Yhdyssanat ovat päin honkia, on kirjoittaja sitten maisteri tai peruskoulun käynyt. Mistä se johtuu? Suomen yhdyssanasäännöt ovat mutkikkaita, mutta miksi ei edes tavallisimpia sanoja osata kirjoittaa oikein? Onko syy englannissa? Onko yhdyssanoja lakattu opettamasta peruskouluissa ja lukioissa? Minun kouluaikoinani oli aika selvää, että tavallisimmat niistä osattiin.
(nyky suomella tietenkin: yhdys sana, perus koulu, yhdys sana sääntö, koulu aika, jos joku ei sattunut näitä pitkiä sanoja ymmärtämään)
(nyky suomella tietenkin: yhdys sana, perus koulu, yhdys sana sääntö, koulu aika, jos joku ei sattunut näitä pitkiä sanoja ymmärtämään)
Vastaukset 18
Vanhimmat
Laita esimerkki jonkun maisterin yhdyssanavirheitä kuhisevasta tekstistä, niin arvioidaan sitten rikoksen raskaus.
Tähän kiinnitti huomiota myös Kalevan toimittaja:
http://www.kaleva.fi/mielipide/pulssi/yhdys-sana-vamma/249182/
Ite on aina osannu kaikki yhdys sanat avaikka oon käynykkii perus koulun jo enne kansa koulua. missä vikaa??
Isot tissitkii on. Kukkaa ei niistä ees tykkää. Vai pittääkö sannoo että isottii on?
Maistereeta en oo ikuna ees nähny.
Jotenkin tuntuu tyhmältä lukea "Miksi ... ei ..."
Miksei osata kirjoitaa suoraan "Miksei"?
Eihän se tietystikään väärin ole, mutta ...
samalla tavalla että ei = ettei
ja ei = eikä
mutta useinkaan näitä ei muisteta
Väärin sen sijaan on käyttää välilyöntiä sanan ja sitä seuraavan kolmen pisteen välissä... (Huomaa pisteiden oikea käyttö edellisen virkkeen lopussa!)
Siksei
Tässä tapaus työelämästä, teknisen johtajamme kirjoittamana, tehtaan ilmoitustaululla:
YHTIÖN JOHDOSSA TEHTÄVÄ MUUTOS
...
Onhan tuossa kaksitulkintainen partisiippi (onko kyseessä vaatimus, että johdossa on tehtävä muutos, vai substantiivilauseke, joka vastaa ilmausta ”muutos, joka tehdään yhtiön johdossa”), mutta miten se liittyy aiheeseen?
= yhtiön johto (esim. puhelinjohto) on ilmeisesti huonossa kunnossa, ja pitää tehdä muutos.
Liittyy aiheeseen siten, etteivät edes johtaja-asemassa olevat osaa yhdyssanoja. Kun johtajiston jäsenen tehtävät muuttuvat, tapahtuu tehtävämuutos.
Erilleen kirjoitettuna tuo otsikko on kaksitulkintainen. Kun tehtävämuutos kirjoitetaan yhteen, muodostuu kolmannella tavalla tulkittava sanoma.
Tässä tullaankin päinvastaiseen ongelmaan, eli liialliseen yhteenkirjoittamiseen genetiivin jälkeen.
"Yhtiönjohto" ei nimittäin ole tässä ainoa mahdollisuus. Myös "yhtiön johto" on hyvinkin mahdollista, asiayhteydestä riippuen. Itse jopa suosisin jälkimmäistä.
Tähän otetaan kantaa täällä: "http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/6.1.html#gen-yhd
Kielitajuun kuuluu kyseisen eronkin tajuaminen.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/6.1.html#gen-yhd
Tähän liittyvät nuo "puolivuotta", "eripuolella", "kaksimetriä" jne.
Kiinnitätte huomiota vääriin asioihin. Suomen kieli ei ole Suomessa tärkeätä, mutta ruotsin kieli on. Tärkeätä on opettaa suomalaiset palvelemaan ruotsalaisia ruotsiksi, maisterit ennen kaikkea.
Voimme lohduttaa itseämme sillä, että ruotsin taidosta voi sentään olla hyötyä. Ruotsinkielisillä alueilla ja muissa pohjoismaissa liikkuessamme se on avuksi. Historiantutkijoille se on jopa välttämätöntä sataa vuotta vanhempien aikojen osalta ja sukututkijoille joka tapauksessa.
Mitäs muuta? Pystymme lukemaan ruotsinkielisiä kirjoja ja lehtiä, kuuntelemaan radiota ja katsotaan TV:tä. Eiköhän muutakin.
Tuntuu, että englannilla on vaikutuksensa. On valitettavan yleinen näky mm. Suomi24:llä, että yhdyssanoja ei olekaan kirjoitettu yhteen. Se vaikeuttaa mm. luettavuutta.
En osaa sanoa mitään peruskoulun ja lukion nykyisistä opetussuunitelmista. Samoin minun kouluaikana yhdyssanat opeteltiin, myös yliopiston kieliopinnoissa.
Oppiminen on mahdollista myös koulun ulkopuolella, kuten lehtikirjoituksista, tieteellisestä kirjallisuudesta ja netistä. Kaunokirjallisuutta en suosittele.