Usein kuulee puhuttavan avaruuden painottomuudesta, mutta kuin kauas esim.maasta täytyy poistua, että painottomuuden tila tulee. ISS:llä olijathan kokevat painottomuuden, koska ovat koko ajan vapaassa pudotuksessa maata kohti, mutta jos heidän vauhtinsa suhteessa maahan loppuisi tipahtaisivat he heti maahan. Vai onko ilmakehällä jotain tekemistä painottomuuden kanssa? Eli kun ilmakehästä poistuu niin alkaa painottomuuden tunne, vaikka maapallo vetääkin vielä reippaasti puoleensa ja sinne tipahtaa ellei tipu koko ajan siitä ohi kuten ISS:llä.
Eli osaako joku selittää missä tällainen painottomuus alkaa joka avaruudessa pitkään olevien luumassaa pienentää?
Eli osaako joku selittää missä tällainen painottomuus alkaa joka avaruudessa pitkään olevien luumassaa pienentää?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ei painottomuutta ole missään. Painottomuuden tunne maan kiertoradalla johtuu kiertäjän nopeudesta; hän on jatkuvasti hyppynsä lakipisteessä ja kiertää ympyrää maapallon ympäri. Ilmakehästä poistumisella ei ole tekemistä painottomuuden kanssa, se vain mahdollistaa tarpeeksi suuren nopeuden saavuttamisen jotta voi pysytellä kiertämässä hypyn lakipisteessä maan vetovoimassa.
Ulkoavaruudessa putoamistansa ei huomaa eikä tunne mutta aina on putoamassa johonkin suuntaan.
Kyllä siellä tottumattomalla varmaankin on vallalla se putoamisen tunne.
Ei avaruudessa ole mitään syytä putoamisen tunteeseen.
Ilmakehässä ilma-aluksesta kilometrien korkeudesta hyppäävän putoamisvauhti ja ilmanvastus kasvaessa maksimiin makaa hän vaan tukevasti ilmapatjan päällä eikä silloin tunnu edes painottomalta.
Zerogravity on kyllä oikeassa.
Olemme oläneen koko ikämme painovoiman vaikutuksessa. Kun emme ole olemme putoamassa tarkoituksella tai tahattomasti. Esim hypätessä tuolilta olemme olleet hetken painottomia, vapaassa pudotuksessa. Ilmanvastus ei ennätä vielä vaikuttaa.
Siksi ihmisillä ensi kokemus painottomuudesta koetaan voimakkaana putoamisen tunteena.
Mutta muutama kerta painottomuutta muuttaa tilanteet ja se putoamisen tunne häviää.
Se on sama tunne joka tulee esim. nopean vuoristoradan nousun korkeimmassa kohdassa ennen alaspäin syöksymistä, siinä kun ottaa vatsasta se on hetken painottomuus mutta ei se ole putoamista. Tai kovavauhtisessa keinussa korkeimmassa kohdassa.
Koko painottomuus on taas sitä amerikkalaisten salaliittoa ja täyttä humpuukia. Ei sellaista ole olemassakaan muualla kuin hörhöjen ontoissa päissä.
Painottomuus aiheutuu siitä kun kaksi vastakkaiseen suuntaan vievää yhtäsuurta voimaa kumoavat toisensa. Maan kiertoradalla ne ovat maan vetovoima ja maan vetovoimassa kehää kiertävän kokema keskipakovoima.
Maasta raketilla hyppäävä tulee kiertoradalla hyppynsä lakipisteeseen mutta ei putoa takaisin maahan vaan jää nopeutensa takia kiertämään kehää maan ympäri.
Planeettojen välisessä avaruudessakaan ei ole painotonta, mutta tyhjiössä putoamistaan suurella nopeudella kohti jotakin kaukaista planeettaa ei tunne mitenkään.
Kyllä osaa sanoa, noin 80 Km ylös, niin ei paino enään tunnu.
ISS on tota korkeammalla..
ja onks se paikallaan?
Maan pinnalta kun poistutaan ja sen vetovoiman vaikutusalueelta. Olemme ajautuneet toisen planeetan tai auringon painovoiman vaikutuksen alaisuuteen. Missä painottomuus siis sijaitsee. Aina mitä suuremmalla skaalalla katsotaan jokin kiertää jotakin ja painovoima on vaikuttavana tekijänä. Olemme ympyrässä jossa ei ole painottomuutta, kuin mustissa aukoissa. tjsp
Kaikkialla tietysti on gravitaatiovoimaa. Mutta "painottomuudella" tarkoitetaan yleensä muuta. Esim. ulkoavaruudessa avaruuden symmetrian takia nettogravitaatiovoimaksi tulee likimain nolla. Myös vapaa putoamisliike katsotaan painottomaksi tilaksi koska siinä voimavaikutukset ovat samanlaiset kuin aidossa painottomuudessa. Kiertoradalla maan ympäri on vastaavanlainen tilanne. Maan ja Kuun vaikutuspiiristä on myös löydettävissä kohtia (ns. Lagrangen pisteet) joissa voi olla paikallaan noiden taivaankappaleiden suhteen (mutta Aurinkoa kiertäen) painottomassa tilassa.
Painottomalta tuntuu aina kun et painaudu jotain vasten, olit sitten avaruudessa vapaassa pudotuksessa tai kahden vastakkaisen suuntaisen toisensa kumoavan yhtä suuren voiman vaikutuksessa.
Ilmakehässä taas painottomuus kestää vain pienen hetken koska putoamisnopeuden kasvaessa painut ilmavirtaa vasten kunnes ilmavirran kitka rajaa putoamisnopeutesi.
Gravitaatiosta ei taideta paljoa tietää. Tietääkö kukaan esimerkiksi sitä, että jos maapallon lähin seuraa massan omaava kappale olisi 13 miljardin valovuoden päässä, niin vetäisikö maapallo tuon kappaleen itseensä, eli loppuuko gravitaatiovoima johonkin. Toki heikkenee, mutta jos ei mitään muita voimia ole niin silloin tuo 13 miljardin valovuoden päässä olevan kappaleen tulisi loputa päätyä Tellukselle, ellei gravitaatio katoa kokonaan tietyn välimatkan päässä.
Newtonin mukaan gravitaatio on kääntäen verrannollinen etäisyyksien neliöön joten 13 miljardin valovuoden etäisyydellä se olisi pienentynyt aika lähelle nollaa. Ellei mitään muita massallisia kappaleita tai voimia olisi olemassa, päätyisi kevyempi kappale lopulta painavammalle mutta prosessi veisi varsin paljon aikaa, vähintäänkin 13 miljardia vuotta ja vähän päälle. Einsteinin kaareutuvassa aika-avaruudessa selitys on varmaan erinäköinen mutta lopputulos sama.
pikku korjaus: pitää olla etäisyyden (=kappaleiden välisen matkan) neliöön, ei etäisyyksien
Jos siinä menis vain reilu 13 miljardia vuotta niin kappaleenhan pitäisi liikkua melkein valonnopeudella.
Lisäksi jos avaruus laajenisi jatkuvasti niin voisi olla, että maapallo ja kappale eivät koskaan törmäisi.
Jos se kappale tulisi lopulta maahan 13 mrd valovuoden etäisyydeltä, olisi loppunopeus noin 11 km/s (muutaman sadastuhannesosa valon nopeudesta), sama kuin tarvitaan maan vetovoimasta irtaantumiseen. Suurimman osan matkasta se taittaisi hyvin paljon pienemmällä nopeudella, eli valovuoden päässä nopeus olisi luokkaa m/s. Niin että aika kauan siinä menisi.
Sanomalla "vähintäänkin 13 miljardia vuotta ja vähän päälle" yritin tarkoittaa, että ko prosessi ei voi ylittää valon nopeutta, ei edes saavuttaa sitä.