Teknologian varaan jättäytyminen

Palstalla todennäköisesti kuhisee älykköjä, jotka alistaisivat mielellään kaiken elämän teknillistieteellistaloudellisen tulen valtaan saatana.

Jos tulee niin iso luonnonmullistus että sähköverkko romahtaa niin sitä ei saa takaisin esim. kuukauden sisällä, niin 90 prosenttia suomalaisista on kuolut jo siinä mullistuksessa.

Voimakas emp- tai gammapulssi saataisi olla parasta, mitä maapallolle on pitkään aikaan sattunut. Ainakin se olennaisesti harventaisi turhaa joukkoa.

Ei varmaan kannattaisi, mutta ei ole oikein vaihtoehtoja ennen tulevaisuuden teknologiaa. Ei se sähkönsaanti vaadi tulevaisuudessa ydinvoimaloita, kun tekniikka kehittyy. Nytkään ei jää täysin ilman sähköä, kun hankkii aurinkopaneeleita eivät ole enää kalliita.

Tätä samaahan ne muutamat sanoivat jo kun tuli keksittiin. Vielä vaarallisempi oli pyörä, koska sen varaan jääminen se vasta vaarallista oli. Tulee sitä sähköä töpselistä Suomessa hyvinkin vakaasti, toista on Amerikassa, missä infrakin on kapitalistin varassa.

Just siksi on vaarallista uskoa teknologiaan koska luonto on voimakkaampi ihmisen kekseliäisyyttä, tekopyhyttä ja puheita vailla tekoja. On olllut aina ja taitaa olla ikuisesti kans kansantulevaisuudessa.
Muutenhan kaikki ihmeet ois ajat sitten jo ratkastu.
Eikä ois mitään virikkeitä uusavuttomille osaajaksi koulutetuille mitään aikaan
saamattomille palkkansa eteen saatavaksi.

"miten sitten ihmisille käy, jos tulee esim. iso luonnonmullistus tai energiapula ettei sähköä enää saa?"

Sähköverkko ja tuotanto pitää levittää laajalle alueelle, että kun yksi järjestelmä kaatuu, muut ottavat ohjat.

Jos haluaa tämänkin asian ensi töikseen yhdistää maailman väestöongelmaan, olisi varmaan jalointa aloittaa ongelman ratkaisu omasta itsestään.

Sähköverkko on haavoittuvaisin maaseudulla, jossa toisaalta on keinot tulla toimeen sähköittä pitempään kuin kaupungissa. Koko sähköjärjestelmän romahtaminen useammaksi päiväksi aiheuttaisi toki vakavan kansallisen kriisin. Arvelen, että hyvinkin vaikeista tilanteista selvittäisiin muodostamalla jäljelle jääneen verkosta paikallisia verkkoja. Sähkön yksityinen käyttö olisi tietenkin erittäin ankarasti säännösteltyä.

Sähkö tosin ei olisi ainoa ongelma. Miten lienisi kaukolämmön laita talviaikaan? Silloinhan elintarvikkeiden säilyttäminen olisi suhteellisen sujuvaa, mutta kaupungit kylmenisivät melko nopeasti. Missä tilanteessa taas vesihuolto pettäisi?

Minun näkemykseni on, että maaseudulla pärjältäisiin etenkin, jos talossa on tulisijoja ja vajassa puuta. Kaupungeissa ollaan ehkä liian riippuvaisia. Väitän myös, että kovapintainen kaupunkilainenkin pärjäilisi ainakin seuraavaan kesään asti. Sen sijaan teknokulttuurin äkillinen romahtamisen aiheuttamat psyykkiset reaktiot voisivat olla kiinnostavaa tutkailtavaa. New Yorkia kohdanneesta sähkökatkostahan liikkuu urbaanilegenda, jonka mukaan synnytyslaitoksilla oli ruuhkaa 9 kuukautta sähkökatkon jälkeen. Ehkä moinen kriisi herättäisi meissä ihmisen... ainakin jos ruokaa ja lämpöä olisi saatavissa edes välttävästi.