Oletteko huomaneet että naiset ovat erittäin kieroja työelämässä? Jos puhutaan esim miesvaltaisesta alasta jonne tunkee mukaan naisia, niin naiset kaveeraavat eniten sen miespuolisen henkilön kanssa josta on eniten naiselle hyötyä.
Naiset työskentelevät mieluiten kokeneimman insinöörin, tohtorin tai asentajan seurassa, koska nainen hyötyy näistä tyypeistä kaikkein eniten.
Joku saattaisi ajatella että nainen pitää eniten osaavista mieshenkilöistä, mutta totuus on ihan jotain muuta, ainoastaan naisen oma etu on tärkein. Tässä mielessä työelämän alfaurokset saavat naisia työpareiksi, koska naiset hakeutuvat näiden miesten seuraan ja sehän on yleensä työelämän alfaurosmiehillekin ihan ok.
Mistään romansseistahan näissä ei puhuta ,vaan ainoastaan naisen hyväksikäytöstä, verratuna siihen että varattu tai vapaa mies saa itselleen naispuolisen työparin, kun taas nainen hyötyy miehestä töiden kautta.
Naiset työskentelevät mieluiten kokeneimman insinöörin, tohtorin tai asentajan seurassa, koska nainen hyötyy näistä tyypeistä kaikkein eniten.
Joku saattaisi ajatella että nainen pitää eniten osaavista mieshenkilöistä, mutta totuus on ihan jotain muuta, ainoastaan naisen oma etu on tärkein. Tässä mielessä työelämän alfaurokset saavat naisia työpareiksi, koska naiset hakeutuvat näiden miesten seuraan ja sehän on yleensä työelämän alfaurosmiehillekin ihan ok.
Mistään romansseistahan näissä ei puhuta ,vaan ainoastaan naisen hyväksikäytöstä, verratuna siihen että varattu tai vapaa mies saa itselleen naispuolisen työparin, kun taas nainen hyötyy miehestä töiden kautta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ja tottakai nainen voi olla alfaurosmiehelle myös riippakivi, mutta hymyily ja iloisuus poistaa usein tämän ominaisuuden.
Väitätkö, etteivät aloittelevat miehet hakeudu sellaisten työkaverien (kokenein insinööri, tohtori, asentaja) työpariksi, joilta he voivat eniten oppia ammatillisesti? Eikö se ole koko työyhteisön etu, että aloittelija oppii mahdollisiman nopeasti hommansa?
Sinun kateutesi sitä työkaveria kohtaan (joka sen vetävännäköisen mimmin sai työparikseen) minä toki ymmärrän.
No ei kyse ole välttämättä aloittelijoista. Mutta sen mitä olen työelämässä huomannut, niin naiset tunkevat kokeneempien matkaan, mutta samassa asemassa olevat miehet eivät.
Eikä mistään vetävän näkoisistä mimmeistä ole kyse, kun rumiluksetkin tekevät samaa. Naisen logiikasta...MIKSI?
Ja sä olet niistä rumiluksistakin kateellinen.
No miten vain?? Naisen logiikka kiinnostaa. MIKSI?
Itsehän selitit, että siitä on kyseisille naisille hyötyä. Nähdäkseni vastasit siinä jo omaan kysymykseesi. Minä en tosin ymmärrä, mitä sinä tuolla "hyödyllä" oikein tarkoitat, kun et kerran tarkoittanut sitä, että vähemmän osaava oppisi työnsä kunnolla.
Sorry vaan, mutta pidän kyllä melko lailla keksittynä koko aloitusta.
Totta hitossa mä ainakin lyöttäydyn pian sen "kylkeen", joka nähdäkseni sen homman parhaiten taitaa! Oppiakseni.
Usein ne on olleet kauan ammatissaan työskennelleet,joskus naisia joskus miehiä!
Mut olen mä oppinut myös aivan vastakoulutetultakin: jotain uutta ja tärkeää!
Mut näitä "ammatti kateutta" sairastavia, yritän parhaani mukaan karttaa.
On näet sattunut niin, et neuvoo tieten tahtoen "päin puuta"!
Työpaikka romanssia en ole koskaan kokenut, syystä et se olisi rasite joka haittaa koko työyhteisöä.
Aviossa olen nykyään miehen kanssa, joka työskenteli ensimmäisessä työpaikassani.
Tavattiin parivuotta sen jälkeen,kun olin vaihtanut työpaikkaa.
Menin itse jutteleen elokuvateatterin aulassa,kun nähtiin sattumalta.
Nyt meillä on vuoden ikäinen tytär! :))
En ymmärrä mitä vikaa on hyötymisestä tiedon vaihtamismielessä..
Totta hitossa jos mun pitää valita, kumman kanssa alan hengata
A) rivimiehen joka ei puhua pukahda ja kenen kans keskustelut on luokkaa "Enmää noista ymmärrä" "Kylläpä on ilmoja pidellyt!"
vai B) miehen joka tietää ja kertoo mullekin juttuja joita tietää,
niin tottakai kukatahansa järkevä valitsee vaihtoehdon b, varsinkin kun kummankaan kanssa ei ole tarkoitus harrastaa seksiä eikä suhteita.
Sensijaan jos etsin seksiä, en A) etsi sitä työpaikalta ja B) siihen hommaan ja pariutumiseen kelpaa se mies ketä RAKASTAN ja ketä haluan, ja hänen kanssa muodostan parisuhteen mikäli mies on samaa mieltä.
Mikäli tämä mies sattuu tietämään jostakin jotain, niin se on pelkkää boonusta parisuhteeseen että mies osaa vaihtaa lampun ja tehdä pihatöitä ja vaikkapa laittaa ruokaakin! Sen miehen sensijaan ei tarvitse olla minun alani asiantuntija, melkeipä päinvastoin.
Mitä vikaa siinä on, etsiihän miehetkin naisen joka on hyvä sängyssä ja fiksukin..
Jotkut miehet ei halua liian fiksua naista, ja tässäkin voi piillä vinha totuus että jos kaksi liian samanlaista ja saman "tasoista" kiinnostuksen kohteet täysin identtiset lyöttäytyy yhteen, niin voi tulla sota kun molemmat vain kilpailee sitten kumpi on parempi.
Jos toinen on huono jossain, toinen parempi jossain, tulee tasapainoinen suhde koska molemmat täydentää toisensa heikkouksia.
Jokainen silti yrittää pärjätä elämässä ja edetä myös jotkut urallansakin, joten en tajua mitä pahaa siinä sinänsä on. Ottaisit oppia ja hengaisit sinäkin itseäsi hieman "parempiälyisten "kanssa niin voisit oppiakin jotain! NIin sitä ihminen oppii, että kuuntelee viisaampia, eikä vaan pysyttele siinä kerhossa jossa jo tiedetään samat asiat.
Ja sekin pitää vielä sanoa, ettei tässä ole väliä sillä onko mies vai nainen.
jos olisi viisas nainen joka tietää paljon, antaisi mun hengata hänen mukanaan päivät, ja pitäisi valita olenko vastaavan laisen miehen perässä vai naisen kanssa siellä töissä,
niin ainahan mukavampi se naisen kanssa vaihtaa mielipiteitä olisi.
mut jos ei siellä sellaisia naisia ole, niin sitten ei ole, mieskin kelpaa hyvin! Fiksuus vetää puoleensa, oli mies tai nainen.
Siinä kun ei seksuaalisesta asiasta ole kyse.
Toki se miksi miehet voi valita nimenomaan naisen, kenelle kertovat juttujaan, niin se taas on miesten oma ongelma ja jos siinä samalla naisena hyötyy miehen "silmänruokana" olosta nin ei se naiselta oo pois mitenkään, vaan siltä mieheltä.
Onkos joku lukenut juttuja siitä, miten työelämässä voi menestyä? Yksi tärkein oppi on, että hakeudu itseäsi fiksumpien seuraan. Joku jo totesikin, että fiksummaltaan voi oppia. Eikä kyse ole pelkästään urakehityksestä, mutta myös oman osaamisen kehittämiseen ja ammatilliseen kasvuun kuuluu tärkeänä osana uusien näkökulmien ja kokemuksien saaminen. On myös todettu, että työelämässä ihmisen oppimisesta 20 % tapahtuu oppimalla toisilta ihmisiltä ja vain 10 % perinteisellä luokka-oppimisella.
Sehän olisi suoranaista tyhmyyttä, että ei hakeutuisi itselleen hyödyllisiin tilanteisiin. Sitäpaitsi verkostoajattelu perustuu myös samaan ajatusmaailmaan. Verkostosta haetaan hyötyä, ja verkostolle tarjotaan hyötyä.
Työeälämää koskevassa kirjallisuudessa on huomattu, että tämän päivän hyviltä johtajilta vaaditaan sellaisia ominaisuuksia, joita naisilla luonnostaan on (juttuja löytyy ihan googlaamalla). Kenties tämä itseään fiksumpien seuraan hakeutuminen on sellainen asia, josta miesten kannattaisi ottaa mallia. Työelämä perustuu yhä enemmän läpinäkyvyyteen, avoimuuten ja tiedon jakamiseen. Pitäisikö naisten jättäytyä tällaisesta kokonaan pois? Fiksu ihminen myös kysyy itseään kokeneemmalta.
Miehillä taitaa olla pohjimmiltaan tässä sellainen ongelma, että he eivät halua huomata olevansa vähemmän fiksuja kuin toinen mies?