Olen 25 vuotias vasta muuttanut uudelle paikkakunnalle enkä tunne täällä montaa ihmistä. Kaikki ne kaverit mitä mulla on vanhalla paikkakunnalla ja täällä seurustelee vakavasti. Olen siis se ainoa sinkku. Kaverit ei enää tykkää käydä baareissa vaikka pyydänki heitä lähtemään. Käyn siis harvoin ulkona, mutta olen sosiaalinen, tykkään tanssia ja haluan nähdä ihmisiä muuallakin kuin tv:stä tai töissä. Masentaa istua kaikki lauantai illat kotona yksin. Voiko käydä yksin siis baareissa? Jos sanon esim jollekin miehelle että olen yksin mitä te miehet ajattelette tästä? Mun piireissä sitä ei suosita ja tuttavien mielestä se on säälittävää. En vois heille mennä sanomaan, että olin yksin ulkona. Muutenki kun baarissa käy kaveriporukan kanssa (tai vaikka yhden kaverin kanssa) jossain vaiheessa ryhmä on jakautunut ja osa on kadottanut toisensa ja mäki oon monta kertaa periaateessa ollut yksin loppuillan kun kaikki on hävinny. Mulla ei ole tarvetta pokailla, mutta eihän "herra oikea" tule oveen koputtamaan... Mutta jos menisin yksin baariin miten sielä on olla?
Voiko nainen mennä yksin baariin?
Menojalka vipattaa
34496
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Voi mennä. Käyn itse baareissa iskemässä yksinäisiä naisia koska kaverit olis vaan häitiöksi. Meet vaa vaan hakee tanssimaan jotain miestä ja juttu lähtee siitä, niin mä teen et haen naista tanssimaan.
Ei täällä päin ainakaan voi. Heti katotaan kieroon ja pidetään omituisena.
Kyllähän se vähän arveluttavaa on 25-vuotiaan naisen mennä yksin baariin koska silloin kaikki muut ihmiset saattavat hänestä ajatella kaikkea negatiivista ja miettisivät sitä että mikä hänessä mahtaa oikein olla vikana kun ei ole ketään kavereita mukaansa sinne saanut.
no läppä läppänä, mee vaan ja pidä hauskaa.
darkfear- kompleksi = Erilaisiin subjektiivisiin pelkotilohin perustuva olotila joka estää ihmistä tekemästä käytännössä sitä mitä periaatteessa haluaa.
Hei haloo! Nyt eletään vuotta 2013 ja nuori ihminen kysyy tuollaista, ei kuulosta hyvältä.
Baariin tai ihan minne vain voi mennä yhtä hyvin yksin kuin kaksin tai suuremmalla porukalla. Miksi ihmeessä ei voisi? Miten tämä(kin) asia voi olla muitten luulemisista kiinni? Kun itse menen, teen sen omien tarpeitteni ja toiveitteni takia enkä tarvitse siihen jonkun muun lupaa enkä mielipidettä. Enkä kysy.
Baarissa saa olla ihan yhtä luonnollinen oikea minänsä kuin kaikkialla muuallakin. Ei siellä tarvitse tekeytyä pokailevaksi seksibimpoksi tai vetää mitään muutakaan roolia, siellä(kin) voi olla oma ihana itsensä. Jos joku (mieäs) ihmettelee yksin kulkemista, niin se on hänen ongelmansa, ainakaan minun ongelmaa siitä ei ikinä tule.
Itse en kyllä uskaltaisi mennä omin päin kun siellä saattaisi olla joitain muita kirjallisuuden opiskelijoita ja he puolestaan ihmettelisivät yksinoloani.
Von lähtee sun kans baariin, missäs asut.? Jatkoille mennää sitten mun luokse..
Kiitos vastauksista! Onhan tä vähän tyhmä ajattelun aihe tänä päivänä, varsinki ku ei mulla tuu täällä tuttuja vastaan. Jos pitäis vaan uskaltautuu ja sit se on koettu. Jos en tykkää eipä tätä enää tartte miettiä :).
Fiksun olosia tuttavia sulla.
Olen monestikin käynyt yksin baarissa ja se on ollut ihana mukavaa. Usein tilanne on ollut sellainen, että ollaan oltu ystävien kanssa aiemmin illalla syömässä ja sitten kaikki (parilliset) pikkuhiljaa häipyvät kotiinsa ja minä jään sinkkuna yksin bilettämään. Tuollaisissa tilanteissa ei ole itselleni ollut mikään kynnys mennä jatkamaan iltaa yksikseen. Parempi vaihtoehto kuin mennä yksin hiljaiseen ja pimeään kotiin, jossa kukaan ei odota. Yksin baarissa käydessä olen myös usein huomannut, että varsinkin miesten on helpompi lähestyä minua, kun vierelläni ei ole yhtään tyttökaveria arvostelemassa miestä. Joten lämpimästi suosittelen menemään baariin yksin. Varsinkin jossain yökerhotyyppisissä paikoissa on niin paljon ihmisiä, että kukaan ei kiinnitä mitään huomiota siihen, jos joku on siellä ilman seuraa ja jos on todella kiusaantunut, niin ainahan voi vähän narrata, että kaverit menivät vessaan, löysivät miesseuraa tai lähtivät jo kotiin, jos ei kehtaa tunnustaa tuleensa baariin yksin. En tosin tajua mitä noloa siinä muka on.
Kaikki katsovat kuin vierasta sikaa jos yksin kuljet..äläkä vaan lähde jonkun mukana ulos ovesta sillä silloin jo ajattelevat sinun olevan helppo nakki. Vaikka lähtisitte vain samaa matkaa mutta omiin koteihin.
Saanko kysyä mihin paikkakunnalle oot muuttanut?
Mutta joo itse asiasta, niin kyllä naiset voi aina käydä yksinkin baareissa, eikä siinä ole mitään outoa tai säälittävää. Toisin kun meidän miesten tapauksessa.
Naisten kohdalla kun sitä yksin liikkumista pidetään tänä päivänä pelkästään rohkeana ja itsenäisen naisen merkkinä, kun uskaltaa liikkua baareissa ilman kaveriseuraa. Miesten kohdalla kun sitä yksin liikkumista taas pidetään vain pelkästään säälittävänä ja yksinäisen luuserin merkkinä ja tästä kyllä kaikki ihmiset aina ajattelevat kaikkea negatiivista. Just tämän vuoksi en itse käy nykyään enää ollenkaan yksin baareissa.
Mutta joo kyllä sä voit naisena aivan hyvin käydä yksinkin baareissa, että ei siitä ainakaan miesten luulisi ajattelevan mitään negatiivista.
Pitääkö rohkeuteenkin siis pyytää lupa muilta? Että saa olla rohkea, vain jos muut sen hyväksyy?
Olen muuttanut Helsinkiin.
Tekee hyvää muuttaa säännöllisesti ja vaihtaa ympäristöä. Voi alkaa aina alusta. Uudet paikat ja ihmiset. Jos kauas muutat kukaan ei tiedä sinusta mitään.
No hesassa ainakin riittää baareja mistä valita. Siellä ei kukaan varmasti kiinnitä mitään huomiota yksin liikkeellä olevaan nuoreen naiseen, joten ihan hyvin voit varmasti käydä yksinkin baareissa.
Tosin nuoret miehet eivät kyllä voi käydä yksin hesan baareissa, kun siitä kyllä ajatellaan aina kaikkea negatiivista.
Yleensä yksin liikkuvat miehet ovat saalistamassa naisia ja ehkä myös naisetkin..
Se on totta ettei hesassa kukaan kiinnitä mitään huomiota yksin liikkuvaan naiseen. Saa rauhassa liikkua kuin olisi vallan ilmaa. Ei häiritse ketään eikä kukaan häiritse. Eri asia kauniit ja viehättävät naiset. Kysyntää riittää.
Testaa vähän erilaisia baareja, missä itselläs on mukavinta olla. Keskusta on ahdettu täyteen kaikenmaailman kuppiloita, kaikissa on toki illasta ja paikasta riippuen eri meininki. Pienet, viihtyisät cocktailbaarit, meluisat sporttibaarit, livemusalla pelaavat pubit, hämyisät rokkibaarit, siistimmät viinipaikat...
Yökerhovalikoimaa keskustasta löytyy viikonloppuisin ähkypaljon. Yökerhoissa on monen yksinliikkuvan "helpompi" olla jos yksin istuskelu pienemmässä paikassa ei maistu. Eri yökerhoissa/ baareissa käy hyvin erityylistä jengiä, eikä sitä omaa suosikkia oikein löydä muuten kuin kokeilemalla.
Nää on varmasti ihan itsestäänselvyyksiä ja vaikutan tyhmältä kun moisia jankkaan, mutta tälläkin palstalla käy selväksi että monet ihmiset luo itselleen hirveitä paineita lähteä baariin itsekseen. Ihan syyttä suotta!
Jos ei heti uskalla hypätä "syvään veteen" ja lähteä sheikkaamaan tanssilattialle suosikkibaareihin, niin hyvä tapa treenata sitä yksin baarissa viihtymistä on käydä iltaisin semmoisessa paikassa missä tuntee olonsa mukavaksi päiväsaikaan. Lukee vaikka lehtiä tai jotain kirjaa. Oppii olemaan vähän luontevammin yksin liikenteessä yöaikaan, kun sitä harjoittelee. Sitten ei tunnu enää niin vaivaannuttavalta lähteä yksin uusiinkin paikkoihin.
Keskustassa sekalaista sakkia vetäviä yökerhoja on runsaasti, heittämällä tulee mieleen nyt Apollo, Lady Moon, Aussie Club, Milliklubi, Kalle, Erottaja, Circus. Monissa mukamas "hienommissa" mestoissa saattaa tuntea olonsa ulkopuoliseksi itsekseen (Tiger, Namu), ja tiettyä tyyliä edustavat yökerhot taas ei ehkä maistu kaikille (dance Venue, rock Greenroom, "eliitti" Teatteri, gay DTM jne...)
Mutta nuo pari on ainakin semmoisia paikkoja joissa ei odoteta tiettyä ulkonäköä ihmiseltä, kuten sanottu sekalaista sakkia. Noissa ainakaan ei 25v naisen varmasti tarvitse pitkään yksin notkua, ellei ole ihan täysi suohirviö.
25v ja vieläkin noin kovasti mietityttää mitä muut on mieltä? Sun tekemiset, sun elämä. Et ole enää ylästeikäinen pissis-klikissä kulkeva lammas, jolle kaveriporukan paine asettaa rajat sopivalle puuhalle/ musiikille/ vaatetyylille jne.
Oon itsekin 25v ja tottunut yksinliikkumiseen jo ihan muksusta asti. Baariin lähtö yksin ei ole mielestäni sen kummempaa kuin lähi-Alepaankaan meno. Jos huvittaa tehdä jotain, niin sitten tehdään - toki lain puitteissa jne, mut tarkoitan nyt siis näitä jokapäiväisiä tapahtumia.
Hassua ettei ihmiset "uskalla" tai tohdi tehdä mitä huvittaisi, kun pelätään mitä muut on ajattelee. Olisi iteltä jäänyt niinnn paljon jo tähän mennessä näkemättä ja kokematta, jos oisin ootellut kavereita seuraksi tai kynsiä pureskellen pohtinut, että en voikaan tehdä näin jos kaverit katsookin paheksuen.
Tuli reissattua toissa vuonna Aasiaa ristiinrastiin, yksin. Kaupunkilomia on tehty pitkin Eurooppaa, yksin. Ja ihan jokapäiväiset puuhatkin hoituvat ihan yksin. Kahville voi mennä itsekseen, ja leffaan, ja baariin. Mitä väliä jos joku katsoisi vinosti? Se ei ole millään lailla sulta pois. Mä en ole koskaan huomannut kenenkään paheksuvan tai hihittelevän tai mitään vastaavaa, kun olen itsekseni liikenteessä. Varmaan pääasiassa siksi, etten kiinnitä moiseen huomiota. On niin paljon muutakin tekemistä!
Kohtapuoliin lähden baariin ja siitä myöhemmin yökerhoon tanssimaan. Yksin. Enkä ennen tätä edes pohtinut, että siinä olisi jotain outoa :D Kun kerran huvittaa tanssia ja juoda pari drinkkiä, niin tietenkin lähden ulos! Ja jos jonkun kivan miehen kanssa tulee tanssittua ja numerot vaihdettua niin sittenhän ilta on aina vaan onnistuneenpi.
Oikein hauskaa lauantai-iltaa vaan kaikille, toivottavasti ne jotka baariin haluaisivat nyt uskaltautuisivat testaamaan yksin lähtemistä. Ei pidä luoda valmiiksi mitään ennakkopelkoja, sen kun menee vaan pitämään hauskaa! :)
No naisten on toki paljon helpompi liikkua aina yksin joka paikassa, kun mitä miesten olisi. Siitä kun harvemmin ajatellaan mitään negatiivista, jos naiset käyvät yksin esim. baareissa, laivaristeilyillä ja ulkomaan matkoilla. Mutta jos nuorempi mies käy yksin näissä paikoissa, niin silloin kyllä varmasti kaikki ajattelevat siitä kaikkea negatiivista ja miettivät heti, että miksei miehellä ole ketään kavereita mukana tollaisissa paikoissa.
Oon itse yli kolmekymppinen mies, enkä pysty kyllä mitenkään käymään yksin baareissa tai missään tollaissa paikoissa, kun pelottaa niin se asia, että miten ne kaikki muut ihmiset siihen oikein suhtautuvat.
On vaan harmittanut itseäni kovasti, kun on joutunut niin usein jättämään baarireissujakin tekemättä ihan vaan sen takia, kun en ole pystynyt yksin sinne lähtemään. Mutta eipä sitä ole yksin viitsinyt lähteä, kun on muutenkin niistä yksinäisistä baarireissuista vain pelkästään huonoja kokemuksia.
Sä olet kyllä säälittävyyden huippu kun plussailet omia ruikutuksiasi ikään kuin sulla olisi samanmielisiä KAVEREITA täällä.
Mitä ihmeen väliä sillä on, mitä muut ajattelevat? Ei sen pitäisi todellakaan estää sinua elämästä, kuten tällä hetkellä tuntuu tapahtuvan. Rohkaise nyt edes kerran itsesi ja tee jotain silläkin uhalla, että joku ajattelee toiminnastasi negatiivisesti. Et sinä pysty tekemään yhtään mitään koko elämässäsi, jos todella ajattelet noin, koska joka hetki, nytkin kotona ollessasi, esim. naapuriasi voi ärsyttää se, että olet olemassa, kolistelet asunnossasi tai vedät vessan väärään aikaan jne. Et ole vastuussa toisten ihmisten ajatuksista, joten sinun täytyy lopettaa tuo "anteeksi, että olen olemassa"-asenne. Et ole itse pyytänyt syntyä maailmaan, joten anna muiden ajatella omia ajatuksiaan. Eivätkä ne ajatukset aina edes ole negatiivisia ja arvostelevia, vaan suurimmaksi osaksi ainoastaan välinpitämättömiä. Who cares?
Voitasko KERRANKIN puhua naisten yksin baarissa käynnistä ilman, että puhutaan samalla sun aina vaan ja pelkästään huonoista kokemuksista?
Miesten yksin baarissa käynnille on omistettu jo monen monta ketjua. Ja sä olet yleensä ollut niiden ketjujen päätähti.
Olisko mitenkään, MITENKÄÄN mahdollista kerrankin nyt keskustella siitä että myös naisilla voi olla pelko liikkua yksin yössä, ilman että sä olet heti jankkaamassa että tietenkin naiset voi tehdä sitä ja tätä, mutta miehet ei.
Ei se ole kaikille meille naisillekaan niin helppoa tosta vaan lähteä yksin baariin! Vaikka susta naisten yksin liikkumista ei katotakaan pahasti, mutta anteeks vaan, sä et ole nainen etkä voi siis tietää miltä ujommasta naisesta voi yksin baarissa ollessa tuntua.
Mä kuule plussailen just sitä mitä itse haluan, että tiedä sä se!!!
Ehkä sitä juuri sen takia jää kotiin eikä hae seuraa eikä miellytä ketään. Ei tarvitse todistaa eikä etsiä mitään. On vaan kotona yksin vaikka kaikki sitä ihmettelee.
No mä nyt vaan haluaisin elää aina niin, ettei muilla ihmisillä olisi musta mitään negatiivista ajateltavaa. Ja mulla on vaan aina ollut tapana miettiä sitä, että mitä muut ihmiset ajattelevat mun tekemisistäni ja valinnoistani.
Se nyt on ihan eri asia, jos naapurit ajattelevat musta omissa asunnoissaan jotain negatiivista, kun että ihmiset ajattelevat sitä baareissa, jossa oon koko ajan muiden ihmisten näköpiirissä ja noissa julkisilla paikoilla ihmiset saattavat myös tulla asiasta jotain sanomaan ihan suoraankin.
Niin ja tämä asia kun ei ole mikään valintakysymys, jossa voisi itse päättää siitä, että miten niiden muiden ihmisten ajatusten antaa vaikuttaa itseensä.
Voidaan toki puhua myös naisten yksin baarissa käymisestä, mutta kyllä tähän on myös miehillä oikeus osallistua ja kertoa niistä omista kokemuksistaan.
Sinun näkökulmasi on kuultu jo miljoonaan kertaan, etkä ole mitään uutta siihen keskusteluun tuonut. Joten voitaisiinko nyt keskittyä tähän alkuperäiseen aiheeseen, eikä sinun terapointiisi?
Joskus kerää itselleen niin paljon negatiivista kertymää että alkaa välttää tilanteita ja paikkoja jossa niitä on syntynyt.
Kulkee laput silmillä eikä halua kuulla, nähdä eikä tietää mitään. Ei halua aavistaa mitä muut ajattelevat.
Kuka nyt ei haluais elää niin että kaikki ajattelis itestä aina vaan positiivisesti. Niin ei vaan tuu ikinä, koskaan tapahtumaan. Nyt oikeesti kaveri, pikkasen voisit tarttua todellisuudenkulmasta kiinni. Se on vaan hyväksyttävä että kaikki ei tule koskaan susta pitämään. Suurin osa taas ei oo tippaakaan edes kiinnostunut sun olemassaolosta, oot heille ihan yhdentekevä.
Se nimenomaan on valintakysymys. Sä valitset päivittäin että annat oman pelkosi siitä, mitä toiset susta ajattelee, rajoittaa sun elämää. Ei tosta kierteestä pääse muuten ku terapialla ja/ tai sillä että vaan otat riskin, ja lähdet liikkeelle yksin. Harhauta ajatukses kun liikut jossain äläkä koko ajan analysoi toisten ilmeitä. Ihmiset vilkuilee toisiaan ihan vahingossa koko ajan, saatat saada osakses randomin ohikulkevan tyypin iloisen hymyn tai äkäsen irvistyksen. Ja todennäköisyys sille että kumpikaan johtuu susta on pyöreä nolla.
Tee valinta, valitse elämä. Ihan oikeasti. Toi pelko on varmasti täysin aito, mutta se ei siitä mihinkään katoa ennen kuin alat aktiivisesti itse tehdä jotain asialle. Terapia saattais auttaa alkuun. Enkä sano tätä pahalla. Mua vaan säälittää että heität elämästäs jatkuvasti aikaa hukkaan pelkäämällä asioita, joihin voi vaikuttaa.
Vaikea tilanne, kun en vaan tiedä, että miten tällaisesta ajattelutavasta voisi päästä eroon, kun on aina tottunut sillä tavalla ajattelemaan. Varsinkaan baareihin sitä ei haluaisi koskaan yksinään mennä, kun pelottaa jo etukäteen se, että mitä siitä mahtaisi tulla, jos sinne nuorena miehenä yksin joskus lähtisi.
Mikä hemmetin päähänpinttymä tällä palstalla oikein on paikoissa yksin käymisestä? Ei ihme jos jää elämä elämättä jos tuollaisia mitättömyyksiä miettii.
Niin. Joillakin on helppoa elämää.
Tapasin naiseni baarissa ja se oli yksin siellä. 8 vuotta ollaan oltu yhdessä.