Millä kaikin eri tavoin rakennuksen voi eristää?

Onhan nuo vaahdot aikamoinen palokuorma, mutta aika useinhan eristeen hyvyys monilla on sama asia kuin pelkkä eristyskyky.

Noista edellämainituista kevytbetoni ei pala, ei homehdu, ei tarvitse höyrysulkuja, eristää ääntä hyvin jne. Seinästä tulee kuitenkin 0,5 metriä leveä, joka tuntuu tosin olevan normi muutenkin nykyään.

Jokin muu kriteeri kirjoitti:

Onhan nuo vaahdot aikamoinen palokuorma, mutta aika useinhan eristeen hyvyys monilla on sama asia kuin pelkkä eristyskyky.

Noista edellämainituista kevytbetoni ei pala, ei homehdu, ei tarvitse höyrysulkuja, eristää ääntä hyvin jne. Seinästä tulee kuitenkin 0,5 metriä leveä, joka tuntuu tosin olevan normi muutenkin nykyään.

Lue lisää

Katopa SPUn palotestit, eihän se edes pala. mineraalivilla sulaa kuin hattara auringonpaisteessa.

qwqwwe kirjoitti:

Katopa SPUn palotestit, eihän se edes pala. mineraalivilla sulaa kuin hattara auringonpaisteessa.

Lämpötilankesto 100 astetta. SPU- levyt laminoidaan yleensä, jolloin niiden palonkesto on varsin hyvä.

Siinä missä SPU:n palokuorma on 24 Mg/kg, niin kivivillan on 1,5 MJ/Kg ja lasivillan 2 MJ/kg. Onhan noissa aikamoinen ero. Ekovillat nyt jokainen arvaa.

SPU:ta tarvitaan painoa kohden vähemmän, jotta saavutetaan sama eristävyys, mutta samalla eristysmäärälläkin palokuorma on noin nelinkertainen.

Aivan netistä löydät kuuklaamalla, niin ei tarvitse omiin mielipiteisiin turvautua.

Jokin muu kriteeri kirjoitti:

Lämpötilankesto 100 astetta. SPU- levyt laminoidaan yleensä, jolloin niiden palonkesto on varsin hyvä.

Siinä missä SPU:n palokuorma on 24 Mg/kg, niin kivivillan on 1,5 MJ/Kg ja lasivillan 2 MJ/kg. Onhan noissa aikamoinen ero. Ekovillat nyt jokainen arvaa.

SPU:ta tarvitaan painoa kohden vähemmän, jotta saavutetaan sama eristävyys, mutta samalla eristysmäärälläkin palokuorma on noin nelinkertainen.

Aivan netistä löydät kuuklaamalla, niin ei tarvitse omiin mielipiteisiin turvautua.

Lue lisää

Se on aikalailla sama mikä palokuorma on, jos eriste ei osallistu paloon, niin se ei osallistu.

SPU:ta et saa palamaan, vaikka miten yrittäisit ja selluvillalla sama, mikä tosin johtuu palonestokemikaaleista, muutenhan selluvilla ei ole mitään muuta kuin revittyä paperia. Mutta lopputulos on se mikä ratkaisee.

Toki kumpikin noista palaa jotenkin, jos on tarpeeksi kuumaa.. Mutta useimmissa tapauksissa siinä vaiheessa alkaa olemaan aika samantekevää palaako se eristemateriaali vai ei. Aika monesti se on kuitenkin kipsilevyn takana ja täysin suojattuna palolta ainakin ne ensimmäiset 15 minuuttia (1000 asteen lämmössä).

EPS ja XPS voivat sitten olla vähän hankalampia tuon suhteen, ne kun palavat aika hyvin ja tuottavat vielä aika ikäviä palokaasuja.. Mutta niilläkin on kuitenkin aika usein syytä muistaa, että siinä vaiheessa kun se kipsilevy palaa puhki, on sisätiloissa sen verran kuumat paikat joka tapauksessa, että jos ei ole jo ulkona, niin alkaa olemaan jo aika kiire.

oijo087 kirjoitti:

Se on aikalailla sama mikä palokuorma on, jos eriste ei osallistu paloon, niin se ei osallistu.

SPU:ta et saa palamaan, vaikka miten yrittäisit ja selluvillalla sama, mikä tosin johtuu palonestokemikaaleista, muutenhan selluvilla ei ole mitään muuta kuin revittyä paperia. Mutta lopputulos on se mikä ratkaisee.

Toki kumpikin noista palaa jotenkin, jos on tarpeeksi kuumaa.. Mutta useimmissa tapauksissa siinä vaiheessa alkaa olemaan aika samantekevää palaako se eristemateriaali vai ei. Aika monesti se on kuitenkin kipsilevyn takana ja täysin suojattuna palolta ainakin ne ensimmäiset 15 minuuttia (1000 asteen lämmössä).

EPS ja XPS voivat sitten olla vähän hankalampia tuon suhteen, ne kun palavat aika hyvin ja tuottavat vielä aika ikäviä palokaasuja.. Mutta niilläkin on kuitenkin aika usein syytä muistaa, että siinä vaiheessa kun se kipsilevy palaa puhki, on sisätiloissa sen verran kuumat paikat joka tapauksessa, että jos ei ole jo ulkona, niin alkaa olemaan jo aika kiire.

Lue lisää

"Toki kumpikin noista palaa jotenkin, jos on tarpeeksi kuumaa.. Mutta useimmissa tapauksissa siinä vaiheessa alkaa olemaan aika samantekevää palaako se eristemateriaali vai ei. "

Eli kun palaa, niin sitten saa palaa rauhassa :)

Hieman sekoitat kaksi eri asiaa keskenään. Toinen on vaikuttaa siihen mitä energiaa tuli saa palaakseen ja toinen kuinka nopeasti tuli etenee. Kipsilevyt vaikuttavat tähän jälkimmäiseen ja tuohon ensimmäiseen taas lämpökuorma.


"SPU:ta et saa palamaan, vaikka miten yrittäisit ja selluvillalla sama,"

"Toki kumpikin noista palaa jotenkin, jos on tarpeeksi kuumaa."

Kumoat isekkin jo omat kirjoituksesi.

"Aika monesti se on kuitenkin kipsilevyn takana ja täysin suojattuna palolta ainakin ne ensimmäiset 15 minuuttia (1000 asteen lämmössä)."

Kipsilevy tuulensuojalevynä aina seinissä? Kipsilevy aina tuulensuojana yläpohjassa? Joopa joo.


Kipsilevyn takoitushan mainitsemissasi tapauksissa on korjata eristeen huonoutta. Jos seinä oli esim. edellä mainittua kevytbetonia, niin se ei tarvisisi mitään kipsilevyjä.


En oikein ymmärrä miksi intät vastaan asiassa. Asiasta löytyy vaikka kuinka paljon tietoa kuukkelilla. Jos kysymyksen esittäisin näin, niin ehkä asia olisi helpompi ymmärtää. Asuisitko 16 kerroksisen talon ylimmässä kerroksessa, jossa seinät ja välipohjat olisi eristetty selluvillalla, tai SPU:lla?

XPS(finnfoam) on eristävyydeltään huonompi, kuin jotkut villat. Mutta kestää kosteutta paremmin kuin villat.

Jokin muu kriteeri kirjoitti:

"Toki kumpikin noista palaa jotenkin, jos on tarpeeksi kuumaa.. Mutta useimmissa tapauksissa siinä vaiheessa alkaa olemaan aika samantekevää palaako se eristemateriaali vai ei. "

Eli kun palaa, niin sitten saa palaa rauhassa :)

Hieman sekoitat kaksi eri asiaa keskenään. Toinen on vaikuttaa siihen mitä energiaa tuli saa palaakseen ja toinen kuinka nopeasti tuli etenee. Kipsilevyt vaikuttavat tähän jälkimmäiseen ja tuohon ensimmäiseen taas lämpökuorma.


"SPU:ta et saa palamaan, vaikka miten yrittäisit ja selluvillalla sama,"

"Toki kumpikin noista palaa jotenkin, jos on tarpeeksi kuumaa."

Kumoat isekkin jo omat kirjoituksesi.

"Aika monesti se on kuitenkin kipsilevyn takana ja täysin suojattuna palolta ainakin ne ensimmäiset 15 minuuttia (1000 asteen lämmössä)."

Kipsilevy tuulensuojalevynä aina seinissä? Kipsilevy aina tuulensuojana yläpohjassa? Joopa joo.


Kipsilevyn takoitushan mainitsemissasi tapauksissa on korjata eristeen huonoutta. Jos seinä oli esim. edellä mainittua kevytbetonia, niin se ei tarvisisi mitään kipsilevyjä.


En oikein ymmärrä miksi intät vastaan asiassa. Asiasta löytyy vaikka kuinka paljon tietoa kuukkelilla. Jos kysymyksen esittäisin näin, niin ehkä asia olisi helpompi ymmärtää. Asuisitko 16 kerroksisen talon ylimmässä kerroksessa, jossa seinät ja välipohjat olisi eristetty selluvillalla, tai SPU:lla?

Lue lisää

Ensinnäkin voisin todeta, että minä en ole inttänyt mitään. En ole sinulle kirjoittanut ennen tätä kuin yhden viestin.. Ok, tajuan ettei se ole ihan selvää kun en vaivautunut keksimään kunnollista nikkiä vaan arvoin sattumanvaraisen..

Toisekseen kysymyksesi 16 kerroksisesta talosta on älytön. Jos nyt muissa taloissa ei välttämättä kipsituulensuojia olisikaan, niin kerrostaloissa yleisin seinärakenne on ns. sandwich-elementti, jossa eriste on tavallaan kahden betonilaatan välissä, vähän kuin täytteet leivän välissä (siitä nimitys "sandwich"). Eiköhän se eriste ole aika hyvin suojassa betonin sisällä, joten se on aika samantekevää mitä siellä on.

Tietääkseni välipohjia ei yleensä juuri eristetä.Ja...

Ala- ja yläpohienkin eristeet ovat tavallaan "ulkopuolella", siis alapohjassa lattialaatan alapuolella ja yläpohjassa betonisen sisäkaton yläpuolella, täysin eristettyinä sisätiloista, eli vaikka ne jostain kumman syystä palaisivatkin, niin sillä ei olisi kovinkaan suurta merkitystä.

Asiasta tosiaan löytyisi tietoa vaikka kuinka.. Se mitä en ymmärrä on se, että miksi tarraat siihen yhteen ainoaan löytämääsi tiedonjyvään? Tottakai näillä lämpöeristeillä on jokin teoreettinen lämpöarvo, koska niiden materiaalit koostuvat osin hiilestä ja vedystä.. Mutta pelkkä hiilen ja vedyn olemassaolo ei suoraan määrittele palokäyttäytymistä. Katso vaikka joku video näiden eristeiden polttokokeista, niitäkin löytyy varmasti kun vähän viitsii etsiä.

oijo087 kirjoitti:

Ensinnäkin voisin todeta, että minä en ole inttänyt mitään. En ole sinulle kirjoittanut ennen tätä kuin yhden viestin.. Ok, tajuan ettei se ole ihan selvää kun en vaivautunut keksimään kunnollista nikkiä vaan arvoin sattumanvaraisen..

Toisekseen kysymyksesi 16 kerroksisesta talosta on älytön. Jos nyt muissa taloissa ei välttämättä kipsituulensuojia olisikaan, niin kerrostaloissa yleisin seinärakenne on ns. sandwich-elementti, jossa eriste on tavallaan kahden betonilaatan välissä, vähän kuin täytteet leivän välissä (siitä nimitys "sandwich"). Eiköhän se eriste ole aika hyvin suojassa betonin sisällä, joten se on aika samantekevää mitä siellä on.

Tietääkseni välipohjia ei yleensä juuri eristetä.Ja...

Ala- ja yläpohienkin eristeet ovat tavallaan "ulkopuolella", siis alapohjassa lattialaatan alapuolella ja yläpohjassa betonisen sisäkaton yläpuolella, täysin eristettyinä sisätiloista, eli vaikka ne jostain kumman syystä palaisivatkin, niin sillä ei olisi kovinkaan suurta merkitystä.

Asiasta tosiaan löytyisi tietoa vaikka kuinka.. Se mitä en ymmärrä on se, että miksi tarraat siihen yhteen ainoaan löytämääsi tiedonjyvään? Tottakai näillä lämpöeristeillä on jokin teoreettinen lämpöarvo, koska niiden materiaalit koostuvat osin hiilestä ja vedystä.. Mutta pelkkä hiilen ja vedyn olemassaolo ei suoraan määrittele palokäyttäytymistä. Katso vaikka joku video näiden eristeiden polttokokeista, niitäkin löytyy varmasti kun vähän viitsii etsiä.

Lue lisää

Sorry, luulin, että olit sama kuin edellinen kirjoittaja.

Tarkoitus oli tuolla kerrostalolla kärjistää, että ymmärtäisit asian. En tainnut onnistua.

Eriste ei ole kerrostaloissa useinkaan kahden betonikerron välissä, vaan betonin ja ulkoverhouksen. Ennen tämä ulkoverhous oli usein betonia, jahka halpaa, mutta nykyään käytetään usein muita materiaaleja. Tuossa vieressä 0,5km päässä nököttää kerrostalo aivan tavallisella lautaverhouksella.


Välipohjat eristetään äänen eristämiseksi. Jos joskus vierailet 2- kerroksisessa talossa, joka on puolivalmis, niin huomannet asian.

Ja eiköhän nuo yläpohjat ole useimmissa taloissa jotakin muuta, kuin betonia. Tyypillisesti kipsilevy, höyrysulku, eriste.


Tarraudun yhteen asiaan? Kerrotko mikä se yksi tiedonjyvä näistä oli?

" ei pala, ei homehdu, ei tarvitse höyrysulkuja, eristää ääntä hyvin jne. "

Minusta tuntuu, että jotkut nyt ottivat tämän palamisen ja tarrautuivat siihen. Kun oikaisin palokuormasta, niin aletaan väittää yleistä mitattavaa totuutta vastaan. Kuten kirjoitit ovat XPS ja EPS aivan omassa luokassaan.

Jokin muu kriteeri kirjoitti:

Sorry, luulin, että olit sama kuin edellinen kirjoittaja.

Tarkoitus oli tuolla kerrostalolla kärjistää, että ymmärtäisit asian. En tainnut onnistua.

Eriste ei ole kerrostaloissa useinkaan kahden betonikerron välissä, vaan betonin ja ulkoverhouksen. Ennen tämä ulkoverhous oli usein betonia, jahka halpaa, mutta nykyään käytetään usein muita materiaaleja. Tuossa vieressä 0,5km päässä nököttää kerrostalo aivan tavallisella lautaverhouksella.


Välipohjat eristetään äänen eristämiseksi. Jos joskus vierailet 2- kerroksisessa talossa, joka on puolivalmis, niin huomannet asian.

Ja eiköhän nuo yläpohjat ole useimmissa taloissa jotakin muuta, kuin betonia. Tyypillisesti kipsilevy, höyrysulku, eriste.


Tarraudun yhteen asiaan? Kerrotko mikä se yksi tiedonjyvä näistä oli?

" ei pala, ei homehdu, ei tarvitse höyrysulkuja, eristää ääntä hyvin jne. "

Minusta tuntuu, että jotkut nyt ottivat tämän palamisen ja tarrautuivat siihen. Kun oikaisin palokuormasta, niin aletaan väittää yleistä mitattavaa totuutta vastaan. Kuten kirjoitit ovat XPS ja EPS aivan omassa luokassaan.

Lue lisää

Välipohjissa saatetaan käyttää jotain eristeitä äänieristykseen... Mutta siinä tapauksessa U-arvot ovat aika samantekeviä, ja yleisesti ottaen kovat muovieristeet taitavat olla huono valinta akustisiin tarkoituksiin.

Voihan kerrostaloissa olla muitakin seinärakenteita, mutta eiköhän se yleisin (ainakin toistaiseksi ja todennäköisesti vielä pitkään) ole se sandwich-elementti.

Kuvailemasi yläpohjarakenne on tyypillinen ainakin P3-luokan rakennuksissa.. Sitä en osaa sanoa millä rakenteilla tänä päivänä tehdään P1-luokan rakennuksia. Sen tiedän, että ennen niitä tehtiin ihan betonisilla yläpohjilla.

Palokuorman suhteen tuntuu ettet vieläkään oikein ymmärtänyt noiden SPU:n ja selluvillan palokäyttäytymistä. Käytännössä ne kun eivät vaikuta mitenkään esimerkiksi palolämpötilaan, eivät yksinään ylläpidä tulta jne. Teoriassa voidaan toki laskea jokin lämmöntuotto ja esimerkiksi hapenkulutus, mutta käytännössä se että nämä eristemateriaalit ylipäätään alkavat palaa vaatii sellaisia olosuhteita, joissa se eristemateriaalin "palaminen", jota voisi oikeastaan kuvata ehkä lähinnä "palossa kulumiseksi", ei vaikuta niihin olosuhteisiin millään merkityksellisellä tavalla. Käytännössä nämä materiaalit ovat jo itsessään paloa hidastavia, ja sellaisina niitä voi perustellusti verrata mineraalivilloihin.

oijo087 kirjoitti:

Välipohjissa saatetaan käyttää jotain eristeitä äänieristykseen... Mutta siinä tapauksessa U-arvot ovat aika samantekeviä, ja yleisesti ottaen kovat muovieristeet taitavat olla huono valinta akustisiin tarkoituksiin.

Voihan kerrostaloissa olla muitakin seinärakenteita, mutta eiköhän se yleisin (ainakin toistaiseksi ja todennäköisesti vielä pitkään) ole se sandwich-elementti.

Kuvailemasi yläpohjarakenne on tyypillinen ainakin P3-luokan rakennuksissa.. Sitä en osaa sanoa millä rakenteilla tänä päivänä tehdään P1-luokan rakennuksia. Sen tiedän, että ennen niitä tehtiin ihan betonisilla yläpohjilla.

Palokuorman suhteen tuntuu ettet vieläkään oikein ymmärtänyt noiden SPU:n ja selluvillan palokäyttäytymistä. Käytännössä ne kun eivät vaikuta mitenkään esimerkiksi palolämpötilaan, eivät yksinään ylläpidä tulta jne. Teoriassa voidaan toki laskea jokin lämmöntuotto ja esimerkiksi hapenkulutus, mutta käytännössä se että nämä eristemateriaalit ylipäätään alkavat palaa vaatii sellaisia olosuhteita, joissa se eristemateriaalin "palaminen", jota voisi oikeastaan kuvata ehkä lähinnä "palossa kulumiseksi", ei vaikuta niihin olosuhteisiin millään merkityksellisellä tavalla. Käytännössä nämä materiaalit ovat jo itsessään paloa hidastavia, ja sellaisina niitä voi perustellusti verrata mineraalivilloihin.

Lue lisää

"Välipohjissa saatetaan käyttää jotain eristeitä äänieristykseen... Mutta siinä tapauksessa U-arvot ovat aika samantekeviä, ja yleisesti ottaen kovat muovieristeet taitavat olla huono valinta akustisiin tarkoituksiin"

Juuri näin

"Voihan kerrostaloissa olla muitakin seinärakenteita, mutta eiköhän se yleisin (ainakin toistaiseksi ja todennäköisesti vielä pitkään) ole se sandwich-elementti."

Esimerkki paloturvallisuudesta, taisi todellakin mennä väärin. Olet entistä enemmän sekaisin.

"Kuvailemasi yläpohjarakenne on tyypillinen ainakin P3-luokan rakennuksissa.. Sitä en osaa sanoa millä rakenteilla tänä päivänä tehdään P1-luokan rakennuksia. Sen tiedän, että ennen niitä tehtiin ihan betonisilla yläpohjilla."

P3:stä oli kysymys. Kerrostaloesimerkki tosiaan sekoitti pääsi. P1:n tyypillisin on ontelot tänä päivänä, mutta ei aina, eikä todellakaan vanhoissa rakennuksissa.

Et oikein ymmärrä koko käsitettä palokuorma. Lue vaikka jostain käsite ensin ja kirjoita sitten vasta. Palokuorma määrittelee kuinka paljon palavaa energiaa löytyy tietystä tilasta (palo- osastosta) sekoitat tämän palamisnopeuteen ja sijaintiin. Palamisominaisuudet ilmeisesti olet käsittänyt oikein, etkä sekoita niitä tähän, joten pisteet siitä.

Ei tuo laskeminen miksikään teoriatasolle jää, vaan palo- osastointia edellytetään useimmilta rakennuksilta. Vaikka kuinka väität, niin SPU- levyillä ei palo- osastointia voi tehdä.

Voit jatkaa kirjotitelua yksiksesi asiasta.

Jokin muu kriteeri kirjoitti:

"Välipohjissa saatetaan käyttää jotain eristeitä äänieristykseen... Mutta siinä tapauksessa U-arvot ovat aika samantekeviä, ja yleisesti ottaen kovat muovieristeet taitavat olla huono valinta akustisiin tarkoituksiin"

Juuri näin

"Voihan kerrostaloissa olla muitakin seinärakenteita, mutta eiköhän se yleisin (ainakin toistaiseksi ja todennäköisesti vielä pitkään) ole se sandwich-elementti."

Esimerkki paloturvallisuudesta, taisi todellakin mennä väärin. Olet entistä enemmän sekaisin.

"Kuvailemasi yläpohjarakenne on tyypillinen ainakin P3-luokan rakennuksissa.. Sitä en osaa sanoa millä rakenteilla tänä päivänä tehdään P1-luokan rakennuksia. Sen tiedän, että ennen niitä tehtiin ihan betonisilla yläpohjilla."

P3:stä oli kysymys. Kerrostaloesimerkki tosiaan sekoitti pääsi. P1:n tyypillisin on ontelot tänä päivänä, mutta ei aina, eikä todellakaan vanhoissa rakennuksissa.

Et oikein ymmärrä koko käsitettä palokuorma. Lue vaikka jostain käsite ensin ja kirjoita sitten vasta. Palokuorma määrittelee kuinka paljon palavaa energiaa löytyy tietystä tilasta (palo- osastosta) sekoitat tämän palamisnopeuteen ja sijaintiin. Palamisominaisuudet ilmeisesti olet käsittänyt oikein, etkä sekoita niitä tähän, joten pisteet siitä.

Ei tuo laskeminen miksikään teoriatasolle jää, vaan palo- osastointia edellytetään useimmilta rakennuksilta. Vaikka kuinka väität, niin SPU- levyillä ei palo- osastointia voi tehdä.

Voit jatkaa kirjotitelua yksiksesi asiasta.

Lue lisää

"Palokuorma määrittelee kuinka paljon palavaa energiaa löytyy tietystä tilasta (palo- osastosta) sekoitat tämän palamisnopeuteen ja sijaintiin"

Enkä sekoita, vaan puhun yleisemmin paloturvallisuudesta. Itsehän vänkäät palokuormasta, vaikkei sillä ole olennaista merkitystä tässä tapauksessa.

oijo087 kirjoitti:

"Palokuorma määrittelee kuinka paljon palavaa energiaa löytyy tietystä tilasta (palo- osastosta) sekoitat tämän palamisnopeuteen ja sijaintiin"

Enkä sekoita, vaan puhun yleisemmin paloturvallisuudesta. Itsehän vänkäät palokuormasta, vaikkei sillä ole olennaista merkitystä tässä tapauksessa.

Lue lisää

Ja kun asialliset argumentit loppuvat, niin alkaa ahkera miinusäänestys, vai?

Savi, lanta, oljet jne. Eivät maksa mitään.

Onhan ne rumia kirjoitti:

Savi, lanta, oljet jne. Eivät maksa mitään.

Eihän vaahtokaan kallista ole mutta sen laitatuttaminen ilmeisesti maksaa.

Voiko eristää kunnolla muuten kuin kahden pinnan välin täytöllä?

lämpöeristys kirjoitti:

Eihän vaahtokaan kallista ole mutta sen laitatuttaminen ilmeisesti maksaa.

Voiko eristää kunnolla muuten kuin kahden pinnan välin täytöllä?

Voi toki.. Aika hyvin se perusvillakin eristää vaikkei olisi mitään muuta kuin tuulensuoja ulkopuolella.. Tosin, sitä pölyä irtoaa sitten jopa näistä uusistakin villoista ja hengitystieärsytykset ovat taattuja..

EPS, XPS ja uretaanilevyt toimivat ihan yhtä hyvin paljaana kuin verhoiltunakin... Ei se kipsilevy mitään eristä.. Paitsi tietenkin tulta, sillä kipsin kidevesi estää kipsilevyä lämpenemästä yli 100 asteen.. Kideveden haihtuminen tosin rikkoo sen rakenteen samalla, ja levy tuhoutuu, mutta kestää silti 1000 asteen lämpöä 15 minuuttia per normaali 13 millinen levy.

Eihän yläpohjissakaan laiteta yleensä mitään eristeen päälle.. Ja katon levytys on lämmöneristyksen kannalta lähinnä kosmetiikkaa. Villaeristeiden ilmanläpäisy on tosin sitä luokkaa, että jokin suht ilmatiivis kerros tarvitaan.

Persialainen matto. Arvo vaan nousee vuosien saatossa

tunge kulli sinne