Päähänpistona tässä tutkin suomi24:n treffejä suuren käyttäjämäärän vuoksi, olenhan minäkin siellä profiilia pidellyt ja viestiä koittanut kyhäillä. Eipä vaan haisuakaan, että statukseni milloinkaan muuttuisi. No, pitihän tilannetta hieman analysoida...
Lopputulos ei kuitenkaan ihmeemmin yllättänyt, mutta näin se menee pääpiirteittäin:
Palstoilla on naisten markkinat: miehiä on karkeasti kaksinkertaisesti naisiin nähden. Siis jos olet mies, älä odota profiililta liikoja: Hyvin karkeasti lähentelee 30 TUHATTA miestä, jotka jäävät väkisinkin ilman, vaikka kaikki naiset löytäisivät seuraa.
Paikkakunnan kokokin ratkaisee:
Jos mies on pienemmältä paikkakunnalta, todennäköisyys onnistua on noin 2 kertaa heikompi, kuin vaikkapa pääkaupunkiseudulla. Eli:
Mitä pienempi paikkakunta, sitä enemmän miehiä deittailemassa ja siis mitä suurempi paikka, suhdeluku tasoittuu tilanteen siltikin olevan sellainen, että miehiä on runsaasti enemmän vapailla markkinoilla.
Parantaakseen edes hieman onnistumistodennäköisyyttä miehen tulisi muuttaa mitä suuremmalle paikkakunnalle. Jos naiset muuttavat, niin muuttosuunta on entistä suurempiin metropoleihin.
---
Eli loppupäätelmä miesten kannalta olisi se, että nettitreffailuun ei liikaa kannata aikaa eikä energiaa tuhlata. Siinä vain voi päätyä turhautumaan helposti. Kun vielä makustelen lukemaa, että lähestulkoon luokkaa 30000 on meitä miehiä liikaa... Huh, mitä ajanhukkaaoikeastaan nettideittailu onkaan, tilanteeseen vain täytyy sopeutua ja tosiasiat tunnustaa...
Lopputulos ei kuitenkaan ihmeemmin yllättänyt, mutta näin se menee pääpiirteittäin:
Palstoilla on naisten markkinat: miehiä on karkeasti kaksinkertaisesti naisiin nähden. Siis jos olet mies, älä odota profiililta liikoja: Hyvin karkeasti lähentelee 30 TUHATTA miestä, jotka jäävät väkisinkin ilman, vaikka kaikki naiset löytäisivät seuraa.
Paikkakunnan kokokin ratkaisee:
Jos mies on pienemmältä paikkakunnalta, todennäköisyys onnistua on noin 2 kertaa heikompi, kuin vaikkapa pääkaupunkiseudulla. Eli:
Mitä pienempi paikkakunta, sitä enemmän miehiä deittailemassa ja siis mitä suurempi paikka, suhdeluku tasoittuu tilanteen siltikin olevan sellainen, että miehiä on runsaasti enemmän vapailla markkinoilla.
Parantaakseen edes hieman onnistumistodennäköisyyttä miehen tulisi muuttaa mitä suuremmalle paikkakunnalle. Jos naiset muuttavat, niin muuttosuunta on entistä suurempiin metropoleihin.
---
Eli loppupäätelmä miesten kannalta olisi se, että nettitreffailuun ei liikaa kannata aikaa eikä energiaa tuhlata. Siinä vain voi päätyä turhautumaan helposti. Kun vielä makustelen lukemaa, että lähestulkoon luokkaa 30000 on meitä miehiä liikaa... Huh, mitä ajanhukkaaoikeastaan nettideittailu onkaan, tilanteeseen vain täytyy sopeutua ja tosiasiat tunnustaa...
Vastaukset 19
Vanhimmat
Pystytkö tekee saman tutkimuksen eri ikäluokista sukupuolittain?
Toki dataa löytyy enempikin, minkä pojalta olen tehnyt lukuisia muitakin päätelmiä. Teki mieli laittaa hyvinkin monille viestiä siihen suuntaan, että profiilisi on muuten ok, MUTTA korjaapas tuollainen selkeä virhe, niin toimisi paremmin... Vaan olisi mennyt turhan työlääksi.
Mutta siis vastauksena:
Ikäluokista ja sukupuolista olen lajitellut aineiston joka ikävuotta kohden.
Karkeasti sanottuna miesten todennäköisyys löytää seuraa on parhaimmillaan alle 20-vuotiaissa, sekä yli 65-vuotiaissa.
Heikoimmat mahdollisuudet on keski-iässä.
Sattumoisin osun itse juuri viimeksi mainittuun ryhmään...
Lisättäköön vielä, että ikämediaanit ovat molemmilla sukupuolilla 36 vuotta, ja jos kaikki naiset ottaisivat nuorimman miehen, silloin kaikki yli 37-vuotiaat miehet jäisivät treffailemaan ihan yksinään; kaikki naiset olisivat jo varatut. Eli naisia vaan on niin vähän verrattuna miehiin.
että keski-ikäisten miesten mahdollisuuksiin löytää seuraa netistä vaikuttaa se, että ko. ikäryhmä näyttää pääasiassa suuntaavan huomionsa alle 30-vuotiaisiin naisiin, eli ikäryhmään, johon jo muutenkin kohdistuu nettideiteillä aika musertava paine?
@Miten luulet, (5.12.2013 18:01)
Toki kaikki seikat vaikuttavat, mutta osapuilleen keski-ikäisten miesten määrä verrattuna samaan ikäryhmään naisia on miesikäluokalle "epäedullisemmasta" päästä, eli ikäluokassaan miehet ovat hyvin edustettuina naisiin nähden.
Jos verrataan ikävuosittainkin, niin lähes kaikki ikävuodet katsottuna miehiä on enemmän läsnä profiileineen, kuin naisia. Kuten aiemmin totesin, tilanne on miesten kannalta otollisin teini- ja eläkeiässä. Mahdollisuus huononee sinne keski-ikään ja siitä suunta hieman paranee eläkeikäänpäin, etenkin kun naiset elävätkin pidempään. Varhaista hyvää tilannetta miesten kannalta deitttailussa selittänee se, etteivät nuorimmat miesikävuodet vain ole niin yleisesti kiinnostuneita nettideittailusta.
Siihen, että alle 30-vuotiaisiin naisiin kohdistuisi erityisen musertava paine, en osaa sanoa mitään, mutta näen kyllä logiikan sen taustalla. Ihmisten käytösmalleissa on yllättävän paljon sellaista, mitä voi analyyttisesti koittaa tarkastella. Ehkä yksi syy mainitakseni voisi olla se, jos mies tähtää perheen perustamiseen, johon kuuluu lapsia, puhumattakaan hyvinkin monta, niin miehen kannalta jälkeläisten lukumäärän kannalta optimaalinen on tilanne, että nainen on hedelmällinen pitkään. Näin siis tapauksessa, jossa oletetaan, että suhde on pysyvä. Toiminta tällä tavalla voi olla vaiston sanelemaa ja kyllähän kaikennäköisiin johtopäätöksiin olen päätynyt.
Vaikka olen toki itsekin mies, niin ajattelutapaani ohjaa ennemminkin analyyttisyys. Eli se järki, mikä minulla on, ajaa aina tunnepuolen yli ja päädyn ratkaisuihin, mille löydän itseäni tyydyttävän selityksen. Kunnollista selitystä sille, miksi mies tai nainen toimii kussakin tilanteessa kullakin tavalla, en vielä ole hahmottanut kuin ylimalkaisesti. Asia on kiinnostava ja perehdyn siihen joskus tarkemmin, jos mahdollista.
Profiilien määrät ei kerro mitään, itsellänikin on kaksi, treffeille pääsee ja viesteihin vastataan n. 90% todennäköisyydellä. Kiinnostus on hiipunut naisten heikon tason vuoksi, ei oikein jaksa innostaa, elämä on muutenkin kiireistä ja mielekästä.
Eurosinkuissa on naisenemmistö:
http://eurosinkut.net/showAges.do;jsessionid=C31A8442E122054D960D6BF1FD7216DF
Ja paikkakunnittain
http://eurosinkut.net/showHomes.do;jsessionid=C31A8442E122054D960D6BF1FD7216DF
Sinne vaan ilmoitusta tai toimintaan mukaan!
@5 12 (5.12.2013 17:38):
Minulla on (vieläkin) profiili vain Suomi24 Treffeissä, joten en osaa sanoa muiden palveluiden sisällöistä vielä mitään.
Tekemieni monien laskelmieni jälkeen Suomi24:n profiilimäärä oli riittävä osoittaakseen väestöä hyvin noudattavan tilanteen. Aloitusviestini tilanne siis on silmissäni riittävän pätevä kuvaamaan tilannetta yleisestikin.
Olen laskeskellut todennäköisyyksiä joskus aiemminkin lähteenä muut kuin treffisivustot ja tämäkin tuorein mielenkiinnosta tutkimani tapaus vain vahvistaa osia aiemmasta analyysistäni.
Tuntematta Eurosinkut-sivustoa kertomasi pohjalta voi päätellä sen, että sivustojäsenissä on suurempi osa suurista asuinpaikkakunnista, kuin Suomi24:ssä. Mahdollista naisenemmistöä ei voi nähdäkseni oikein muuten selittää. Eli kysymyksessä lienee lähinnä suurten asutuskeskusten deittailusivusto. Näin ollen en näe omia mahdollisuuksiani ainakaan suuremmiksi. Numeroiden valossa naiset eivät edelleenkään siirry pienemmille paikkakunnille ja näin ollen ovat hyvinkin kaukana.
Pidätän toki itselleni mahdollisuuden analysoida eurosinkut-sivuston jossakin vaiheessa, mutta olisin suuresti yllättynyt, jos olettamani kokonaiskuva osoittautuisi vääräksi. Lisäksi en suinpäin hyppää kaikille sivustoille perehtymättä sivustoon ennalta, joten voi kestää aikansa, ennenkuin edes voin sanoa sivustoon liittyen enempää.
No tein tässä pikaisen katsauksen, että tulee kunnollinen kommentti sivustoon ja kyllähän tuo kovin Helsinki-keskeinen sivusto on. Suurimmat paikat ja siinä se selitys naisenemmistölle, kuten veikkasin. Kovin yksinäiseksipä siellä itsensä tuntisi, kun on tapahtumia kyllä, mutta kovin on syrjässä... ;)
Kaikki kunnia laskelmillesi, mutta seuraavaksi herra tilastonikkari voisi perehtyä aiheeseensa kvantitatiivisten menetelmien lisäksi myös kvalitatiivisin menetelmin. Ihminen on nimittäin siitä monimutkainen otus, että hänen parinvalinnassaan painavat muutkin seikat kuin se, että vastakkaista sukupuolta on jonain numeroina jossain paljon tarjolla.
Avaan omaa tilannettani hiukan esimerkiksi. Olen nainen 34 v, asun pk-seudulla.
Minulla on profiili, jossa on paljon tietoja ja pitkä ja huolellisesti laadittu, persoonastani paljon kertova profiiliteksti. Kuvaa ei ole, mutta kerron jo profiilissa lähettäväni sen kiinnostaville miehille.
Saan aina silloin tällöin jonkin yhteydenoton. En ole pitänyt kirjaa, mutta harvemmin kuin viesti per viikko niitä tulee. Joskus yhteydenotto on ok, osa on jotain ihan muuta kuin mitä haen (esim. pelkän seksin vonkaajia). Sellaiset ovat ne paljon kohutut "naisten markkinat" kolmekymppiselle, pääkaupunkiseudulla asuvalle naiselle.
Selaan itse paljon miesten profiileja. Suurin osa niistä on kovin yhdentekeviä eikä niistä saa oikein mitään otetta: tekstiä on hyvin vähän, muutama kaavamainen fraasi ja joka profiilissa samanlaisena toistsuva klisee. Olen joskus yrittänyt viestitellä jonkun sellaisenkin kanssa, mutta ei siitä oikein tule mitään: viestit tuppaavat olemaan yhtä mitäänsanomattomia kuin profiilikin. Eihän siinä tutustumaan päästä.
Mutta joskus tielleni osuu helmi: profiili, johon on panostettu! Paljon mietittyä ja harkittua tekstiä, persoonallinen ote, riittävästi tietoa, huumoriakin. (Kuvasta en niinkään välitä, minun puolestani sen ehtii nähdä myöhemminkin.) Jos sellainen mies vielä vaikuttaa samanhenkiseltä kuin minä (on samoja arvoja ja samansuuntaisia mielenkiinnon kohteita), säntään innoissani vastaamaan hänelle. Lähetän siis yhteydenottoja enemmän kuin saan niitä itse.
Joskus mies vastaa, joskus ei. On ollut ihan mukavia kirjoitteluja ja tapaamisia, tänä syksynä muutama. Joskus olen jutellut tapaamieni miesten kanssa nettideittailusta. He ovat kertoneet saavansa jonkin verran vastauksia, siis suunnilleen ehkä saman verran kuin minäkin, ja myös tavanneensa nettinaisia.
Vaikka itse otan yhteyttä myös kuvattomiin profiileihin, tuntuu, että kuvalliset miehet - jos mies hymyilee kuvassa ja on ihan kivan näköinen (ei välttämättä superkomea), ja edelleen, jos profiili on kattava ja huolellisesti laadittu - suorastaan riistetään käsistä. "Kiitos viestistäsi! Tällä hetkellä kuitenkin kirjoittelen jo erään tytön kanssa ja toivon, että tästä tulee jotain." "Avasin profiilin vasta viime viikolla ja nyt tuntuu, että treffejä on melkein liikaa, ei ehdi keskittyä kunnolla yhteen!" Sen tyyppistä kommenttia on tullut.
Tältä pohjalta sanoisin: Älä lannistu. Tappiomielialalla et ainakaan herätä kenenkään naisen mielenkiintoa. Panosta sen sijaan profiiliisi. Panosta profiiliisi. Panosta profiiliisi! Jos suinkin tohdit, lisää kuva, mutta tärkeintä on, että panostat profiiliisi. Jos olet fiksu, kiva, aito, kiinnostava, mukava mies, ja panostat profiiliisi, naiset kyllä huomaavat sinut niiden muiden, tyhjänpäiväisten profiilien joukosta, oli niitä sitten 1000 tai 10 000. Emme me (kolmekymppiset) nimittäin kiinnostaviin mahdollisuuksiin suinkaan huku, kaikkea muuta. Eikä ainakaan haittaa, jos vielä viitsit itse olla aktiivinen ja lähettää yhteydenoton naiselle.
@deittailijanainen (5.12.2013 18:53)
Ensinnäkin kiitän pitkästä vastauksesta, hyvin miellyttävää lukea. Kunniaa laskelmille en voi ottaa, samoihin tuloksiin kyllä uskon valtaosan pääsevän helposti, kunhan vain on huolellinen. Jos minä siihen pystyn, niin on se todennäköisesti muidenkin saavutettavissa. Seuraavaksi vierastan termiä "herra", siinä tapauksessa, että se viittaisi mihinkään korkeampaan tasoon. Mutta näinhän asia ei tietenkään ole, herraportaikossa astuisin korkeintaan ensimmäiselle lahonneelle askelmalle. Tarkkailen kyllä asioita sivumpaa, mikä on luonteelleni ominaisempaa.
Tokihan edellä kirjoittamani viestit ovat erittäin suppeita siihen nähden, jos pitäisi tarkastella pintaa syvällisemmin parinvalintaa ja -muodostusta. Tarkoitukseni ei edes ollut mennä pintaraapaisua syvemmälle ja aiemmissa viesteissäkin toistuu kuvioiden karkeasti ottaminen. Ajattelin pitää tekstini suppeana, että sain asian ytimen edes suurinpiirtein pelkistettyä. Se onkin haasteellista, sillä kokemuksesta tiedän, että jos kirjoittaessani jotain alku tuntuukin tappiselta, päädyn sitten ongelmaan, että teksti paisuu paisumistaan ja onko siinä sitten ytimekkyyttä senkään vertaa. No, mene ja tiedä, niskavilloissa on vain semmoinen kutina. Ihminen on todellakin mielenkiintoinen otus ja viime aikoina myös mielenkiintoni kohteena. Siinäpä onkin tutkittavaa itsessään, on monia mielenkiintoisia osa-alueita, joita olen yrittänyt hahmottaa ja mallintaa. Se on osa isompaa kokonaisuutta, mistä olen kiinnostunut. Siitä voi taas todeta vain, että onpahan vain ikuisuusprojekti kerrakseen. Ihan hyvä niin.
Minäkin ilmineeraan vähäisestä profiilistani. Vähäisellä tarkoitan minimaalista sisältöä, mistä on jätetty pois kaikki sellainen, mikä ei ole pysyvää. Muutoinhan voisin päätyä tilanteeseen, että profiilini olisi eräänlainen blogi, jota pitäisi tämän tästä päivittää. Minimaalisessa tilanteessa ollessaan oma profiilini on aina ikäänkuin ajan tasalla. Sitten siinä on jokunen oma miete, mutta ei juuri muuta. Itsestäänselvyytenä pitämäni asiat myöskin loistavat mainitsemattomuuttaan. Kerran minulla on profiili, olen myös selaillut profiilejakin. Kas kummaa, olen kai laittanut toisinaan viestinkin ja kuvattomaan, kaikenlisäksi minimaaliseen profiiliin, jossa kuitenkin on voinut olla vain jokin pienen pieni lauseenparsi, johon olen kompastunut. Siis olen muutamaan tuollaiseen profiiliin viestini laittanut. Eihän sitä muutenkaan pysty ihmisestä itsestään yleiskattavaa romaania pykäämään ja tiivistämään koko historiikkia siihen. Olen ajatellut, ettei kai se tarpeen ole. No, tokihan se semmoinen profiili, mitä minulla on, hukkuu massan pohjalle, onhan siellä kymmeniä tuhansia muitakin ihan samalla asialla. Perustuen jo vuosia aikaisempaan faktaan väestön sukupuolijakaumasta, en edes ole pitänyt profiiliani prioriteettilistan terävimmässä päässä. Sivustohan on väärällään profiileja, jotka ohittavat omani oikealta ja vasemmalta. Siis tarjoavat vähintään sen, mitä on omassani. Siinä en lupaa kuuta taivaalta, en kyllä yhtään mitään, kun tulevasta ei koskaan ole varmuutta. Parempi voida sanoa, että tehty on, kuin että mitä aikoo. Harvemmin suunnitelmat menisivät kuitenkaan kirjaimelleen kaavaillusti. Etukäteen ei voi huomista elää, kun hetkessä eletään. Elikkä sensuuntaista profiilistani ja siitä, miksi se on minimaalinen. Ehkä pitäisi toimia toisenlaista tapaa, mutta pidän luultavana, että törmäisin kuitenkin johonkin mielenkiintoisempaan asiaan ja unohdan koko profiilin taas ennalta määräämättömäksi ajaksi palaten siihen joskus myöhemmin, jos tarvetta ilmenee. Tai onhan se tarve olemassa, mutta sen kanssa pitää ottaa realistisesti. Ei voi lentää ilman siipiä.
---JATKUU---
@deittailijanainen (5.12.2013 18:53)
---(Oli liian pitkä viesti, piti katkaista)---
Palatakseni tilanteeseesi, olet (oletan nykyröyhkeästi, että täällä sinutellaan, vaikka siinä seikassa tuppaan olemaan vanhakantainen...) pääkaupunkiseudulta, missä taas naisilla on yksi epäedullisimmista asemista, jos verrataan suhdelukua vapaat miehet / naiset. Sukupuoleni yleiseen käytökseen kun mahtuu turhankin paljon seikkoja, mitkä ei mielestäni ole kovin edustavia. Ehkä, vaikka miehiä on treffiprofiileissa lukumääräisesti enemmän, kokonaisvastineessa voi olla kehittämisen varaa.
Pelkällä lukumäärällä mitattuna edelleenkin pätee asia, että kaikille miehille ei yksinkertaisesti riitä parempaa puoliskoa, ei vaikka numeroita voissa paistaisi. Vaikka joukkoon mahtuu laidasta laitaan, niin näin asia lienee myös naistenkin kohdalla. Tässä valossa itse siis edelleenkin näen kohtuullisen epärealistisena mahdollisuuksiani seuramarkkinoilla: pieni (muuttotappiollinen) paikkakunta ja paljon miehiä. Pidän sitä vain faktana, tilanteena, joka roikkuu matkassa väkisinkin ja näin ollen menen asian suhteen säästöliekillä. Mikäli joskus sattuisi odotustenvastaisesti käymään, olisi se tilastollisesti positiivinen yllätys henkilökohtaisella tasolla. Jos tähän asiaan voi soveltaa termiä "energiatehokkuus", niin sen mukaisesti suhtaudun asiaan kuten kerrottua; säästöliekillä. On maailmassa niin monta muutakin asiaa, mikä vaatii omansa.
Hieman kyllä skeptisesti suhtaudun profiiliin panostamiseen. Pienemmiltä paikkakunnilta olevien profiilit eivät kuulu vierailluimpien joukkoon, ei, vaikka miten hiottu profiili olisi. Kaupungit ovat vaan sen verran voimakkaita naismagneetteja, ettei uskokaan. Asiasta on kohtuullinen käsitys, koska tutkin vuosia sitten kotiseutuni sukupuolijakaumaa ikäluokittain ja muutoskehitystä muutaman viimeisen vuosikymmenen ajalta, jotta siitä voisi tehdä päätelmiä. Tiivistelmänä voidaan sanoa, että peruskoulun, tai viimeistään lukion päättyessä sukupuolijakauma alkaa repeämään ja repeääkin melko vahvasti. Looginen päätelmä siitä tietenkin on, että koulujen päättyessä muutetaan jatko-opintojen perässä yliopistokaupunkeihin ja paljon todennäköisempää on, että sinne myös jäädään.
Eihän tilanteeni siis mitenkään erikoinen ole, kaveripiirini ei ole laaja, mutta siihenkin mahtuu monia kaltaisiani. Siitäpä sitten joskus toisilleen vitsaillaan, samassa veneessä kun ollaan. Voisihan sitä piruuttaan tehdä tässä pidemmänkin väliaikaisen päivityksen profiiliin ja katsoa, muuttuuko tilanne sen kummemmaksi jatkaen satunnaisia viestejä. Kuvankin siihen voisi hetkeksi taiteilla, mutta saapa nyt nähdä. Ainakaan aikaisemmat omakuvat eivät mitenkään ylitä julkaisukynnystä, en vaan osaa olla kameralle mieliksi...
tl;dr lyhyesti: ei kannata!
Päätelmään on moni jo päätynyt. Kunhan muistamme, ettei tämäkään sentään mikään elämän ja kuoleman kysymys ole, vaikka harmittaisikin alitajunnassa. Voidaan sanoa, että on sitä heikompaa tuuria, mutta olkoon, päivä se silti on huomennakin.
Noniin, eiköhän tätä asiaa ole tullut ainakin tältä illalta javeksittua, nähtävästi seikkaperäisesti asia on käsitelty. Ei kai tässä kun vaaka-asentoon ja kohti itsepäisyyspäivää, sitä toivottaen kaikille. Painun tästä siis hetkeksi pehkutilastoihin ja jätän tekstailut tältä erää... :)
Poikkeus vahvistaa säännön, kyllä meitä pienelle paikkakunnalle haluavia naisia on. Isommat kaupungit on nähty ja viimeiset 26 vuotta olen asunut maalaispitäjässä. Nyt kun nuoret ovat lehahtaneet omilleen, alkaa seuraavan elämänvaiheen eläminen. Ainoa minkä tulevasta tiedän on se, että asuinpaikkakunta on muualla kuin kasvukeskuksissa, katuvalottomuus on plussaa.
Eli, ihan kaikki naiset eivät halua asua kaupungissa.
Asuin ennen n 30 tuhannen asukkaan paikkakunnalla ja naisia ei ollut tarjolla juuri lainkaan enkä siis päässyt treffeille. No muutin sitten espooseen ja kävin varmaan 15 treffeillä ja löysin sitten tyttöystävän viime vuonna. Kyllä hesa-espoo välillä oli paljon enemmän sinkkunaisia kun jossain pikku paikkakunnalla missä ennen asuin.
Minun mielestäni sinun @M Tilastonumero:
pitäisi ottaa tutkimukseesi mukaan myös se, minkä ikäistä nämä miehet ja naiset hakevat kumppanikseen. Se myös, että miten laajalta alueelta kelpaa kumppani - onko vain asuinpaikkakunta, vai oma maakunta, vai koko Suomi, vai tellus. Kovin on yksinkertainen tutkimisesi.
Minulla (60 nainen) oli alueena koko Suomi, mutta miehet, joiden kanssa juttelin vierastivat välimatkoja. Vaikka mielestäni tässä iässä, kun lapsia ei hankita ja voidaan pitää kumpikin oma kotimme, eri paikkakunnilla asuminen vuoroin olisi virkistävää.
60 ikäisissä juhlivat miehet - heitä on vähemmistö. Ovat miesparat vaan raihnaisia ja jämähtäneitä. Siitä huolimatta etsivät itseään nuorempaa naista.
totta joo 3 vuotta olleena voin sanoa että s24 ei tuo emäntää se pitää itse etsiä muualta. En enää etsti palstalta vaan live elämästä. netti deitit on vain bisnestä eikä palvelua kumppanin etsintään, joten niihin on suhtauduttava oikealla asenteella. Rahastusta ei muuta..