Eli kestävä perusjuhta ympärivuotiseen työmatkapyöräilyyn. Tarakan täytyy saada kiinnitettyä. Eikä sitten mitään sinkuloita ja rinkuloita suositella. Työmatka suuntaan 7km. Pyöräkauppias sanoi kappavaihteellisen olevan 20 % raskaampi poljettava. Pitäneekö tuo paikkaansa?
Työmatka fillarilla
ituri
20295
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Jos matka on vain tuo 7 km ja haetaan yksinkertaista peruspyörää ympärivuotiseen käyttöön, niin Helkaman tai Pelagon peruspyörät olisivat yksi vaihtoehto ilman vaihteita. Konan Rovekin käy, mutta on tarpeettoman monimutkainen lyhyille työmatkoille.
Tarakka on vähän hassu vaatimus, koska joitakin hiilikuiturunkoja lukuunottamatta sen saa kaikkiin pyöriin. Suosittelen runkomateriaaliksi terästä tai kuitua ajomukavuuden takia. Alumiini on keskimäärin epämiellyttävän kovaa.
Suosittelen ehdottomasti Nishikin hybrid trekking mallistosta joku mieleisesi. Alumiini runko on erittäin mielyttävä ja teräs etuhaarukka toimii moitteettomasti ja on jämäkkä. Kappavaihdetta en suosittele talvikäyttöön.
"...Alumiini runko on erittäin mielyttävä..."
Ihan oikeasti, koita laittaa jotain tolkkua vedätyksiisi.
Napavaihteinen on raskas poljettava varsinkin kovilla pakkasilla. Napa on täytetty vaseliinilla joka jäykistyy pakkasessa ja vastustaa hammaspyörien pyörimistä. Napavaihteisessakin suora välitys, esimerkiksi 3-vaihteisen kakkonen tai 7-vaihteisen nelonen toimii kuitenkin pakkasessakin suurinpiirtein yhtä kevyesti kuin vaihteeton jalkajarrullinen napa.
Sopivan navan/vaihteiston valinta on ihan mielipidekysymys. Napavaihteisen huonot puolet tulikin tuossa edellä, hyvät puolet ovat pieni huollon tarve. Ketjuvaihteinen on kevyempi poljettava, mutta likaisena ketjut ja takavaihtaja kuluvat melko nopeasti vaihtokuntoon.
Talvipyöräilyyn suosittelisin suht' leveitä renkaita. Itse olen todennut 47 milliä leveät aika sopiviksi. Kapeammat tuntuu hakevan herkemmin urissa ja muutenkin muljuavan enemmän lumessa. Ja kunnolliset lokasuojat pitää työmatkapyörässä olla ilman muuta. Ei mitään maastomallin läppiä vaan mahdollisimman pitkät ja alas ulottuvat kaaret. Silti lokasuojan ja renkaan väliin pitää jäädä pari senttiä tilaa, ettei lumi pakkaannu renkaan ja lokasuojan väliin
Jarruissa kannattaa välttää vannejarruja. Niitä joutuu säätämään vähän väliä palojen kuluessa, ja ympärivuotisessa joka sään työmatkapyöräilyssä vannejarrut tuhoavat vannekehät vähän turhan nopeasti.
Miten suosittelisit putsattavaksi ketjua ja vaihtajaa? Ketju irti ja rapsuttelemaan?
Jos rahaa on käytettävissä kohtuullisesti, niin menisin johonkin pyöriä kasaavaan firmaan. Foxcomp Turku tekee pyöriä All City'n ja Salsan runkoihin. Pyorahuolto.com'lla on hyllyssä ainakin Singularia. Noihin sitten hyvät kiekot, vaihteita halun mukaan ja satulaksi Brooksia.
Kappavaihteet kiertäisin kaukaa. Poikkeuksena ehkä Rohloff. Sekin vaatinee kaksi huoltoa vuodessa ja eri öljyt talveksi kuin kesäksi?
Rohloffin hinta saattaa myös olla este sen hankintaan. Kovin moni ei ole valmis maksamaan tuhatta euroa pelkästä navasta/vaihteista...
Eli päädytään joko sinkulaan tai ihan normaaleihin ketjuvaihteisiin. Työmatkakäytössä maantiesarja on fiksumpi valinta kuin maastosarja.
Juu, sinkulan ja ketjuvaihteisen välillä minäkin sen valinnan tekisin. Aloittaja kuitenkin ilmoitti, että sinkula ei ole vaihtoehto, joten jäljelle jää ainoastaan ketjuvaihteiset. Ja miksei myös se Rohloff, jos on valmis maksamaan 2000 euroa polkupyörästä.
Aika moni näyttää kyllä veivaavan työmatkaa Shimanonkin napavaihteilla.
Mitä eroa on maantie- ja maastovaihtajilla? Miksi maantiesarja sopii työmatkakäyttöön paremmin? Mulla ei ole mitään kokemusta maantiepyörien osasarjoista...
Mutta luulisi että tuolla suolasohjo-nuoska-puuteri keleissä maastosarja toimii kyllä paremmin.
Maantiesarjoihin on nykyään pakkoja, joilla välitykset saa sopiviksi. Kiivetäänhän maantiepyörillä vuortenrinteitäkin.
Toimivuus vaihtelee ja keskihintaluokan sarjoja sanotaan joskus varmatoimisemmiksi huonoissa olosuhteissa, kuin hintahaitarin yläpäätä. Samoin valmistajista käydään keskustelua. Campan Veloce on mielestäni hyvä.
Oma ratkaisuni on, että crossarini on sinkulla/fixi. Kesällä ajelen fixinä ja talvella vapaarattaalla. Muuton jälkeen ei ole mahdollisuutta työmatka-ajeluun, joten lenkkipäivät voi itse valita.
En löytänyt oikeastaan muuta vaihtoehtoa, kuin jo yllkin kehuttu Trekking tyylinen Hybrid. Kunnon lokarit ja tarakka valmiina ja reilusti tonnilla saat kunnollisen kulkineen ja joissain tuon hintaisissa saattaapi olla maanmainio jousitukin edessä vakiona, joka on erittäin hyvä varuste hiekkateillä ja kaupungin vilinässä. Katsele vaihtoehtoja vaikka Nishikin sivuilta ja sieltä valitset itsellesi juuri sopivan ja oikealla kokojakaumalla olevan pyörän.
:D :D :D
Myös minä nopeasti googletin ja löytyi oikeastaan vain yksi pyörämalli, joka ssopii mainiosti aloittajan tarpeisiin. Ratasvaihteella ja levyjarruilla varustettu Hybrid. Kunnollinen alumiinirunko, jousohaarukka, leveät saksalaityyliset trekking lokasuojat ja tavarateline, sekä vähintään 622/42 pistosuojatut renkaat. Hinta siinä 600-700 euroa ja ylempänä mainittu Nishiki lienee ankaran googletuksen jälkeen parhaalta vaihtoehdolta.
:D :D :D
Joku ihan perus hybridi ei ihan paskimmalla takavaihtajalla. Alennusmyynneistä kannattaa katsella.
crossari
Jos on lokasuojallinen pyörä niin kannattaa talvirenkaita valitessa varmistaa että profiili on sellainen että jää tilaa lokarin ja renkaan väliin. Itsellä oli nokian renkaat, mutta liian korkea profiili pakkasi lunta lokasuojiin. Yllätten biltemasta löytyi toimiva matalammalla profiililla ja pikkurahalla. Hyvin ovat toimineet.
Toinen juttu: Joissain kaupungeissa hiekoitetaan terävällä sepelillä (vai liekö sapelia) nuo nokian renkaat olivat juuri sen malliset että sepeli meni pahasti rengaskuvioon. Oli sellainen kauhujakso jolloin vaihdoin koko ajan sisäkumia kun sepeli teki tuhojaan. Eli kannattaa varmistaa se kuvio, tai ainakin se minkälainen lävistyksen kesto on renkailla. Tätä ei muuten tapahtunut viime talvena kertaakaan kun laiskana miehenä ajelin koko talven "slickseillä". Tänään tuli tosin sen verran reippailtua että vaihdoin talvipyörään nastat eteen ja taakse.
Ja tietysti jos nastan vaihto ei jaksa napata; riittää jos laittaa nastan vain eturenkaaseen.
ai niin vielä. Totta että napavaihteinen hyytyy kovalla pakkasella. Itse olen pitänyt rajana 17-astetta, ja yleensä en ole joutunut pyöräilyn lisäksi "kuntopyöräilemään". Omien havaintojen mukaan napavaihteet hyytyvät -20 ja alle lämpötiloissa. Olempa tainnut joskun kokeilla -30 lämpötilassa. Mutta kaarsin vain takaisin ja työnsin polkupyörän takaisin autotalliin.
Itselläni taas Nokian Hakkapeliitta W106 ja W240 renkaat ovat toimineet hyvin jo neljä talvea. Ne ovat olleet immuuneita ainakin Espoossa käytetylle tappajasepelille, joka on muutaman kerran puhkonut kumit kun kesärenkaat ovat olleet alla. 'Immuuneita' tarkoittaa tässä sitä, että en ainakaan vuosi sitten renkaita tarkastellessni huomannut sepelin tehneen kumiin näkyviä vaurioita enkä myöskään muista kumin kertaakaan puhjenneen nastarengaskautena.
Ensimmäisiksi nastarenkaikseni valitsin itsekin aikoinaan Bilteman renkaat niiden edullisen hinnan takia. Parin talven käytön jälkeen niiden nastat litistyivät pehmeyttään. Sitä en tiedä onko niiden nastoissa sittemmin alettu käyttää kovempaa metallia. Hakkapeliitoissani nastat ovat säilyttäneet muotonsa.