Muonionalusta, ainoa oikea ja alkuperäinen Muonio?

Äijäkoski sama ko Muonionkoski?

onkos kirjoitti:

Äijäkoski sama ko Muonionkoski?

Eihän se tietenkhään ole. Muoniokosket on koskijono Torpankoskesta Muonionalle, koko väli. Siinä on Pahtoset ja Äijänpaikat jne

vanha uittomies kirjoitti:

Eihän se tietenkhään ole. Muoniokosket on koskijono Torpankoskesta Muonionalle, koko väli. Siinä on Pahtoset ja Äijänpaikat jne

Laitama voimalaitos torpankoskeen.

vesivoimaa kirjoitti:

Laitama voimalaitos torpankoskeen.

Sinnehän sitä silloin alun perin olthiin tekemässäki, tuhanenkaheksansattaa luvun loppupuolela. Meneppä siihen rajajoen sillale kattelehmaan oikhein ajatuksen kanssa, miten niitä kiviä on siihen koskheen aseteltu. Alunperin oli jauhinmylly siinä torpan vieressä Myllyojassa. Ko se mylly ei antanu riittävästi voimaa, niin päätethiin koko väylä valjastaa. Kovasti tehtiin töitä, mutta sitte huomathiin, ettei net omat voimat siihen riitä. Sitteppä muutethiin suunitelmia. Net toimenpitheet väylälä nimitethiin kosken perkaukseksi, ettei se niin näitä päättäjiä hävettäs se kesken jääny homma ja se sähkömylly rakennethiin sitte siihen Jierisjoen suuhun, jossa virtaus oli vähän hillitympi. Siinä se oli vielä ennen sotia, mutta ko se soassa hävitethiin, niin alethiin ensi häthään ostamhaan sähköä ruottista. Sieltä sitä saathiin vielä muutama vuosikymmen sitte, ja se oman myllyn rakentaminen jätethiin suunitelmista vähitellen kokohnaan pois. Oli se kyllä aika huonoaki se kaukaa tuotu ruottin sähkö. Linjat pakkas katkeilemhaan varsinki pimeän ja pakkasen aikana talvela, ko langat oli pakkasen takia kirheinä. Nykysin on etulisempaa siirtää sähköä kauvempaa kotimaasta korkeajännitelinjoja pirkin.

Ymmärä, pössö! kirjoitti:

Sinnehän sitä silloin alun perin olthiin tekemässäki, tuhanenkaheksansattaa luvun loppupuolela. Meneppä siihen rajajoen sillale kattelehmaan oikhein ajatuksen kanssa, miten niitä kiviä on siihen koskheen aseteltu. Alunperin oli jauhinmylly siinä torpan vieressä Myllyojassa. Ko se mylly ei antanu riittävästi voimaa, niin päätethiin koko väylä valjastaa. Kovasti tehtiin töitä, mutta sitte huomathiin, ettei net omat voimat siihen riitä. Sitteppä muutethiin suunitelmia. Net toimenpitheet väylälä nimitethiin kosken perkaukseksi, ettei se niin näitä päättäjiä hävettäs se kesken jääny homma ja se sähkömylly rakennethiin sitte siihen Jierisjoen suuhun, jossa virtaus oli vähän hillitympi. Siinä se oli vielä ennen sotia, mutta ko se soassa hävitethiin, niin alethiin ensi häthään ostamhaan sähköä ruottista. Sieltä sitä saathiin vielä muutama vuosikymmen sitte, ja se oman myllyn rakentaminen jätethiin suunitelmista vähitellen kokohnaan pois. Oli se kyllä aika huonoaki se kaukaa tuotu ruottin sähkö. Linjat pakkas katkeilemhaan varsinki pimeän ja pakkasen aikana talvela, ko langat oli pakkasen takia kirheinä. Nykysin on etulisempaa siirtää sähköä kauvempaa kotimaasta korkeajännitelinjoja pirkin.

Nuita vanhoja tarinoita olisi mukava kuulla lisää.

Kuka sitä suunnitteli?

en muista, kirjoitti:

Kuka sitä suunnitteli?

Son muuten tuo väylä torpanniskasta-ruosterannale asti Latalassen veljen elikkä Mannerheimkeken väylä nautinto oikeuksilthaan..ei kannate mennä matheita puhumatttakhaan tioksitiliohia pyytähmään.varsikhaan myllyksen voipi Keke hermostua,,