Solipsismi on alkanut viime aikoina ahdistamaan minua. Suuri osa onnestani tuntuu perustuvan siihen, että on muitakin ihmisiä joiden kanssa voin jakaa huoleni ja murheeni, ja joita voin sitten vastavuoroisesti itsekin auttaa. Olen kuitenkin viime aikoina ihan tosissani alkanut kyseenalaistamaan havaintojeni todenmukaisuutta ja luonnetta, sekä pohtimaan mitä niiden takaa oikeasti löytyy.
Kyseinen ajatus on kuitenkin todella mielenkiintoinen, vaikkakin ahdistava... onko tätä muillakin? Ensimmäisessä vaiheessa kun rupesin ajattelemaan tätä ahdisti niin paljon että en voinut edes seisoa.
Löysin solipsismisyndroomasta (oikea suomennos?) kertovan nettisivun joka kuitenkin helpotti oloani vähän.
http://solipsismhelp.webs.com/
Ajatuksia...?
Kyseinen ajatus on kuitenkin todella mielenkiintoinen, vaikkakin ahdistava... onko tätä muillakin? Ensimmäisessä vaiheessa kun rupesin ajattelemaan tätä ahdisti niin paljon että en voinut edes seisoa.
Löysin solipsismisyndroomasta (oikea suomennos?) kertovan nettisivun joka kuitenkin helpotti oloani vähän.
http://solipsismhelp.webs.com/
Ajatuksia...?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Reaktiosi ulkoiseen maailmaan ovat syntyneet pitkän evoluution tuloksena. Evoluutio on optimoinut ne juuri sopiviksi. Jos jokin reaktio olisi oleellisesti pienempi tai suurempi, joutuisit pian onnettomuuteen. Esim. liika hitaus olisi johtanut jo esi-isäsi pedon suuhun.
Ne, joilla on sopivimmat reaktiot, ovat saaneet enemmän geenejä jälkeläisiinsä, ja siten koko populaation geenivarastoon ja täten vaikuttaneet evoluution suuntaan.
Jos ympäristö olisi kuvitteellinen, ei ole todennäköistä, että olisi syntynyt sellainen geenirihma, kuin sinulla on. On täysin pois laskuista, että siihen olisi syntynyt sattumalta kyky välttää monia vaaroja. Jos ympäristö ei olisi todellisesti vaikuttanut geenistösi syntyyn, sinua ei olisi.
Tämä on varminta tietoa, mitä meillä on maailmasta, lähes varmuudella 1. Looginen tieto olisi täysi 1, mutta looginen tieto ei sano maailmasta mitään.
Kysymys solipsismistä ei siis voi olla looginen, koska kyse on (ulko)maailman olemassaolosta, Se, että ulkomaailma on olemassa on siis lähes varma, se että solipsismi olisi oikea selitys, on lähes varmuudella 0.
Kysymys on lopulta tilastomatemaattinen. On äärimmäisen epätodennäköista, että ulkomaailmaa ei olisi. Loogisesti sitä ei voi todistaa.