaalta siellä höyrystin tilassa on niin kuuma että sekin vaikuttaa. Eihän sinne kuitenkaan kukaan voi mennä, ei kukaan muu kuin supermies, joka säteilylle immuuni.

Timo Leskinen kirjoitti:

En oikeasti tunne sitä menetelmää että olisin kuullut kuinka tämä pitoisuus todennetaa primäärissä. Muuten nyt laitoksella on tilavuusvirtaus kuin massavirtauslaitteita vähän joka puolella. Nykyaikainen mittari on vielä todella tarkka, säteilyn vaikutukset mittaustulokseen ovat minulle tuntemattomat. Ajattele että primääristä sekundääriin tapahtuva vuoto mitataan litroina tunnissa, eli 2l/h tilavuusvirtauksessa. Toisaalta tämä vuotava 2l on höyrystyneenä paljon enemmän, sitä kuitenkaan mitata. Vuotava prinäärivesi haihtuu vuotaessaan tai höyrystyy tuorehöyryn joukkoon. Vähän riippuu mistä vuotaa. Jos höyrystintilassa on pieni vuoto primääripiiristä niin 300 asteinen vesi haihtuu, vuotoa ei edes näe, ellei vuoto ole riittävän suuri muodostaakseen jäähtyneen höyrypilven. Toisaalta siellä höyrystin tilassa on niin kuuma että sekin vaikuttaa. Eihän sinne kuitenkaan kukaan voi mennä, ei kukaan muu kuin supermies, joka säteilylle immuuni.

Lue lisää

Siis kun on kyse vver paineastiasta jossa paine on yli sen 100 baria, pieni vuoto ei ole kauaa pieni.

stuxnet kirjoitti:

Jo ensimmäinen vastauksesi riitti kertomaan minulle, niksi STUK ei kerra asiasta yhtään mitään - ei ole mitään hyvää kerrottavaa jäähdytysveden booripitoisuuden pitämiseksi oikeana..

Löysin nyt sen tekstin

"Virheellinen boorittoman veden pumppaus reaktoriin on estetty luotettavasti teknisillä suojauksilla ja hallinnollisilla varmistuksilla."

http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/kirjasarja/fi_FI/kirjasarja5/_files/12222632510021142/default/kirjasarjaV_ydinturvallisuus_5.pdf

En ole ainoa joka tuota täällä kysynyt.

Lue lisää

Tuo boori kysymys on melko epätodennäköinen skenaario. Sitä sentään monitoroidaan jatkuvasti. Se että joskus on jossain th akussa ollut liian alhainen pitoisuus niin so What. Onnettomuustilanteessa kyseisen paineakun merkitys on symbolinen. Juttu on niin että onnettomuustilanteessa olkoot millainen tahansa nämä hoidetaan koneilla ta niitä ei hoideta. Vaikka reaktorin kepit olisi alhaalla niin tämä 300 asteinen vesi sisältää niin paljon varastoitua energiaa ettei primääriputken rikkoutuessa pahimmasta paikasta venttiilin ja paineastian välistä ettei mitään ole tehtävissä enää koskaan.

stuxnet kirjoitti:

Jo ensimmäinen vastauksesi riitti kertomaan minulle, niksi STUK ei kerra asiasta yhtään mitään - ei ole mitään hyvää kerrottavaa jäähdytysveden booripitoisuuden pitämiseksi oikeana..

Löysin nyt sen tekstin

"Virheellinen boorittoman veden pumppaus reaktoriin on estetty luotettavasti teknisillä suojauksilla ja hallinnollisilla varmistuksilla."

http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/kirjasarja/fi_FI/kirjasarja5/_files/12222632510021142/default/kirjasarjaV_ydinturvallisuus_5.pdf

En ole ainoa joka tuota täällä kysynyt.

Lue lisää

mitä vähemmän on booria, sitä kriittisemmäksi se tulee. Luulen, että suojaukset perustuvat tähän.

the.lionheart kirjoitti:

Siis kun on kyse vver paineastiasta jossa paine on yli sen 100 baria, pieni vuoto ei ole kauaa pieni.

No Joo os paine tippuu putkirikossa nin siinä 100 bar kohdalla höyryn kehittyminen on niin rajussa kasvussa,ei kummia voi tehdä. Höyryn nesteeksi palauttamisen ehtona on paineen palauttaminen, putki poikki niin miten siinä mitään palautat. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää tulvitus ja höyrystin tilan kautta johtaa kaivoista vesi kiertoon. En mä sitä väitä etteikö olisi mahdollista pitää putkirikko aisoissa, vaikeaa se on, reagointi pitää olla todella nopeaa, lisäksi kaikki on sen härvelin osalta lopullisesti menetetty. Mä joskus käyn tsekkaamassa varoventtiileitä kattiloissa, mukana koestamassa, etenkin jos värit on ohjattu kattilan impulsseilla. Siellä huomaa sen tosiasian että ne ääritilanteet osuvat harvoin koko vuorokierrolle. Välillä käyttöhenkilökunta ei osaa suhtautua poikkeavaan tilanteeseen kuten pitäisi, kai se on jännittävää kun varoventtiilin tulisi aina olla kiinni paitsi hätätilanteessa. Sitten kun näitä urhoja näkee oven takana kurkkimassa niin oikein miettii että olisiko se tilanne samanlainen ydinvoimalassa. Pornon luku keskeytyy välittömästi, ei tiedetä mihin suuntaan singota, törmätään seinään ta kollegaan.

Timo Leskinen kirjoitti:

No Joo os paine tippuu putkirikossa nin siinä 100 bar kohdalla höyryn kehittyminen on niin rajussa kasvussa,ei kummia voi tehdä. Höyryn nesteeksi palauttamisen ehtona on paineen palauttaminen, putki poikki niin miten siinä mitään palautat. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää tulvitus ja höyrystin tilan kautta johtaa kaivoista vesi kiertoon. En mä sitä väitä etteikö olisi mahdollista pitää putkirikko aisoissa, vaikeaa se on, reagointi pitää olla todella nopeaa, lisäksi kaikki on sen härvelin osalta lopullisesti menetetty. Mä joskus käyn tsekkaamassa varoventtiileitä kattiloissa, mukana koestamassa, etenkin jos värit on ohjattu kattilan impulsseilla. Siellä huomaa sen tosiasian että ne ääritilanteet osuvat harvoin koko vuorokierrolle. Välillä käyttöhenkilökunta ei osaa suhtautua poikkeavaan tilanteeseen kuten pitäisi, kai se on jännittävää kun varoventtiilin tulisi aina olla kiinni paitsi hätätilanteessa. Sitten kun näitä urhoja näkee oven takana kurkkimassa niin oikein miettii että olisiko se tilanne samanlainen ydinvoimalassa. Pornon luku keskeytyy välittömästi, ei tiedetä mihin suuntaan singota, törmätään seinään ta kollegaan.

Lue lisää

Loviisassa käytetyt jäälauhduttimet on kuitenkin aika hyviä.

the.lionheart kirjoitti:

Loviisassa käytetyt jäälauhduttimet on kuitenkin aika hyviä.

Siis oletko maisteltu sitä vai miksi ?

Timo leskinen kirjoitti:

Siis oletko maisteltu sitä vai miksi ?

Pikemminkin ammattipiireissä käytettyä normaalia kieltä.

Tosi työelämää kirjoitti:

Pikemminkin ammattipiireissä käytettyä normaalia kieltä.

Yllätävän tehokasta, siksi hyviä. Westinghousen rakentamana

the.lionheart kirjoitti:

Yllätävän tehokasta, siksi hyviä. Westinghousen rakentamana

Tunnettu merkki alalla jo pitkään.

Tosi työelämää kirjoitti:

Tunnettu merkki alalla jo pitkään.

Millä tavalla ja olosuhteissa ne ovat tehokkaat ?
Missä olosuhteissa niistä ei ole hitusvinkulankaan vertaa hyötyä ?
Onko mahdollista että olosuhteissa joissa jäälauhdutinta olisi tehokas ensiapu, silti asiat saatetaan koneilla loppuun ?
Entä tilanne jossa koneprosessi ei pysty hallitsemaan tilannetta, montako sekuntia uskot tämän lauhduttimen auttavan ?

Niin hyvä se on, ihan yhtä hyvä kuin halutaan kertoa.
Th akut ihan sama juttu, toiminta alue todella rajallinen.
Ajattele tapahtuma jossa ainut tuki ja viimeinen lukko, th akku luovuttaa järjestelmään vettä, paineessa jossa veden entalpia on huipussaan, höyrystämisnopeus kyseisen akun tilavuuden 30 sekunnissa.
Niin hyvä se on.
Joko on koneet jotka toimii, venttiilit jotka toimii, putkisto joka voidaan erottaa, siinä on eväät joilla pärjää.
Lauhduttimet ja akut on niin hyviä ja fiksuja, ettei missään muussa maassa ole tarvinnut idiootille päättäjälle esittää silmänkääntötemppua lääkkeeksi sairauteen mihin ei enään mikään tehoa. Se vaan nyt silviis et jos niistä olis oikeesti jotain hyötyä niin niitä olis vähän joka laitoksessa.

Timo Leskinen kirjoitti:

Millä tavalla ja olosuhteissa ne ovat tehokkaat ?
Missä olosuhteissa niistä ei ole hitusvinkulankaan vertaa hyötyä ?
Onko mahdollista että olosuhteissa joissa jäälauhdutinta olisi tehokas ensiapu, silti asiat saatetaan koneilla loppuun ?
Entä tilanne jossa koneprosessi ei pysty hallitsemaan tilannetta, montako sekuntia uskot tämän lauhduttimen auttavan ?

Niin hyvä se on, ihan yhtä hyvä kuin halutaan kertoa.
Th akut ihan sama juttu, toiminta alue todella rajallinen.
Ajattele tapahtuma jossa ainut tuki ja viimeinen lukko, th akku luovuttaa järjestelmään vettä, paineessa jossa veden entalpia on huipussaan, höyrystämisnopeus kyseisen akun tilavuuden 30 sekunnissa.
Niin hyvä se on.
Joko on koneet jotka toimii, venttiilit jotka toimii, putkisto joka voidaan erottaa, siinä on eväät joilla pärjää.
Lauhduttimet ja akut on niin hyviä ja fiksuja, ettei missään muussa maassa ole tarvinnut idiootille päättäjälle esittää silmänkääntötemppua lääkkeeksi sairauteen mihin ei enään mikään tehoa. Se vaan nyt silviis et jos niistä olis oikeesti jotain hyötyä niin niitä olis vähän joka laitoksessa.

Lue lisää

Höyryn entalpia mut enivei

Timo Leskinen kirjoitti:

Millä tavalla ja olosuhteissa ne ovat tehokkaat ?
Missä olosuhteissa niistä ei ole hitusvinkulankaan vertaa hyötyä ?
Onko mahdollista että olosuhteissa joissa jäälauhdutinta olisi tehokas ensiapu, silti asiat saatetaan koneilla loppuun ?
Entä tilanne jossa koneprosessi ei pysty hallitsemaan tilannetta, montako sekuntia uskot tämän lauhduttimen auttavan ?

Niin hyvä se on, ihan yhtä hyvä kuin halutaan kertoa.
Th akut ihan sama juttu, toiminta alue todella rajallinen.
Ajattele tapahtuma jossa ainut tuki ja viimeinen lukko, th akku luovuttaa järjestelmään vettä, paineessa jossa veden entalpia on huipussaan, höyrystämisnopeus kyseisen akun tilavuuden 30 sekunnissa.
Niin hyvä se on.
Joko on koneet jotka toimii, venttiilit jotka toimii, putkisto joka voidaan erottaa, siinä on eväät joilla pärjää.
Lauhduttimet ja akut on niin hyviä ja fiksuja, ettei missään muussa maassa ole tarvinnut idiootille päättäjälle esittää silmänkääntötemppua lääkkeeksi sairauteen mihin ei enään mikään tehoa. Se vaan nyt silviis et jos niistä olis oikeesti jotain hyötyä niin niitä olis vähän joka laitoksessa.

Lue lisää

Jäälauhdutinhan on osa passiivista jäähdytysjrjestelmää. Se alentaa painetta ja lauhudttaa osan höyrystä vedeksi. Eihän sen nyt ole tarkoitettukkaan miksikään superjutuksi, vaan antamaan muutaman hetken lisäaikaa ryhtyä toimenpiteisiin ja siinä se toimii.

... kirjoitti:

Jäälauhdutinhan on osa passiivista jäähdytysjrjestelmää. Se alentaa painetta ja lauhudttaa osan höyrystä vedeksi. Eihän sen nyt ole tarkoitettukkaan miksikään superjutuksi, vaan antamaan muutaman hetken lisäaikaa ryhtyä toimenpiteisiin ja siinä se toimii.

Lue lisää

Eihän sen ole tarkoituskaan toimi.... NO AIVAN OIKEIN :)))

timo leskinen kirjoitti:

Eihän sen ole tarkoituskaan toimi.... NO AIVAN OIKEIN :)))

Oot kyllä aika toivoton. Jäälauhdutin antaa lisäaikaa päätöksille. TMI:n onnettomuus oltaisin voitu estää, jos työntekijä ei olisi tehnyt virhettä. Jos hänellä olisi ollut lisää aikaa hoitaa asiansa, niin olisi täysin mahdollista, että hänellä olisi välähtänyt vielä ajoissa. Jäälauhdutin n tämä yksi pieni asia joka antaa hetken lisäaikaa. Vain täys taliaivo voi pitää turvallisuusjärjestelmää, joka toimii niin kuin sen on tarkoitettu, hyödyttömänä. Jokainen, pienikin turvallisuutta edistävä asia on tervetullut.

... kirjoitti:

Oot kyllä aika toivoton. Jäälauhdutin antaa lisäaikaa päätöksille. TMI:n onnettomuus oltaisin voitu estää, jos työntekijä ei olisi tehnyt virhettä. Jos hänellä olisi ollut lisää aikaa hoitaa asiansa, niin olisi täysin mahdollista, että hänellä olisi välähtänyt vielä ajoissa. Jäälauhdutin n tämä yksi pieni asia joka antaa hetken lisäaikaa. Vain täys taliaivo voi pitää turvallisuusjärjestelmää, joka toimii niin kuin sen on tarkoitettu, hyödyttömänä. Jokainen, pienikin turvallisuutta edistävä asia on tervetullut.

Lue lisää

Jooojoo kyllä sitä yritetään selittää viisaaksi, ilman objektiivista kannanottoa.
Pelkkää spekulointia, mahdollisesti tämä antaa lisäaikaa, mutta ei.
Koko laitteen naurettavuuden siunaa sen kansainvälisesti tunnustettu turvatekninen oivallus, minkä takia niitä jäälauhduttimien on jokaisessa laitoksessa ympäri maailman....Not ;) kellekään muulle kuin Suomalaiselle tätä ei ole pystytty myymään, ilmeisesti heillä ei ollut käytössään vahva tekninen tieto ja ymmärrys kuten sinulla.
Jos sä olisit ollut myymässä jäälauhduttimien niin niitä olisi joka ydinvoimalassa ;)

Timo leskinen kirjoitti:

Jooojoo kyllä sitä yritetään selittää viisaaksi, ilman objektiivista kannanottoa.
Pelkkää spekulointia, mahdollisesti tämä antaa lisäaikaa, mutta ei.
Koko laitteen naurettavuuden siunaa sen kansainvälisesti tunnustettu turvatekninen oivallus, minkä takia niitä jäälauhduttimien on jokaisessa laitoksessa ympäri maailman....Not ;) kellekään muulle kuin Suomalaiselle tätä ei ole pystytty myymään, ilmeisesti heillä ei ollut käytössään vahva tekninen tieto ja ymmärrys kuten sinulla.
Jos sä olisit ollut myymässä jäälauhduttimien niin niitä olisi joka ydinvoimalassa ;)

Lue lisää

Jaa jäälauhdutin vain suomessa? Ota asioista selvää ennen kuin argumentoit

Todennäköisempää on että Fortumin jakeluverkko-osuus yhtiöitetään omaksi yhtiöksi.Itsenäiseksi tai suuremman omistamaksi.Tämä olisi pitänyt tehdä jo IVO.n aikana.

tietäjä kirjoitti:

Todennäköisempää on että Fortumin jakeluverkko-osuus yhtiöitetään omaksi yhtiöksi.Itsenäiseksi tai suuremman omistamaksi.Tämä olisi pitänyt tehdä jo IVO.n aikana.

Tää nyt on vähän skeptinen, että jokin oma halvalla myyvä asia pidettäisiin itsellä.
No mikäs siinä, ainut että se maksaa mitään.
On vähän helvetin väärin kansaa kohtaan että ne verkot maksetaan taas toista kertaa, yhtiölle jonka selkäranka piti siitä muodustuman.
Eli uhataan myydä, saadaan valtio taas maksamaan nämä Fortumilla, joka maksaa tulospalkkiota johtajille, johtajat ovat iloisia kuinka älykkäitä olivat, lopulta raha menee velkojille, tai erillisellä sopimuksella pikku investointiin Venäjälle.
Yhteenveto.
Teki mitä tahansa,antoi verkot velkojille, tai valtio osta ne, häviää veroeuroja, sähkönhinta nousee.
Mitä tutkintoja tarvitsee suorittaa että pääsee Fortumin toimitusjohtajaksi, sama leikki onnistuu myös minulta ilman hienoja titteleitä.

Timo leskinen kirjoitti:

Tää nyt on vähän skeptinen, että jokin oma halvalla myyvä asia pidettäisiin itsellä.
No mikäs siinä, ainut että se maksaa mitään.
On vähän helvetin väärin kansaa kohtaan että ne verkot maksetaan taas toista kertaa, yhtiölle jonka selkäranka piti siitä muodustuman.
Eli uhataan myydä, saadaan valtio taas maksamaan nämä Fortumilla, joka maksaa tulospalkkiota johtajille, johtajat ovat iloisia kuinka älykkäitä olivat, lopulta raha menee velkojille, tai erillisellä sopimuksella pikku investointiin Venäjälle.
Yhteenveto.
Teki mitä tahansa,antoi verkot velkojille, tai valtio osta ne, häviää veroeuroja, sähkönhinta nousee.
Mitä tutkintoja tarvitsee suorittaa että pääsee Fortumin toimitusjohtajaksi, sama leikki onnistuu myös minulta ilman hienoja titteleitä.

Lue lisää

Jakeluverkostojen ylläpito maksaa aina.Aivan sama tilanne vesi- ja viemärijohdoissa, kaukolämmössä, televerkoissa, tiestöt ym. Ei yhden sähköyhtiön jakeluverkko ole poikkeus.Kyllä näkee että täällä on myös todellisia teoreetikkoja viisastelemassa ja heille tekisikin normaali mukanaolo kyseisissä tehtävissä "kentällä" hyvää.

No näin se on että yhteen pottiin menee tulos joka jaetaan.
Rosatom toimittaa polttoaineen, varaosat, huoltoasiantuntemuksen, käynnissäpito asiantuntemuksen, kaikki siihen hintaan kun itse näitä palveluja halutaan myydä.
Suomalaiset omistajat jakavat samaa pottia mutta Rosatomin toimiessa kaiken toimittajana, maksavat rosatomille ylimääräistä omasta potistaan, Rosatomin mielipuolisiin kustannuksiin joita vuoden operointi edellyttää.
Miten mitää yhteistä voi jakaa kun toinen määrää itse puolikkaalleen arvon.